Säätiöt ja puoluerahoitus -tutkimuksessa kartoitetaan puoluetaustaisten säätiöiden kenttää Suomessa.

Miten puolueet käyttävät säätiöitä talousjärjestelyjensä välineinä? Mitkä ovat eri poliittisille liikkeille tyypillisiä säätiökäytäntöjä?

Tutkimus nostaa valoon yhden puolue- ja vaalirahoituksen aiemmin pitkälti varjoon jääneen osa-alueen.

Tutkija, VTT Tomi Venho lähestyy teemaa tavalla, joka poikkeaa viranomaisten, median ja puolueiden itsensä tavasta käsitellä asiaa.

Sote -palvelujen maineeseen vaikuttavat mm. asiakaskeskeisyys, saatavuus, vaikuttavuus, oikeudenmukaisuus, osaaminen sekä potilas- ja asiakasturvallisuus.

Potilas- ja asiakasturvallisuuden seuranta on osa laatutyötä ja velvoittaa organisaatioita riskien hallintaan. Tiedot potilas- ja asiakasturvallisuuden tilasta jäävät usein vain sisäiseen käyttöön. Siksi tämän tiedon merkitystä organisaation maineelle ei ole ymmärretty.

Tässä tutkimuksessa huomion kohteena ovat vaaratapahtumailmoitukset, jotka henkilökunta on kokenut organisaation imagoa haittaaviksi.

Muuttuva yhteiskunta – muuttuvat palvelut -projekti on 20 merkittävän kunta- ja sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaation yhteisprojekti, jonka keskeinen tulos on kuntoutuksen aseman nostaminen toiminnan keskiöön.

Kuntoutus on toteutettu hyvin eri tavoilla eri puolilla maata. Osa vanhuksista, jotka voidaan kuntouttaa, jää kuntouttamatta. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin toimintamalli on osoittautunut ylivoimaiseksi. Toimiva kuntoutus lisää vanhusten elämän laatua ja tuo yli puolen miljardin kustannussäästön.

Kuntien uusi asema sote-uudistuksen jälkeen merkitsee keskeistä vastuuta väestön terveyden edistämisestä ja edellytyksien luomisesta terveille elintavoille sekä yhteisöllisyydelle.

Verkkoviestintä tarjoaa kunnille ajantasaisen ja kustannustehokkaan tiedonvälityskeinon. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön Julkaisussa tarkastellaan kuntien kotisivujen toimivuutta.

Selvitys perustuu 294 kunnan kotisivujen arviointiin eri osa-alueilla; sivustojen otsikot tunnuslauseineen ja aktiivisuus sosiaalisessa mediassa, navigointi sivuilla ja kunnan perustietojen löytyminen, ajankohtaisuus, verk-kotekstin rakenneanalyysi sekä graafisen yleisilmeen katsaus.

Esimerkiksi Hailuodon, Inkoon ja Punkalaidun kunnat sekä Kalajoen, Kauhavan, Kuopion, Lappeenrannan ja Turun kaupungit selvisivät kiitettävin arvosanoin arvioinnista.

Itsenäisyytemme aikana on maamme väkiluku kasvanut 2,4 miljoonaa. Suomen rakentumista on tänä aikana säädelty ja ohjattu merkittävästi rakentamista ja alueidenkäyttöä koskevalla lainsäädännöllä.

Tässä Julkaisussa merkittävän työuran näiden asioiden parissa Kuntaliitossa työskennellyt tekniikan tohtori Juha Talvitie avaa maankäytön ja kaavoituksen pitkää satavuotista linjaa itsenäisessä Suomessa.

Suunnitelmien ja kaavojen laatimisista on tullut viime vuosina varsin työläs ja pitkä prosessi valituskierteineen. On vaadittu kaavajärjestelmän yksinkertaistamista. Talvitie avaa Julkaisussa joukon uudistamismahdollisuuksia.

Mitä toiveita ja odotuksia kuntalaiset kohdistavat kulttuuri- ja liikuntapalveluihin sekä vapaa-ajan harrastuksiin? Miten haluttaisiin osallistua ja vaikuttaa palveluihin ja niiden järjestämiseen? Kuinka hyvin palvelut ovat saavutettavissa? Muun muassa näihin kysymyksiin saat vastauksia tässä tutkimuksessa.

Muuttuva yhteiskunta – Muuttuvat palvelut – konsortio muodostui 21 kunnasta ja sote-organisaatiosta. Tavoitteena oli löytää ratkaisuja ja toiminta-malleja  ikääntymisestä johtuvan  muutoksen hallitsemiseen.

Projektin hallinnoi Aalto-yliopiston Sotera -instituutti.

Työn tuloksia on raportoitu eri tavoin. Tässä loppuraportissa on yhteenveto tuloksista.

Paljon erilaisia sote -palveluja tarvitsevat ihmiset kokevat arkensa yksinäisenä selviytymistaisteluna. Vaikeat tilanteet aiheuttavat tunnetaakkaa, joka uuvuttaa paitsi asiakkaita myös sote-ammattilaisia. Ongelmien ratkaisu vaatii yhteistyötä yli ammatti- ja sektorirajojen. Johtajilta kaivataan tukea yhteistyön mahdollistamiseen.

Tässä Itä-Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen tutkimuksessa annetaan ääni paljon palveluja tarvitseville asiakkaille ja sote -työntekijöille. Tulokset antavat suuntaviittoja sote-integraation käytännön
toteuttamiseen tämän keskeisen asiakasryhmän osalta.

Kainuussa erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, sosiaalitoimi ja ympäristöterveydenhuolto on yhdistetty samaan organisaatioon jo vuonna 2005. Sote-integraatio oli osa Kainuun maakuntahallintokokeilua (2005–2012), jonka päättymisen jälkeen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on kehittänyt sote-integraatiota edelleen.

Kolmentoista vuoden aikana kertyneet integraatiokokemukset on nyt koottu tähän julkaisuun, jotta sote-uudistusta rakentavat maakunnat voisivat hyötyä sekä Kainuun hyvistä että huonoista kokemuksista.

Sote -uudistusta on väännetty tiiviisti yli kymmenen vuotta. Oli Paras –hanke, kuntauudistus, soten järjestämislaki ja lopulta sote-maakunta –uudistus. Kaikki puolueet ovat vuorollaan neljässä hallituskaudessa olleet työssä mukana.

Millaista on suurten uudistusten lainvalmistelu? Millainen rooli on lainkirjoittajilla? Entä poliitikoilla? Mitä uudistuksilla on tavoiteltu? Mitä on ne ovat edenneet? Mitkä ovat olleet akilleen kantapäät? Miten suuria yhteiskunnallisia uudistuksia pitäisi toteuttaa? Näitä kysymyksiä valottaa kaikissa em. prosesseissa lainvalmistelijana ollut hallitusneuvos Auli Valli-Lintu.