Omaishoitajien hyvinvointi nousee tärkeäksi kysymykseksi, kun mietitään omaishoidon kehittämistä. Omaishoitotyö tulisi nähdä koko yhteiskuntaa tukevana voimavarana, jonka avulla säästetään yhteiskunnan resursseja ja mahdollistetaan hoidettavien kotona asuminen. Omaishoitajien tuki on kuitenkin usein hajanaista ja epäselvää. Omaishoitajien kuormitustekijät näyttäytyvät moninaisina ja koko elämään vaikuttavina asioina.

Tässä Oulun yliopiston tuotantotalouden työhyvinvointi ja tuottavuus -tutkimustiimin tutkimuksessa kuvataan omaishoitajien kokemia kuormitustekijöitä, tuodaan esille keinoja, kuinka heidän kuormitustaan voitaisiin vähentää sekä tarkastellaan omaishoitoon liittyviä kustannuksia.

Tämän raportin tavoitteena on löytää ja tuoda julkiseen keskusteluun mahdollinen selviämispolku, jolla Suomen kansainvälisesti arvostettu sosiaali- ja terveydenhuolto selviää sekä ikääntymisestä että kevään 2020 kriisistä.

Raporttimme perustuu julkisiin rekisteritietoihin ja vertaa Suomen järjestelmää kansainväliseen kehitykseen. Raportissa tulee esille alueellinen vaihtelu sekä resurssien käytössä että tuotettujen suoritteiden määrissä, joka sote-tuotannossa edelleen vallitsee.

Muistan pienenä halunneeni kaivaa kuopan maahan päästäkseni Kiinaan. Tunnelin kautta en ole Kiinaan päässyt, mutta kasvatustieteen tohtorin ja sivistysjohtajan ominaisuudessa olen luennoinut Kiinan eri kaupungeissa. Olen myös johtanut Opetushallituksen tukemaa yhteistyöhanketta Chongquingin Xiejauwanin kouluun mänttävilppulalaisten koulujen ja Serlachius-museon kanssa.

Tässä tutkimuksessa olen selvittänyt, mitä on koulutusvienti ja kunnan rooli siinä, millaista hyötyä koulutusvienti voisi tuoda pitkällä aikavälillä Suomeen ja kuntiin, millainen on kunnan koulutusviennin taloudellisesti kestävä ja tuottava ansaintalogiikka sekä millaisia esteitä tai ongelmakohtia koulutusviennin toteuttamisessa kohdataan.

Kunnat joutuvat ottamaan toiminnassaan yhä enemmän huomioon maahanmuuttajat. Tutkimusraportti käsittelee maahanmuuttajien kotouttamista. Raportin pääpaino on neljän suuren kaupungin (Helsinki, Oulu, Tampere ja Turku) tarkastelussa. Raportin johtopäätöksissä esitetään myös toiminnan kehittämisen kohteita. Tutkimus on tehty Siirtolaisuusinstituutissa Turussa.

Työllisyydenhoidossa on otettava huomioon sosiaalipalvelunäkökulma sekä elinvoiman näkökulma. Mihin suuntaan kunnan palveluja on vietävä, jotta pystytään hoitamaan työllisyyttä tuloksellisesti myös tulevaisuudessa?

Kokonaisnäkemys kunnan työllisyydenhoidosta taloudellisella ja toiminnallisella tasolla mahdollistaa vaikuttavuuden seurannan ja arvioinnin.

Palveluntuottajien toimintamallin kehittäminen, ammattiosaamisen sisältö, työnantajayhteistyö ja ohjauksen tavoitteellisuus nousivat esille työllisyyttä edistävinä elementteinä.

Vates-säätiön toteuttamassa tutkimuksessa kerättiin aineistoa viideltä alueelta sekä valtakunnallisesti kyselyllä.

”Käsitys siitä mitä on työ ja mitä ihmiset tekee voi olla laaja. Harrastuneisuus voi osoittautua eteenpäin vieväksi jutuksi.”

KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö päätti tehdä yhdessä Suomen Kuntajohtajat ry:n kanssa kyselytutkimuksen kuntajohtamisen tulevaisuudesta. Kysely kohdistui ensi sijassa kuntiin. Siinä selvitettiin näkemyksiä eri tahojen vaikutusvallasta kunnan johtamiseen, tulevaisuuden kunnan johtamismallista, kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksista, suurimmista johtamisen haasteista, hyvän kuntajohtajan ominaisuuksista sekä kuntien tulevista tehtävistä. Osa kysymyksistä oli samoja kuin säätiön vuoden 1999 tutkimuksessa Sinä kunnanjohtaja.

Miltä kuulostaa väline, jolla voidaan varhaiskasvatuksessa lisätä lasten osallisuutta oman oppimisensa suunnittelussa ja arvioinnissa, tukea lapsen monipuolista kasvua ja kehitystä sekä edistää päiväkodin ja vanhempien välistä yhteistyötä? Voisiko tällainen lapsilähtöinen työkalu soveltua pedagogiseen dokumentointiin ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen näkyväksi tekemiseen?

Voisiko digitaalinen portfolio parhaimmillaan olla tätä kaikkea ja miten? Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa seurattiin kahden vuoden ajan digitaalisten portfolioiden käyttöönottoa ja käyttöä kolmessa eteläsuomalaisessa kunnassa. Käyttöönotto edellytti kunnilta, päiväkodeilta ja varhaiskasvattajilta huomion kiinnittämistä.

Tähänastisessa sote-keskustelussa on keskusteltu hoitajamitoituksesta ja valinnanvapaudesta. Keskeiset ongelmat on julkisuudessa sivuutettu tai jätetty liian vähälle huomiolle.

Aalto-yliopiston työryhmä on tarkastellut palvelujärjestelmän toimivuutta useissa raporteissa. Tässä raportissa keskitytään
tarkastelemaan suuren ikäluokan lisätarpeen vaikutusta palvelujärjestelmään ottaen huomioon, että suuriin lisäresursseihin ei ole mahdollisuuksia.

Muutostarve on niin iso, ettei pelkkä hallintojärjestelmän yhdistäminen riitä, vaan tarvitaan täysin uusi tuotantorakenne.

Kaupunkiorganisaatioiden kehittäminen yhä tehokkaammaksi vaatii riskinottoa, joka ei kuitenkaan saa olla kohtuutonta. Tavoitteiden saavuttamista uhkaavat riskit on siksi huomioitava osana kaupunkien ja palvelualojen johtamista.

Kuntalaissa on ollut määräys riskienhallinnan järjestämisestä vuodesta 2012 lähtien. Se ei kuitenkaan määrittele, millä tavalla riskienhallinta tulisi järjestää.

Miten riskienhallinnan ja -johtamisen käytäntöjä on vuosien mittaan kehitetty, ketkä sitä tekevät ja millaisin menetelmin?

Mitkä olivat Juha Sipilän hallituksen sote-uudistuksen keskeisimmät ongelmat? Mihin uudistus kaatui? Mitä eväitä on tarjottavissa Antti Rinteen hallitukselle sen omaan sote-uudistukseen?

Valtiovarainministeriön lainsäädäntöjohtaja Auli Valli-Lintu arvioi tässä ”Sote- ja kuntarakenteen pitkä kujanjuoksu – Osa II” Julkaisu-sarjan kirjassa jo vuonna 2017 aloittamaansa 2000-luvun sote- ja kuntauudistuksia virkamiehen näkökulmasta. Kynä on terävä ja analyyttinen.

Suomessa on 2000-luvun alkuvuosilta lähtien tehty sosiaali- ja terveydenhuollon reformia. Tässä kirjassa sote-uudistamista katsotaan yhteiskuntapoliittisesta näkökulmasta.

Kirja kertoo, mitä paljastuu, kun uudistamista katsotaan paikallishallinnon, yhteiskunnallisten ongelmien, sosiaalihuollon sekä kolmannen sektorin näkökulmista.

Sote-uudistuksen piti olla merkitykseltään hyvinvointivaltion sosiaali- ja terveyshuoltojärjestelmän rakentamiseen verrattava saavutus. Kirjasta selviää, että uudistus olisi toteutuessaankin ollut yhteiskunnallisesti ontto reformi.

Mikä oli sosiaali- ja terveysjärjestöjen paikka ja tehtävä rauenneessa pääministeri Juha Sipilän hallituksen maakunta- ja sote-uudistuksessa?

Mitä asioita tulisi ottaa huomioon tulevissa uudistuksissa niin, että sosiaali- ja terveysjärjestöt voisivat toimia kansalaisten parhaaksi niin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä kuin sote-palvelutuotannossa?

Miten järjestöjen ja niiden yhteistoiminnan tulisi uudistua ja kehittyä?

Tätä selvittää pitkän linjan kansalaisyhteiskuntavaikuttaja, yhteiskuntatieteiden tohtori ja sosiaalityön dosentti Jorma Niemelä.

Millaisia hyötyjä kansalaisopisto tuottaa opiskelijoille, kunnalle ja alueelle?

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Joensuun seudun kansalaisopiston hyötyjä yksilön hyvinvoinnin, osaamisen ja sosiaalisen pääoman ja aktiivisen kuntalaisuuden näkökulmasta. Hyötyjä arvioidaan myös kunnan ja alueen kannalta.

Tulokset kertovat myös, miten kansalaisopiston asiakkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö on muuttunut ja millaisia taloudellisia vaikutuksia kansalaisopistolla voi olla.

Yritysdynamiikka kuntien elinvoimatekijänä -selvityksessä käydään läpi Manner-Suomen kuntien (295) elinvoimaisuutta, yritysdynamiikkaa ja kasvupotentiaalia erilaisten tunnuslukujen näkökulmasta. Lisäksi selvitykseen on tiivistetty keskeiset havainnot 29 Suomen uusyrityskeskuksen toimintaympäristöanalyysistä, yrityskyselystä ja aluevaikuttavuuden laskentamallista.

Alueelliset erot yritysdynamiikassa ja kasvupotentiaalissa ovat suuret maan eri osien ja maakuntien välillä sekä maakuntien sisällä seutujen välillä ja jopa naapurikuntien välillä. Uusyrityskeskusten toimintaympäristöanalyysin ja yrityskyselyn tulokset osoittivat, että perustettujen yritysten henkilötyövuodet ja liikevaihto kasvavat asteittain yritysten perustamisen jälkeen.

Miten pääkaupunkikeskeinen Suomi syntyi ja kehittyi? Millainen on maakuntien ja pääkaupunkiseudun kasvun, työpaikkojen ja verotulojen keskinäisriippuvuus? Millaisia ovat alueiden väliset tulonsiirrot? Ovatko ne oikeudenmukaisia?

”Helsinki vs. muu Suomi – vastakkainasettelusta yhteisymmärrykseen” -julkaisun kirjoittajat Hannes Manninen ja Tapani Tölli ovat kumpikin toimineet kuntajohtajana, kansanedustajana sekä kuntaministerinä.

Voiko digitaalisen oppimispelin pelaamisesta olla hyötyä odottaville vanhemmille? KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamassa tutkimuksessa esikoistaan odottavat vanhemmat pelasivat VauvaPolku-oppimispeliä. Asenteita pelaamiseen ja pelin hyötyjä selvitettiin kyselytutkimuksella ja haastattelemalla vanhempia sekä neuvoloiden työntekijöitä.

Vanhemmat kokivat saavansa rohkaisua ja varmuutta omaan vanhemmuuteensa sekä helpotusta huoliinsa. Osaavien ja innostuneiden työntekijöiden avulla peli on mahdollista vakiinnuttaa osaksi kuntien perhevalmennusta.

Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana Suomessa on turvallisuusalalla tehty merkittäviä uudistuksia, joissa on ollut nähtävissä keskittäminen suurempiin yksiköihin. Uudistuksia on perusteltu tehokkuuden lisäämisellä ja samalla on korostettu säästöjä.

Hallinnollisen myllerryksen lisäksi toimintaympäristö muuttuu. Uudet uhkakuvat, kuten ilmastonmuutos, terrorismi ja yhteiskunnan polarisoituminen, nakertavat Suomen vakaana ja muuttumattomana pidettyä turvallisuusympäristöä. Miten käy kuntalaisten turvallisuus- ja pelastuspalvelujen hallinnollisissa pyörteissä ja alati muuttuvassa turvallisuusympäristössä?

Hoivayksiköiden asukkaat ovat monisairaita. Heillä on runsas lääkitys ja sitä muutetaan usein. Yli puolet vaaratapahtumista liittyy lääkitykseen.

Lääkehoito on vaikea prosessi ja se ylittää ammatti- ja organisaatiorajat. Hoitajat toteuttavat ja seuraavat lääkehoitoa.

Tarvitaanko hoivayksiköihin farmaseuttia hoitajien tueksi? Miksi esim. tunnistetut riskilääkkeet ja lääkityspoikkeamat eivät johda toimenpiteisiin?

Tutkijat kartoittivat hoivayksiköiden lääkehoidon ongelmia ja tarpeita. He antavat myös ratkaisuehdotuksia.

Säätiöt ja puoluerahoitus -tutkimuksessa kartoitetaan puoluetaustaisten säätiöiden kenttää Suomessa.

Miten puolueet käyttävät säätiöitä talousjärjestelyjensä välineinä? Mitkä ovat eri poliittisille liikkeille tyypillisiä säätiökäytäntöjä?

Tutkimus nostaa valoon yhden puolue- ja vaalirahoituksen aiemmin pitkälti varjoon jääneen osa-alueen.

Tutkija, VTT Tomi Venho lähestyy teemaa tavalla, joka poikkeaa viranomaisten, median ja puolueiden itsensä tavasta käsitellä asiaa.

Sote -palvelujen maineeseen vaikuttavat mm. asiakaskeskeisyys, saatavuus, vaikuttavuus, oikeudenmukaisuus, osaaminen sekä potilas- ja asiakasturvallisuus.

Potilas- ja asiakasturvallisuuden seuranta on osa laatutyötä ja velvoittaa organisaatioita riskien hallintaan. Tiedot potilas- ja asiakasturvallisuuden tilasta jäävät usein vain sisäiseen käyttöön. Siksi tämän tiedon merkitystä organisaation maineelle ei ole ymmärretty.

Tässä tutkimuksessa huomion kohteena ovat vaaratapahtumailmoitukset, jotka henkilökunta on kokenut organisaation imagoa haittaaviksi.

Muuttuva yhteiskunta – muuttuvat palvelut -projekti on 20 merkittävän kunta- ja sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaation yhteisprojekti, jonka keskeinen tulos on kuntoutuksen aseman nostaminen toiminnan keskiöön.

Kuntoutus on toteutettu hyvin eri tavoilla eri puolilla maata. Osa vanhuksista, jotka voidaan kuntouttaa, jää kuntouttamatta. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin toimintamalli on osoittautunut ylivoimaiseksi. Toimiva kuntoutus lisää vanhusten elämän laatua ja tuo yli puolen miljardin kustannussäästön.

Kuntien uusi asema sote-uudistuksen jälkeen merkitsee keskeistä vastuuta väestön terveyden edistämisestä ja edellytyksien luomisesta terveille elintavoille sekä yhteisöllisyydelle.

Verkkoviestintä tarjoaa kunnille ajantasaisen ja kustannustehokkaan tiedonvälityskeinon. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön Julkaisussa tarkastellaan kuntien kotisivujen toimivuutta.

Selvitys perustuu 294 kunnan kotisivujen arviointiin eri osa-alueilla; sivustojen otsikot tunnuslauseineen ja aktiivisuus sosiaalisessa mediassa, navigointi sivuilla ja kunnan perustietojen löytyminen, ajankohtaisuus, verk-kotekstin rakenneanalyysi sekä graafisen yleisilmeen katsaus.

Esimerkiksi Hailuodon, Inkoon ja Punkalaidun kunnat sekä Kalajoen, Kauhavan, Kuopion, Lappeenrannan ja Turun kaupungit selvisivät kiitettävin arvosanoin arvioinnista.