Hae julkaisua

01.04.2021

Koti sairaalana – Onnistuneen kotisairaalatoiminnan edellytykset

Kirjoittanut: Riikka Lämsä, Mia Niemi & Marjaana Seppänen
Julkaisu: 01.04.2021

Kotisairaalassa sairaalatasoinen ja ympärivuorokautinen hoito viedään potilaan kotiin. Mitä toiminnassa pitää huomioida, kun sairaalan toimintakäytäntöjä ei voida sellaisenaan siirtää kotiympäristöön? Minkälaisia haasteita kotona toimiminen, teknologia ja yksintyöskentely asettavat kotisairaalatoiminalle? Tutkijat jalkautuivat hoitajien mukana potilaiden kotiin ja havainnoivat tapahtumia. He haastattelivat sekä potilaita ja omaisia että hoitajia ja lääkäreitä.

Tässä raportissa kotisairaalatoimintaa tarkastellaan erityisesti palvelujärjestelmän ja palveluntuottajan näkökulmista. Raportissa kuvataan toimintatapoja, joita onnistunut kotisairaalatoiminta edellyttää. Tutkimus tarjoaa kiinnostavan kurkistuksen tapahtumiin potilaiden kotona ja samalla kehittämisehdotuksia kotisairaalatoimintaa toteuttaville tahoille.

Lataa julkaisu
12.03.2021

Digitaaliset alustaekosysteemit ja kuntien elinvoima – Tapaustutkimus Japanista

Kirjoittanut: Toni Ryynänen, Torsti Hyyryläinen & Ryo Umeda
Julkaisu: 12.03.2021

Onko alustaekosysteemeistä hyötyä kunnille? Tutkimuksessa kuvataan ja analysoidaan, miten yksityisen sektorin ylläpitämillä digitaalisilla alustoilla kansalaiset, kunnat, paikalliset yritykset ja valtio osallistuvat aluekehittämiseen yli sektorirajojen.

Tutkitun alustaekosysteemin toimintaperiaatteet koostuvat jaetusta päämäärästä, osallistavuudesta, digitaalisesta teknologiasta välittävänä rakenteena, suostuttelevasta ohjausvallasta ja vastavuoroisesta motiivirakenteesta. Japanin kotiseutulahjoitusjärjestelmä edustaa uudenlaista alusta-ajattelua ja järjestelmätason alustaekosysteemi-innovaatiota, joita voisi hyödyntää Suomen kuntien kehittämisessä.

Lataa julkaisu
03.03.2021

Voidaanko rakennerahastoilla vaikuttaa? Kuntien näkökulma

Kirjoittanut: Fredriika Jakola & Eeva-Kaisa Prokkola
Julkaisu: 03.03.2021

Euroopan unionin rakennerahastot ovat tärkeä aluekehitysmekanismi kunnille ja maakunnille. Kunnilla on keskeinen rooli sekä rakennerahastohankkeiden toteuttajina että osarahoittajina. Kaikilla kunnilla ei ole kuitenkaan samanlaisia mahdollisuuksia ja resursseja suunnitella, toteuttaa ja hallinnoida rakennerahastohankkeita.

Kuntien roolia rakennerahastotoiminnassa tulee tarkastella tulevaisuudessa entistä laaja-alaisemmin. Tutkimus osoittaa, että kuntien toiminnalla ja osallisuudella on suuri vaikutus hankkeiden alueellisen vaikuttavuuden sekä tavoitteellisen ja mukaanottavan aluekehittämisen näkökulmasta.

Lataa julkaisu
22.12.2020

Kuntademokratia – valtuutettukysely 2020

Kirjoittanut: Antti Mykkänen
Julkaisu: 22.12.2020

Kuntademokratia on kansanvaltamme perusta. Edustava joukko kuntapäättäjiä, 1362 valtuutettua, arvioi tässä raportissa oman ja valtuustonsa työn onnistumista.

Kevään 2021 kuntavaalien ja samalla kuntien tulevan työlistan asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen. Valtuutetut ottavat kantaa myös uusimpaan sote-uudistukseen ja sen rahoitukseen. Lopuksi puntarissa on suomalaisen median uutisten luotettavuus.

Lataa julkaisu
30.09.2020

Että joku näkee mut – omaishoitajan hyvinvointi ja tarpeet

Kirjoittanut: Marja Keväjärvi, Maria Lindholm & Arto Reiman
Julkaisu: 30.09.2020

Omaishoitajien hyvinvointi nousee tärkeäksi kysymykseksi, kun mietitään omaishoidon kehittämistä. Omaishoitotyö tulisi nähdä koko yhteiskuntaa tukevana voimavarana, jonka avulla säästetään yhteiskunnan resursseja ja mahdollistetaan hoidettavien kotona asuminen. Omaishoitajien tuki on kuitenkin usein hajanaista ja epäselvää. Omaishoitajien kuormitustekijät näyttäytyvät moninaisina ja koko elämään vaikuttavina asioina.

Tässä Oulun yliopiston tuotantotalouden työhyvinvointi ja tuottavuus -tutkimustiimin tutkimuksessa kuvataan omaishoitajien kokemia kuormitustekijöitä, tuodaan esille keinoja, kuinka heidän kuormitustaan voitaisiin vähentää sekä tarkastellaan omaishoitoon liittyviä kustannuksia.

 

Raporttia on korjattu 6.11.2020. Virhe on korjattu raportin kappaleissa 1.1 ja 3.3, taulukoissa 2 ja 5 sekä liitteessä 2. Raporttia on myös täydennetty päivitetyillä arvioilla omaishoidon kustannuksista kokonaisuutena sekä iäkkäiden omaishoidettavien osalta.

Lataa julkaisu
18.09.2020

Sote ja ikääntymisen ongelmat – selviämispolun etsintää

Kirjoittanut: Olli-Pekka Ryynänen, Erkki Vauramo, Teemu Malmi & Ville Koikkalainen
Julkaisu: 18.09.2020

Tämän raportin tavoitteena on löytää ja tuoda julkiseen keskusteluun mahdollinen selviämispolku, jolla Suomen kansainvälisesti arvostettu sosiaali- ja terveydenhuolto selviää sekä ikääntymisestä että kevään 2020 kriisistä.

Raporttimme perustuu julkisiin rekisteritietoihin ja vertaa Suomen järjestelmää kansainväliseen kehitykseen. Raportissa tulee esille alueellinen vaihtelu sekä resurssien käytössä että tuotettujen suoritteiden määrissä, joka sote-tuotannossa edelleen vallitsee.

Lataa julkaisu
26.08.2020

Koulutusvienti – kuntien uusi palvelutuote?

Kirjoittanut: Taina Peltonen
Julkaisu: 26.08.2020

Muistan pienenä halunneeni kaivaa kuopan maahan päästäkseni Kiinaan. Tunnelin kautta en ole Kiinaan päässyt, mutta kasvatustieteen tohtorin ja sivistysjohtajan ominaisuudessa olen luennoinut Kiinan eri kaupungeissa. Olen myös johtanut Opetushallituksen tukemaa yhteistyöhanketta Chongquingin Xiejauwanin kouluun mänttävilppulalaisten koulujen ja Serlachius-museon kanssa.

Tässä tutkimuksessa olen selvittänyt, mitä on koulutusvienti ja kunnan rooli siinä, millaista hyötyä koulutusvienti voisi tuoda pitkällä aikavälillä Suomeen ja kuntiin, millainen on kunnan koulutusviennin taloudellisesti kestävä ja tuottava ansaintalogiikka sekä millaisia esteitä tai ongelmakohtia koulutusviennin toteuttamisessa kohdataan.

Lataa julkaisu
15.06.2020

Kuntien maahanmuuttopalvelut: haasteita ja hyviä käytäntöjä

Kirjoittanut: Pekka Kettunen
Julkaisu: 15.06.2020

Kunnat joutuvat ottamaan toiminnassaan yhä enemmän huomioon maahanmuuttajat. Tutkimusraportti käsittelee maahanmuuttajien kotouttamista. Raportin pääpaino on neljän suuren kaupungin (Helsinki, Oulu, Tampere ja Turku) tarkastelussa. Raportin johtopäätöksissä esitetään myös toiminnan kehittämisen kohteita. Tutkimus on tehty Siirtolaisuusinstituutissa Turussa.

Lataa julkaisu
08.06.2020

Kuntien työllistämispalvelut – elinvoiman vahvistamista vai sosiaalipalvelua?

Kirjoittanut: Anne Kallio
Julkaisu: 08.06.2020

Työllisyydenhoidossa on otettava huomioon sosiaalipalvelunäkökulma sekä elinvoiman näkökulma. Mihin suuntaan kunnan palveluja on vietävä, jotta pystytään hoitamaan työllisyyttä tuloksellisesti myös tulevaisuudessa?

Kokonaisnäkemys kunnan työllisyydenhoidosta taloudellisella ja toiminnallisella tasolla mahdollistaa vaikuttavuuden seurannan ja arvioinnin.

Palveluntuottajien toimintamallin kehittäminen, ammattiosaamisen sisältö, työnantajayhteistyö ja ohjauksen tavoitteellisuus nousivat esille työllisyyttä edistävinä elementteinä.

Vates-säätiön toteuttamassa tutkimuksessa kerättiin aineistoa viideltä alueelta sekä valtakunnallisesti kyselyllä.

Käsitys siitä mitä on työ ja mitä ihmiset tekee voi olla laaja. Harrastuneisuus voi osoittautua eteenpäin vieväksi jutuksi.”

Lataa julkaisu
04.06.2020

Tulevaisuuden kuntajohtaminen

Kirjoittanut: Arto Haveri
Julkaisu: 04.06.2020

KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö päätti tehdä yhdessä Suomen Kuntajohtajat ry:n kanssa kyselytutkimuksen kuntajohtamisen tulevaisuudesta. Kysely kohdistui ensi sijassa kuntiin. Siinä selvitettiin näkemyksiä eri tahojen vaikutusvallasta kunnan johtamiseen, tulevaisuuden kunnan johtamismallista, kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksista, suurimmista johtamisen haasteista, hyvän kuntajohtajan ominaisuuksista sekä kuntien tulevista tehtävistä. Osa kysymyksistä oli samoja kuin säätiön vuoden 1999 tutkimuksessa Sinä kunnanjohtaja.

Lataa julkaisu
26.02.2020

Digitaaliset portfoliot varhaiskasvatuksessa

Kirjoittanut: Mimmu Alanko, Marja Kankaanranta & Saana Mehtälä
Julkaisu: 26.02.2020

Miltä kuulostaa väline, jolla voidaan varhaiskasvatuksessa lisätä lasten osallisuutta oman oppimisensa suunnittelussa ja arvioinnissa, tukea lapsen monipuolista kasvua ja kehitystä sekä edistää päiväkodin ja vanhempien välistä yhteistyötä? Voisiko tällainen lapsilähtöinen työkalu soveltua pedagogiseen dokumentointiin ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen näkyväksi tekemiseen?

Voisiko digitaalinen portfolio parhaimmillaan olla tätä kaikkea ja miten? Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa seurattiin kahden vuoden ajan digitaalisten portfolioiden käyttöönottoa ja käyttöä kolmessa eteläsuomalaisessa kunnassa. Käyttöönotto edellytti kunnilta, päiväkodeilta ja varhaiskasvattajilta huomion kiinnittämistä.

Lataa julkaisu
01.08.2019

Sote – pyramidista palveluverkkoon. Ikääntyminen ja niukka tulevaisuus

Kirjoittanut: Erkki Vauramo ja Olli-Pekka Ryynänen
Julkaisu: 23.09.2019

Tähänastisessa sote-keskustelussa on keskusteltu hoitajamitoituksesta ja valinnanvapaudesta. Keskeiset ongelmat on julkisuudessa sivuutettu tai jätetty liian vähälle huomiolle.

Aalto-yliopiston työryhmä on tarkastellut palvelujärjestelmän toimivuutta useissa raporteissa. Tässä raportissa keskitytään
tarkastelemaan suuren ikäluokan lisätarpeen vaikutusta palvelujärjestelmään ottaen huomioon, että suuriin lisäresursseihin ei ole mahdollisuuksia.

Muutostarve on niin iso, ettei pelkkä hallintojärjestelmän yhdistäminen riitä, vaan tarvitaan täysin uusi tuotantorakenne.

Lataa julkaisu
24.06.2019

Riskien hallinnan käytännöt Suomen suurimmissa kaupunkikonserneissa

Kirjoittanut: Jukka Pellinen, Vesa Voutilainen, Kari Sippola, Toni Mättö ja Antti Rautiainen
Julkaisu: 24.06.2019

Kaupunkiorganisaatioiden kehittäminen yhä tehokkaammaksi vaatii riskinottoa, joka ei kuitenkaan saa olla kohtuutonta. Tavoitteiden saavuttamista uhkaavat riskit on siksi huomioitava osana kaupunkien ja palvelualojen johtamista.

Kuntalaissa on ollut määräys riskienhallinnan järjestämisestä vuodesta 2012 lähtien. Se ei kuitenkaan määrittele, millä tavalla riskienhallinta tulisi järjestää.

Miten riskienhallinnan ja -johtamisen käytäntöjä on vuosien mittaan kehitetty, ketkä sitä tekevät ja millaisin menetelmin?

Lataa julkaisu
10.06.2019

Sote- ja kuntarakenteen pitkä kujanjuoksu – osa II

Kirjoittanut: Auli Valli-Lintu
Julkaisu: 10.06.2019

Mitkä olivat Juha Sipilän hallituksen sote-uudistuksen keskeisimmät ongelmat? Mihin uudistus kaatui? Mitä eväitä on tarjottavissa Antti Rinteen hallitukselle sen omaan sote-uudistukseen?

Valtiovarainministeriön lainsäädäntöjohtaja Auli Valli-Lintu arvioi tässä ”Sote- ja kuntarakenteen pitkä kujanjuoksu – Osa II” Julkaisu-sarjan kirjassa jo vuonna 2017 aloittamaansa 2000-luvun sote- ja kuntauudistuksia virkamiehen näkökulmasta. Kynä on terävä ja analyyttinen.

Lataa julkaisu
27.05.2019

SOTE-UUDISTAMISEN ANATOMIA - Yhteiskuntapoliittisia näkemyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon reformista

Kirjoittanut: Sakari Möttönen
Julkaisu: 25.05.2019

Suomessa on 2000-luvun alkuvuosilta lähtien tehty sosiaali- ja terveydenhuollon reformia. Tässä kirjassa sote-uudistamista katsotaan yhteiskuntapoliittisesta näkökulmasta.

Kirja kertoo, mitä paljastuu, kun uudistamista katsotaan paikallishallinnon, yhteiskunnallisten ongelmien, sosiaalihuollon sekä kolmannen sektorin näkökulmista.

Sote-uudistuksen piti olla merkitykseltään hyvinvointivaltion sosiaali- ja terveyshuoltojärjestelmän rakentamiseen verrattava saavutus. Kirjasta selviää, että uudistus olisi toteutuessaankin ollut yhteiskunnallisesti ontto reformi.

Lataa julkaisu
27.05.2019

Järjestöt sote-Suomea rakentamassa

Kirjoittanut: Jorma Niemelä
Julkaisu: 25.05.2019

Mikä oli sosiaali- ja terveysjärjestöjen paikka ja tehtävä rauenneessa pääministeri Juha Sipilän hallituksen maakunta- ja sote-uudistuksessa?

Mitä asioita tulisi ottaa huomioon tulevissa uudistuksissa niin, että sosiaali- ja terveysjärjestöt voisivat toimia kansalaisten parhaaksi niin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä kuin sote-palvelutuotannossa?

Miten järjestöjen ja niiden yhteistoiminnan tulisi uudistua ja kehittyä?

Tätä selvittää pitkän linjan kansalaisyhteiskuntavaikuttaja, yhteiskuntatieteiden tohtori ja sosiaalityön dosentti Jorma Niemelä.

Lataa julkaisu
06.05.2019

Hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa – kansalaisopiston hyödyt osallistujille, kaupungille ja alueelle

Kirjoittanut: Jyri Manninen, Anna Karttunen, Matti Meriläinen, Anna Jetsu ja Anna-Kaisa Vartiainen
Julkaisu: 04.05.2019

Millaisia hyötyjä kansalaisopisto tuottaa opiskelijoille, kunnalle ja alueelle?

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Joensuun seudun kansalaisopiston hyötyjä yksilön hyvinvoinnin, osaamisen ja sosiaalisen pääoman ja aktiivisen kuntalaisuuden näkökulmasta. Hyötyjä arvioidaan myös kunnan ja alueen kannalta.

Tulokset kertovat myös, miten kansalaisopiston asiakkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö on muuttunut ja millaisia taloudellisia vaikutuksia kansalaisopistolla voi olla.

Lataa julkaisu
29.04.2019

Yritysdynamiikka kuntien elinvoimatekijänä

Kirjoittanut: Timo Aro, Susanna Haanpää ja Anna Laiho
Julkaisu: 29.04.2019

Yritysdynamiikka kuntien elinvoimatekijänä -selvityksessä käydään läpi Manner-Suomen kuntien (295) elinvoimaisuutta, yritysdynamiikkaa ja kasvupotentiaalia erilaisten tunnuslukujen näkökulmasta. Lisäksi selvitykseen on tiivistetty keskeiset havainnot 29 Suomen uusyrityskeskuksen toimintaympäristöanalyysistä, yrityskyselystä ja aluevaikuttavuuden laskentamallista.

Alueelliset erot yritysdynamiikassa ja kasvupotentiaalissa ovat suuret maan eri osien ja maakuntien välillä sekä maakuntien sisällä seutujen välillä ja jopa naapurikuntien välillä. Uusyrityskeskusten toimintaympäristöanalyysin ja yrityskyselyn tulokset osoittivat, että perustettujen yritysten henkilötyövuodet ja liikevaihto kasvavat asteittain yritysten perustamisen jälkeen.

Lataa julkaisu
11.04.2019

Helsinki vs. muu Suomi – Vastakkainasettelusta yhteisymmärrykseen

Kirjoittanut: Hannes Manninen ja Tapani Tölli
Julkaisu: 11.04.2019

Miten pääkaupunkikeskeinen Suomi syntyi ja kehittyi? Millainen on maakuntien ja pääkaupunkiseudun kasvun, työpaikkojen ja verotulojen keskinäisriippuvuus? Millaisia ovat alueiden väliset tulonsiirrot? Ovatko ne oikeudenmukaisia?

”Helsinki vs. muu Suomi – vastakkainasettelusta yhteisymmärrykseen” -julkaisun kirjoittajat Hannes Manninen ja Tapani Tölli ovat kumpikin toimineet kuntajohtajana, kansanedustajana sekä kuntaministerinä.

Lataa julkaisu
02.04.2019

Digitaalinen oppimispeli VauvaPolku: Vanhemmuuteen valmistautumista pelillisen oppimisen keinoin

Kirjoittanut: Katja Raitio, Eija Sevón ja Anna Rönkä
Julkaisu: 02.04.2019

Voiko digitaalisen oppimispelin pelaamisesta olla hyötyä odottaville vanhemmille? KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamassa tutkimuksessa esikoistaan odottavat vanhemmat pelasivat VauvaPolku-oppimispeliä. Asenteita pelaamiseen ja pelin hyötyjä selvitettiin kyselytutkimuksella ja haastattelemalla vanhempia sekä neuvoloiden työntekijöitä.

Vanhemmat kokivat saavansa rohkaisua ja varmuutta omaan vanhemmuuteensa sekä helpotusta huoliinsa. Osaavien ja innostuneiden työntekijöiden avulla peli on mahdollista vakiinnuttaa osaksi kuntien perhevalmennusta.

Lataa julkaisu
26.09.2018

Kunnan rooli turvallisuudessa korostuu

Kirjoittanut: Roosa Talvitie, Hannu Rantanen & Eeva Hämäläinen
Julkaisu: 26.09.2018

Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana Suomessa on turvallisuusalalla tehty merkittäviä uudistuksia, joissa on ollut nähtävissä keskittäminen suurempiin yksiköihin. Uudistuksia on perusteltu tehokkuuden lisäämisellä ja samalla on korostettu säästöjä.

Hallinnollisen myllerryksen lisäksi toimintaympäristö muuttuu. Uudet uhkakuvat, kuten ilmastonmuutos, terrorismi ja yhteiskunnan polarisoituminen, nakertavat Suomen vakaana ja muuttumattomana pidettyä turvallisuusympäristöä. Miten käy kuntalaisten turvallisuus- ja pelastuspalvelujen hallinnollisissa pyörteissä ja alati muuttuvassa turvallisuusympäristössä?

Lataa julkaisu
19.06.2018

Hoivayksiköissä lääkehuollon ja -hoidon pitäisi olla joukkuepeliä

Kirjoittanut: Niina Laine, Paula Timonen, Anne Halmetoja, Suvi Hakoinen, Heini Kari ja Hanna Kortejärvi
Julkaisu: 19.06.2018

Hoivayksiköiden asukkaat ovat monisairaita. Heillä on runsas lääkitys ja sitä muutetaan usein. Yli puolet vaaratapahtumista liittyy lääkitykseen.

Lääkehoito on vaikea prosessi ja se ylittää ammatti- ja organisaatiorajat. Hoitajat toteuttavat ja seuraavat lääkehoitoa.

Tarvitaanko hoivayksiköihin farmaseuttia hoitajien tueksi? Miksi esim. tunnistetut riskilääkkeet ja lääkityspoikkeamat eivät johda toimenpiteisiin?

Tutkijat kartoittivat hoivayksiköiden lääkehoidon ongelmia ja tarpeita. He antavat myös ratkaisuehdotuksia.

Lataa julkaisu
Lataa lisää