Hae julkaisua

09.11.2022

Kuntasuku-projekti: Suomen kuntien lapsi-, vanhus- ja väestöllisen huoltosuhteen tarkastelua maakuntatasolla käyttötalouden näkökulmasta ajanjaksolla 2015–2019

Kirjoittanut: Samuli Aho ja Jari Kaivo-oja
Julkaisu: 09.11.2022

Tässä tutkimuksessa selvitettiin Suomen kuntien huoltosuhdeongelmaa laajasti niiden käyttötalouden kautta ajanjaksolla 2015–2019. Tarkasteltavia huoltosuhteita olivat väestöllinen huoltosuhde ja sen osatekijät eli lapsi- ja vanhushuoltosuhde.

Tutkimustulokset osoittavat, miten erilaisissa tilanteissa maakunnat ovat huoltosuhteiden ja niihin liittyvien käyttötalouden riippuvuuksien osalta. Huoltosuhteiden korjaamisen ”yleislääkkeet” eivät sovellu kaikille maakunnille samanlaisina, vaan asia vaatii yksilöllisiä ja räätälöityjä ratkaisuja. Tämä tulisi ottaa huomioon hyvinvointialueiden rahoituksessa. Tutkimuksessa kehitetty malli tukee tietopohjaisten kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitusmallien kehittämistä.

Lataa julkaisu
31.08.2022

Suomalaisen kuntajohtamisen tila ja tulevaisuus 2022

Kirjoittanut: Antti Mykkänen
Julkaisu: 31.08.2022

Millaisen arvosanan saa 2000-luvun kuntajohtaminen päättäjiltä itseltään? Mihin johtamisessa ollaan tyytyväisiä, mikä sapettaa? Mitkä ovat johtamisen tärkeimmät tulevaisuuden haasteet? Mitä ominaisuuksia odotetaan tulevaisuuden kuntajohtajilta? Näihin kysymyksiin antaa vastauksia tutkimus ”Suomalaisen kuntajohtamisen tila ja tulevaisuus 2022”.

Lataa julkaisu
17.06.2022

Julkisalojen palkkaneuvottelut määrittävät koko palvelujärjestelmän tulevaisuutta

Kirjoittanut: Satu Ojala, Markku Sippola ja Paul Jonker-Hoffrén
Julkaisu: 17.06.2022

Julkispalvelut kärsivät kuormittavista työoloista ja matalista palkoista. Osa palveluista on jo niin kriittisessä tilanteessa, että niiden menot tulevat kasvamaan joka tapauksessa joko hallitusti tai hallitsemattomasti.

Julkaisussa eritellään, millaisilla poliittisilla valinnoilla vaikutetaan siihen, kumpaa reittiä julkispalvelut kehittyvät.
Julkisalojen tilannetta tulisi ratkoa muuttamalla palkoista sopimisen tapaa. Prosenttikorotuksista tulee siirtyä euromääräisiin korotuksiin, joilla kehitetään matalapalkka-ammattien peruspalkkoja. Julkispalveluiden työntekijöitä tulee myös osallistaa heidän työtään koskevaan päätöksentekoon yhteistoimintaryhmillä ja julkisorganisaatioiden hallintoedustuksella.

Lataa julkaisu
24.05.2022

Syrjiikö digitalisointi ihmisiä sosiaalipalveluissa?

Kirjoittanut: Anna-Maija Pyykönen, Johanna Lammintakanen & Aini Pehkonen
Julkaisu: 24.05.2022

Sosiaalihuollossa sähköisten palvelujen kehittyminen on muuttanut olennaisesti työntekemisen tapoja. Sähköisiin palveluihin liittyy odotus nopeudesta ja tehokkuudesta, mut-ta myös pelkoa, huolenaiheita ja riskejä. Työntekijöille syntyy sähköisiä palveluja tarjoavassa ammatillisessa työssä tilantei-ta, jotka rakentuvat hyväksytyn ja ei hyväksytyn toimintata-van välille.

Millaisilla toimintatavoilla turvaamme sähköisissä palveluissa eettisesti kestävät ratkaisut sosiaalipalveluissa? Mistä teki-jöistä rakentuu eettisesti kestävä sosiaalityö digitalisoituvas-sa yhteiskunnassa? Miten varmistetaan se, ettei sosiaalipal-veluihin luoda syrjäyttäviä mekanismeja, jolloin yhdenvertai-suus ja palvelujen saatavuus vaarantuvat?

Lataa julkaisu
11.12.2021

Sote- ja kuntarakenteen pitkä kujanjuoksu - soten uusi alku, osa III

Kirjoittanut: Auli Valli-Lintu
Julkaisu: 11.12.2021

Miten kesällä hyväksytyn sote-uudistuksen lainvalmistelu eteni? Mitkä olivat uudistuksen kipupisteet? Onko lainsäädäntövalmisteluun varattu aika vain poliittisten linjauksien jälkeinen jakojäännös? Oliko uudistuksessa kyse ideologiasta vai perustuslakivaliokunnan perinnöstä viime vaalikaudelta?

Yli 15 vuoden ajan keskeisenä sote-lakien valmistelijana toiminut hallitusneuvos Auli Valli-Lintu avaa Sanna Marinin hallituksen sote-uudistusta lainvalmistelijan näkökulmasta. Edelliset osat I (2017) ja II (2019) käsittelivät Matti Vanhasen, Jyrki Kataisen ja Juha Sipilän hallitusten sote-esityksiä ja niiden valmistelua.

Lataa julkaisu
04.12.2021

Hoidon laiminlyönnit ikääntyneiden ympärivuorokautisessa palvelussa – itsemääräämisoikeus ja ihmisarvoinen hoito

Kirjoittanut: Mari Kangasniemi, Helena-Leino-Kilpi, Tanja Moilanen, Oili Papinaho, Helena Siipi, Sakari Suominen & Riitta Suhonen
Julkaisu: 04.12.2021

Hyvän hoidon laiminlyönnit vaarantavat ikääntyneiden itsemääräämisoikeuden, potilasturvallisuuden ja hoidon eettisten periaatteiden toteutumisen.

Tässä Turun yliopiston tutkimuksessa analysoitiin aluehallintovirastoille osoitettuja ikääntyneiden ympärivuorokautiseen palveluun kohdistuneita kanteluita vuosilta 2018 ja 2019.

Tulokset on tuotettu systemoiduilla kirjallisuuskatsauksilla aikaisempaa kansainvälisen tutkimustietoon, dokumenttianalyysillä kanteluiden analyysiin ja asiantuntijapaneeliin.

Lataa julkaisu
22.11.2021

SUOMEN TERVEYDENHUOLTO 2036 kansalaiskeskeisenä ja valtiovastuisena

Kirjoittanut: Ilmo Parvinen
Julkaisu: 22.11.2021

Miten kansalaisten yhdenvertaisuus terveydenhuollossa toteutuu? Miten sote-uudistuksen tavoitteet voivat toteutua? Riittävätkö maakuntien hartiat? Millainen malli Suomeen tarvitaan tulevaisuudessa ensi vuosikymmenelle?

Lue, millaisia ratkaisuja LTT Ilmo Parvinen tarjoaa terveydenhuoltojärjestelmän uudistamiseksi yhteiskuntaa kohtaavien megatrendien edessä.

Lataa julkaisu
03.11.2021

Teesejä sotekeskusteluun

Kirjoittanut: Ilmo Parvinen, Olli-Pekka Ryynänen & Erkki Vauramo
Julkaisu: 03.11.2021

Eri puolilla Suomea on useiden vuosien eroja odotettavissa olevassa elinajassa. Myös laatu- ja voimavaravertailut paljastavat suuria eroja alueiden välillä.

Pystyvätkö hyvinvointialueet toimimaan parhaiden käytäntöjen mukaisesti siten, että merkittäviä valtakunnallisia eroja ei jatkossa enää esiinny? Kuinka rakenteita, terveyden tulostavoitteita ja voimavarojen käyttöä kyetään yhdenmukaistamaan Suomessa niin, että terveyseroja saadaan tasoitettua? Näihin kysymyksiin esittävät teesejään Ilmo Parvinen, Olli-Pekka Ryynänen ja Erkki Vauramo.

Lataa julkaisu
04.10.2021

Sote-sopan keittokirja – Sote-uudistuksen taustatekijät ja käännekohdat

Kirjoittanut: Esa Ahonen, Maire Ahopelto, Matti Heikkinen, Marjo Huovinen-Tervo, Terho Pekkala & Tolonen Eija (toim.)
Julkaisu: 04.10.2021

Eduskunta hyväksyi valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen kesäkuussa 2021, jota ennen uudistusta oli valmisteltu yli 15 vuoden ajan.

Tässä katsauksessa arvioidaan sote-uudistuksen etenemistä eri näkökulmista vuosina 2003–2021. Vaiherikas uudistushanke sai vuosien saatossa hellimänimen ”sote-soppa”, josta kokemuksia ja näkemyksiä ammentamalla onnistuttiin lopulta kokoamaan valtakunnallinen hyvinvointialueisiin perustuva uudistus. Kesäkuussa 2021 hyväksyttyjen rakenteellisten ratkaisujen jälkeen valmistellaan tämän pohjalta tulevina vuosina palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen laajoja alueellisia toiminnallisia uudistuksia.

Lataa julkaisu
26.05.2021

Kenen hyvinvoinnista puolueet välittävät?

Kirjoittanut: Hanna Wass, Timo M. Kauppinen, Paula Saikkonen & Heikki Hiilamo
Julkaisu: 26.05.2021

Kesän 2021 kuntavaalit käydään tilanteessa, jossa sote-uudistuksen toteutuminen on epävarmaa, ja sen toteuttamisen tapa ja seuraukset ovat kunnissa arvailujen varassa. Ennakointia ei helpota sekään, että koronapandemian pitkäaikaisista vaikutuksista kuntien talouteen tai väestön hyvinvointiin ei vielä ole saatavilla tarkkoja arvioita.

Raportissa tarkastellaan kuntavaaleja hyvinvointivaltion kehyksessä äänestäjien tarpeiden ja puolueiden tarjoamien ratkaisuehdotusten kautta. Missä määrin kuntaohjelmissa esitetyt hyvinvointilinjaukset vastaavat sitä, mistä ryhmistä puolue on edellisissä kuntavaaleissa saanut eniten kannatusta?

Lataa julkaisu
19.05.2021

Yhteistyö nuorten opinto- ja uraohjauksessa

Kirjoittanut: Tuomas Zacheus, Mira Kalalahti, Janne Varjo & Samira Harjula
Julkaisu: 19.05.2021

Nuorten opinto- ja uraohjaus on monitahoinen ja toiminnallisesti laaja kokonaisuus. Sen avulla pyritään tehostamaan opintoja ja lyhentämään opiskeluaikoja, tukemaan työelämässä tapahtuvia siirtymiä sekä ehkäisemään syrjäytymistä. Asetettujen tavoitteiden laajuus ja monialaisuus edellyttävät useiden toimijoiden osallistumista ohjauspalveluiden tuottamiseen paikallisella tasolla, kunnissa.

Tässä tapaustutkimuksessa kuvataan, miten opinto- ja uraohjauksen verkosto sekä siinä tapahtuva yhteistyö toimii eräässä eteläsuomalaisessa kunnassa. Tutkimusraportti esittää ongelmat, mutta tarjoaa myös ratkaisuja ohjaustyön tekijöille, suunnittelijoille ja tutkijoille.

Lataa julkaisu
13.05.2021

COVID-19-pandemian vaikutukset tulevaisuuden oppimisympäristöihin

Kirjoittanut: Tiina Mäkelä & Marja Kankaanranta
Julkaisu: 13.05.2021

COVID-19-pandemia on pakottanut koulutusalan edustajat nopeaan oppimisympäristöjen uudelleensuunnitteluun. Kuinka suunnitella ympäristöjä, joissa toimitaan vaihtelevasti lähi- ja etäkontaktissa sekä fyysisissä että virtuaalisissa tiloissa? Miten laajentaa oppimisympäristöjä luokkahuoneen ulkopuolelle ja ulkotiloihin? Kuinka tukea oppimista ja hyvinvointia niin oppilaitos- kuin kotiympäristöissä?

Tässä julkaisussa esitellään tulevaisuuden oppimisympäristöjen suunnittelun tueksi kehitetty tutkimuspohjainen viitekehys. Se ohjaa suunnittelemaan joustavia ja toimivia oppimisympäristöjä, joissa yhteisöllisyyttä tasapainotetaan yksilöllisyydellä, mukavuutta terveydellä ja uudenaikaisuutta perinteisyydellä.

Lataa julkaisu
21.04.2021

Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta – Lähtökohtia, suuntaviivoja, reunaehtoja

Kirjoittanut: Juha Hämäläinen
Julkaisu: 21.04.2021

Sosiaalinen kestävyys on talouden ja ympäristön kestävyyden ohella kestävän kehityksen kolmas pilari. Kysymys kestävän yhteiskunnan ominaispiirteistä ja ehdoista on sosiaalisen ja poliittisen ajattelun oleellinen aihealue. Kyse on ennen kaikkea visiosta, joka näyttää suuntaa yhteiskunnalliselle toiminnalle. Yhteiskunnan sosiaalisen kestävyyden henkinen perusta – kulttuurinen eetos – luodaan kasvatuksella ja sen ulkoiset puitteet – institutionaaliset rakenteet – luodaan politiikalla. Sosiaalisen kestävyyden edistäminen on pedagogisen ja poliittisen tahdon asia.

Lataa julkaisu
01.04.2021

Koti sairaalana – Onnistuneen kotisairaalatoiminnan edellytykset

Kirjoittanut: Riikka Lämsä, Mia Niemi & Marjaana Seppänen
Julkaisu: 01.04.2021

Kotisairaalassa sairaalatasoinen ja ympärivuorokautinen hoito viedään potilaan kotiin. Mitä toiminnassa pitää huomioida, kun sairaalan toimintakäytäntöjä ei voida sellaisenaan siirtää kotiympäristöön? Minkälaisia haasteita kotona toimiminen, teknologia ja yksintyöskentely asettavat kotisairaalatoiminalle? Tutkijat jalkautuivat hoitajien mukana potilaiden kotiin ja havainnoivat tapahtumia. He haastattelivat sekä potilaita ja omaisia että hoitajia ja lääkäreitä.

Tässä raportissa kotisairaalatoimintaa tarkastellaan erityisesti palvelujärjestelmän ja palveluntuottajan näkökulmista. Raportissa kuvataan toimintatapoja, joita onnistunut kotisairaalatoiminta edellyttää. Tutkimus tarjoaa kiinnostavan kurkistuksen tapahtumiin potilaiden kotona ja samalla kehittämisehdotuksia kotisairaalatoimintaa toteuttaville tahoille.

Lataa julkaisu
12.03.2021

Digitaaliset alustaekosysteemit ja kuntien elinvoima – Tapaustutkimus Japanista

Kirjoittanut: Toni Ryynänen, Torsti Hyyryläinen & Ryo Umeda
Julkaisu: 12.03.2021

Onko alustaekosysteemeistä hyötyä kunnille? Tutkimuksessa kuvataan ja analysoidaan, miten yksityisen sektorin ylläpitämillä digitaalisilla alustoilla kansalaiset, kunnat, paikalliset yritykset ja valtio osallistuvat aluekehittämiseen yli sektorirajojen.

Tutkitun alustaekosysteemin toimintaperiaatteet koostuvat jaetusta päämäärästä, osallistavuudesta, digitaalisesta teknologiasta välittävänä rakenteena, suostuttelevasta ohjausvallasta ja vastavuoroisesta motiivirakenteesta. Japanin kotiseutulahjoitusjärjestelmä edustaa uudenlaista alusta-ajattelua ja järjestelmätason alustaekosysteemi-innovaatiota, joita voisi hyödyntää Suomen kuntien kehittämisessä.

Lataa julkaisu
03.03.2021

Voidaanko rakennerahastoilla vaikuttaa? Kuntien näkökulma

Kirjoittanut: Fredriika Jakola & Eeva-Kaisa Prokkola
Julkaisu: 03.03.2021

Euroopan unionin rakennerahastot ovat tärkeä aluekehitysmekanismi kunnille ja maakunnille. Kunnilla on keskeinen rooli sekä rakennerahastohankkeiden toteuttajina että osarahoittajina. Kaikilla kunnilla ei ole kuitenkaan samanlaisia mahdollisuuksia ja resursseja suunnitella, toteuttaa ja hallinnoida rakennerahastohankkeita.

Kuntien roolia rakennerahastotoiminnassa tulee tarkastella tulevaisuudessa entistä laaja-alaisemmin. Tutkimus osoittaa, että kuntien toiminnalla ja osallisuudella on suuri vaikutus hankkeiden alueellisen vaikuttavuuden sekä tavoitteellisen ja mukaanottavan aluekehittämisen näkökulmasta.

Lataa julkaisu
22.12.2020

Kuntademokratia – valtuutettukysely 2020

Kirjoittanut: Antti Mykkänen
Julkaisu: 22.12.2020

Kuntademokratia on kansanvaltamme perusta. Edustava joukko kuntapäättäjiä, 1362 valtuutettua, arvioi tässä raportissa oman ja valtuustonsa työn onnistumista.

Kevään 2021 kuntavaalien ja samalla kuntien tulevan työlistan asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen. Valtuutetut ottavat kantaa myös uusimpaan sote-uudistukseen ja sen rahoitukseen. Lopuksi puntarissa on suomalaisen median uutisten luotettavuus.

Lataa julkaisu
30.09.2020

Että joku näkee mut – omaishoitajan hyvinvointi ja tarpeet

Kirjoittanut: Marja Keväjärvi, Maria Lindholm & Arto Reiman
Julkaisu: 30.09.2020

Omaishoitajien hyvinvointi nousee tärkeäksi kysymykseksi, kun mietitään omaishoidon kehittämistä. Omaishoitotyö tulisi nähdä koko yhteiskuntaa tukevana voimavarana, jonka avulla säästetään yhteiskunnan resursseja ja mahdollistetaan hoidettavien kotona asuminen. Omaishoitajien tuki on kuitenkin usein hajanaista ja epäselvää. Omaishoitajien kuormitustekijät näyttäytyvät moninaisina ja koko elämään vaikuttavina asioina.

Tässä Oulun yliopiston tuotantotalouden työhyvinvointi ja tuottavuus -tutkimustiimin tutkimuksessa kuvataan omaishoitajien kokemia kuormitustekijöitä, tuodaan esille keinoja, kuinka heidän kuormitustaan voitaisiin vähentää sekä tarkastellaan omaishoitoon liittyviä kustannuksia.

 

Raporttia on korjattu 6.11.2020. Virhe on korjattu raportin kappaleissa 1.1 ja 3.3, taulukoissa 2 ja 5 sekä liitteessä 2. Raporttia on myös täydennetty päivitetyillä arvioilla omaishoidon kustannuksista kokonaisuutena sekä iäkkäiden omaishoidettavien osalta.

Lataa julkaisu
18.09.2020

Sote ja ikääntymisen ongelmat – selviämispolun etsintää

Kirjoittanut: Olli-Pekka Ryynänen, Erkki Vauramo, Teemu Malmi & Ville Koikkalainen
Julkaisu: 18.09.2020

Tämän raportin tavoitteena on löytää ja tuoda julkiseen keskusteluun mahdollinen selviämispolku, jolla Suomen kansainvälisesti arvostettu sosiaali- ja terveydenhuolto selviää sekä ikääntymisestä että kevään 2020 kriisistä.

Raporttimme perustuu julkisiin rekisteritietoihin ja vertaa Suomen järjestelmää kansainväliseen kehitykseen. Raportissa tulee esille alueellinen vaihtelu sekä resurssien käytössä että tuotettujen suoritteiden määrissä, joka sote-tuotannossa edelleen vallitsee.

Lataa julkaisu
26.08.2020

Koulutusvienti – kuntien uusi palvelutuote?

Kirjoittanut: Taina Peltonen
Julkaisu: 26.08.2020

Muistan pienenä halunneeni kaivaa kuopan maahan päästäkseni Kiinaan. Tunnelin kautta en ole Kiinaan päässyt, mutta kasvatustieteen tohtorin ja sivistysjohtajan ominaisuudessa olen luennoinut Kiinan eri kaupungeissa. Olen myös johtanut Opetushallituksen tukemaa yhteistyöhanketta Chongquingin Xiejauwanin kouluun mänttävilppulalaisten koulujen ja Serlachius-museon kanssa.

Tässä tutkimuksessa olen selvittänyt, mitä on koulutusvienti ja kunnan rooli siinä, millaista hyötyä koulutusvienti voisi tuoda pitkällä aikavälillä Suomeen ja kuntiin, millainen on kunnan koulutusviennin taloudellisesti kestävä ja tuottava ansaintalogiikka sekä millaisia esteitä tai ongelmakohtia koulutusviennin toteuttamisessa kohdataan.

Lataa julkaisu
15.06.2020

Kuntien maahanmuuttopalvelut: haasteita ja hyviä käytäntöjä

Kirjoittanut: Pekka Kettunen
Julkaisu: 15.06.2020

Kunnat joutuvat ottamaan toiminnassaan yhä enemmän huomioon maahanmuuttajat. Tutkimusraportti käsittelee maahanmuuttajien kotouttamista. Raportin pääpaino on neljän suuren kaupungin (Helsinki, Oulu, Tampere ja Turku) tarkastelussa. Raportin johtopäätöksissä esitetään myös toiminnan kehittämisen kohteita. Tutkimus on tehty Siirtolaisuusinstituutissa Turussa.

Lataa julkaisu
08.06.2020

Kuntien työllistämispalvelut – elinvoiman vahvistamista vai sosiaalipalvelua?

Kirjoittanut: Anne Kallio
Julkaisu: 08.06.2020

Työllisyydenhoidossa on otettava huomioon sosiaalipalvelunäkökulma sekä elinvoiman näkökulma. Mihin suuntaan kunnan palveluja on vietävä, jotta pystytään hoitamaan työllisyyttä tuloksellisesti myös tulevaisuudessa?

Kokonaisnäkemys kunnan työllisyydenhoidosta taloudellisella ja toiminnallisella tasolla mahdollistaa vaikuttavuuden seurannan ja arvioinnin.

Palveluntuottajien toimintamallin kehittäminen, ammattiosaamisen sisältö, työnantajayhteistyö ja ohjauksen tavoitteellisuus nousivat esille työllisyyttä edistävinä elementteinä.

Vates-säätiön toteuttamassa tutkimuksessa kerättiin aineistoa viideltä alueelta sekä valtakunnallisesti kyselyllä.

Käsitys siitä mitä on työ ja mitä ihmiset tekee voi olla laaja. Harrastuneisuus voi osoittautua eteenpäin vieväksi jutuksi.”

Lataa julkaisu
Lataa lisää