Myönteisimmiksi näkemykset kääntyvät, kun vastaajat arvioivat luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä (47 % odottaa parempaa), kauppapalveluja ja kulutusmahdollisuuksia (40 %) sekä harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia (40 %).
Eniten optimismia on Pirkanmaalla ja pessimismiä Etelä-Savossa
Kokonaiskuvassa Länsi-Suomessa (pl. Satakunta) ja Uudellamaalla on enemmän optimismia tulevaisuuteen kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Optimistisimmin oman maakunnan tulevaisuuteen suhtautuvat Pirkanmaan, Keski-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Kanta-Hämeen asukkaat. Pessimistisimmät tulevaisuuskuvat ovat Etelä-Savossa, Kainuussa, Pohjois-Savossa ja Lapissa.
Hallituspuolueiden kannattajat ovat selvästi keskimäärää toiveikkaampia asuinmaakunnan kehityksen osalta kuin muiden puolueiden tukijat. Perussuomalaisten tukijoiden mielestä kehitys on omassa maakunnassa kulkemassa vääjäämättömästi miltei kaikissa asioissa huonompaan suuntaan, valo ei sarasta oikeastaan ollenkaan.
Heikommin koulutetut, työntekijät ja pienempituloiset ovat keskimäärää useammin huolissaan työllisyyden, toimeentulon, rikollisuuden ja maahanmuuton ongelmien kehityksestä asuinmaakunnassa. Korkeasti koulutetut ja hyväosaiset ovat pääsääntöisesti optimistisempia. Korkeasti koulutettujen huolet suuntautuvat hieman keskimäärää useammin kuntatalouden tilaan.
Naiset ovat miehiä useammin huolissaan terveys- ja sosiaalipalveluiden sekä luonnon ja ympäristön tilan kehityksestä asuinmaakunnassa. Miehet odottavat naisia yleisemmin, että päätöksenteon vastuullisuus heikkenee, kuntien talous rapautuu ja maahanmuuton ongelmat lisääntyvät.
18–30-vuotiaat ovat monissa kohdin keskimäärää enemmän optimismia. Ikääntyneemmät, etenkin 51–60-vuotiaat, ovat nuoria useammin huolissaan monista asioista maakunnassa.
Lue koko tutkimusosio.
Tutkimuksen taustatiedot. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa marraskuussa 2020. Haastatteluja tehtiin yhteensä 4 516. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan yksi ja puoli prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400 570 087.
Kommentit