Tähänastisessa sote-keskustelussa on keskusteltu hoitajamitoituksesta ja valinnanvapaudesta. Keskeiset ongelmat on julkisuudessa sivuutettu tai jätetty liian vähälle huomiolle.

Aalto-yliopiston työryhmä on tarkastellut palvelujärjestelmän toimivuutta useissa raporteissa. Tässä raportissa keskitytään
tarkastelemaan suuren ikäluokan lisätarpeen vaikutusta palvelujärjestelmään ottaen huomioon, että suuriin lisäresursseihin ei ole mahdollisuuksia.

Muutostarve on niin iso, ettei pelkkä hallintojärjestelmän yhdistäminen riitä, vaan tarvitaan täysin uusi tuotantorakenne.

Kaupunkiorganisaatioiden kehittäminen yhä tehokkaammaksi vaatii riskinottoa, joka ei kuitenkaan saa olla kohtuutonta. Tavoitteiden saavuttamista uhkaavat riskit on siksi huomioitava osana kaupunkien ja palvelualojen johtamista.

Kuntalaissa on ollut määräys riskienhallinnan järjestämisestä vuodesta 2012 lähtien. Se ei kuitenkaan määrittele, millä tavalla riskienhallinta tulisi järjestää.

Miten riskienhallinnan ja -johtamisen käytäntöjä on vuosien mittaan kehitetty, ketkä sitä tekevät ja millaisin menetelmin?

Mitkä olivat Juha Sipilän hallituksen sote-uudistuksen keskeisimmät ongelmat? Mihin uudistus kaatui? Mitä eväitä on tarjottavissa Antti Rinteen hallitukselle sen omaan sote-uudistukseen?

Valtiovarainministeriön lainsäädäntöjohtaja Auli Valli-Lintu arvioi tässä ”Sote- ja kuntarakenteen pitkä kujanjuoksu – Osa II” Julkaisu-sarjan kirjassa jo vuonna 2017 aloittamaansa 2000-luvun sote- ja kuntauudistuksia virkamiehen näkökulmasta. Kynä on terävä ja analyyttinen.

Suomessa on 2000-luvun alkuvuosilta lähtien tehty sosiaali- ja terveydenhuollon reformia. Tässä kirjassa sote-uudistamista katsotaan yhteiskuntapoliittisesta näkökulmasta.

Kirja kertoo, mitä paljastuu, kun uudistamista katsotaan paikallishallinnon, yhteiskunnallisten ongelmien, sosiaalihuollon sekä kolmannen sektorin näkökulmista.

Sote-uudistuksen piti olla merkitykseltään hyvinvointivaltion sosiaali- ja terveyshuoltojärjestelmän rakentamiseen verrattava saavutus. Kirjasta selviää, että uudistus olisi toteutuessaankin ollut yhteiskunnallisesti ontto reformi.

Mikä oli sosiaali- ja terveysjärjestöjen paikka ja tehtävä rauenneessa pääministeri Juha Sipilän hallituksen maakunta- ja sote-uudistuksessa?

Mitä asioita tulisi ottaa huomioon tulevissa uudistuksissa niin, että sosiaali- ja terveysjärjestöt voisivat toimia kansalaisten parhaaksi niin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä kuin sote-palvelutuotannossa?

Miten järjestöjen ja niiden yhteistoiminnan tulisi uudistua ja kehittyä?

Tätä selvittää pitkän linjan kansalaisyhteiskuntavaikuttaja, yhteiskuntatieteiden tohtori ja sosiaalityön dosentti Jorma Niemelä.

Millaisia hyötyjä kansalaisopisto tuottaa opiskelijoille, kunnalle ja alueelle?

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Joensuun seudun kansalaisopiston hyötyjä yksilön hyvinvoinnin, osaamisen ja sosiaalisen pääoman ja aktiivisen kuntalaisuuden näkökulmasta. Hyötyjä arvioidaan myös kunnan ja alueen kannalta.

Tulokset kertovat myös, miten kansalaisopiston asiakkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö on muuttunut ja millaisia taloudellisia vaikutuksia kansalaisopistolla voi olla.

Yritysdynamiikka kuntien elinvoimatekijänä -selvityksessä käydään läpi Manner-Suomen kuntien (295) elinvoimaisuutta, yritysdynamiikkaa ja kasvupotentiaalia erilaisten tunnuslukujen näkökulmasta. Lisäksi selvitykseen on tiivistetty keskeiset havainnot 29 Suomen uusyrityskeskuksen toimintaympäristöanalyysistä, yrityskyselystä ja aluevaikuttavuuden laskentamallista.

Alueelliset erot yritysdynamiikassa ja kasvupotentiaalissa ovat suuret maan eri osien ja maakuntien välillä sekä maakuntien sisällä seutujen välillä ja jopa naapurikuntien välillä. Uusyrityskeskusten toimintaympäristöanalyysin ja yrityskyselyn tulokset osoittivat, että perustettujen yritysten henkilötyövuodet ja liikevaihto kasvavat asteittain yritysten perustamisen jälkeen.

Miten pääkaupunkikeskeinen Suomi syntyi ja kehittyi? Millainen on maakuntien ja pääkaupunkiseudun kasvun, työpaikkojen ja verotulojen keskinäisriippuvuus? Millaisia ovat alueiden väliset tulonsiirrot? Ovatko ne oikeudenmukaisia?

”Helsinki vs. muu Suomi – vastakkainasettelusta yhteisymmärrykseen” -julkaisun kirjoittajat Hannes Manninen ja Tapani Tölli ovat kumpikin toimineet kuntajohtajana, kansanedustajana sekä kuntaministerinä.

Voiko digitaalisen oppimispelin pelaamisesta olla hyötyä odottaville vanhemmille? KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamassa tutkimuksessa esikoistaan odottavat vanhemmat pelasivat VauvaPolku-oppimispeliä. Asenteita pelaamiseen ja pelin hyötyjä selvitettiin kyselytutkimuksella ja haastattelemalla vanhempia sekä neuvoloiden työntekijöitä.

Vanhemmat kokivat saavansa rohkaisua ja varmuutta omaan vanhemmuuteensa sekä helpotusta huoliinsa. Osaavien ja innostuneiden työntekijöiden avulla peli on mahdollista vakiinnuttaa osaksi kuntien perhevalmennusta.

Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana Suomessa on turvallisuusalalla tehty merkittäviä uudistuksia, joissa on ollut nähtävissä keskittäminen suurempiin yksiköihin. Uudistuksia on perusteltu tehokkuuden lisäämisellä ja samalla on korostettu säästöjä.

Hallinnollisen myllerryksen lisäksi toimintaympäristö muuttuu. Uudet uhkakuvat, kuten ilmastonmuutos, terrorismi ja yhteiskunnan polarisoituminen, nakertavat Suomen vakaana ja muuttumattomana pidettyä turvallisuusympäristöä. Miten käy kuntalaisten turvallisuus- ja pelastuspalvelujen hallinnollisissa pyörteissä ja alati muuttuvassa turvallisuusympäristössä?

Hoivayksiköiden asukkaat ovat monisairaita. Heillä on runsas lääkitys ja sitä muutetaan usein. Yli puolet vaaratapahtumista liittyy lääkitykseen.

Lääkehoito on vaikea prosessi ja se ylittää ammatti- ja organisaatiorajat. Hoitajat toteuttavat ja seuraavat lääkehoitoa.

Tarvitaanko hoivayksiköihin farmaseuttia hoitajien tueksi? Miksi esim. tunnistetut riskilääkkeet ja lääkityspoikkeamat eivät johda toimenpiteisiin?

Tutkijat kartoittivat hoivayksiköiden lääkehoidon ongelmia ja tarpeita. He antavat myös ratkaisuehdotuksia.

Säätiöt ja puoluerahoitus -tutkimuksessa kartoitetaan puoluetaustaisten säätiöiden kenttää Suomessa.

Miten puolueet käyttävät säätiöitä talousjärjestelyjensä välineinä? Mitkä ovat eri poliittisille liikkeille tyypillisiä säätiökäytäntöjä?

Tutkimus nostaa valoon yhden puolue- ja vaalirahoituksen aiemmin pitkälti varjoon jääneen osa-alueen.

Tutkija, VTT Tomi Venho lähestyy teemaa tavalla, joka poikkeaa viranomaisten, median ja puolueiden itsensä tavasta käsitellä asiaa.

Sote -palvelujen maineeseen vaikuttavat mm. asiakaskeskeisyys, saatavuus, vaikuttavuus, oikeudenmukaisuus, osaaminen sekä potilas- ja asiakasturvallisuus.

Potilas- ja asiakasturvallisuuden seuranta on osa laatutyötä ja velvoittaa organisaatioita riskien hallintaan. Tiedot potilas- ja asiakasturvallisuuden tilasta jäävät usein vain sisäiseen käyttöön. Siksi tämän tiedon merkitystä organisaation maineelle ei ole ymmärretty.

Tässä tutkimuksessa huomion kohteena ovat vaaratapahtumailmoitukset, jotka henkilökunta on kokenut organisaation imagoa haittaaviksi.

Muuttuva yhteiskunta – muuttuvat palvelut -projekti on 20 merkittävän kunta- ja sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaation yhteisprojekti, jonka keskeinen tulos on kuntoutuksen aseman nostaminen toiminnan keskiöön.

Kuntoutus on toteutettu hyvin eri tavoilla eri puolilla maata. Osa vanhuksista, jotka voidaan kuntouttaa, jää kuntouttamatta. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin toimintamalli on osoittautunut ylivoimaiseksi. Toimiva kuntoutus lisää vanhusten elämän laatua ja tuo yli puolen miljardin kustannussäästön.

Kuntien uusi asema sote-uudistuksen jälkeen merkitsee keskeistä vastuuta väestön terveyden edistämisestä ja edellytyksien luomisesta terveille elintavoille sekä yhteisöllisyydelle.

Verkkoviestintä tarjoaa kunnille ajantasaisen ja kustannustehokkaan tiedonvälityskeinon. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön Julkaisussa tarkastellaan kuntien kotisivujen toimivuutta.

Selvitys perustuu 294 kunnan kotisivujen arviointiin eri osa-alueilla; sivustojen otsikot tunnuslauseineen ja aktiivisuus sosiaalisessa mediassa, navigointi sivuilla ja kunnan perustietojen löytyminen, ajankohtaisuus, verk-kotekstin rakenneanalyysi sekä graafisen yleisilmeen katsaus.

Esimerkiksi Hailuodon, Inkoon ja Punkalaidun kunnat sekä Kalajoen, Kauhavan, Kuopion, Lappeenrannan ja Turun kaupungit selvisivät kiitettävin arvosanoin arvioinnista.

Itsenäisyytemme aikana on maamme väkiluku kasvanut 2,4 miljoonaa. Suomen rakentumista on tänä aikana säädelty ja ohjattu merkittävästi rakentamista ja alueidenkäyttöä koskevalla lainsäädännöllä.

Tässä Julkaisussa merkittävän työuran näiden asioiden parissa Kuntaliitossa työskennellyt tekniikan tohtori Juha Talvitie avaa maankäytön ja kaavoituksen pitkää satavuotista linjaa itsenäisessä Suomessa.

Suunnitelmien ja kaavojen laatimisista on tullut viime vuosina varsin työläs ja pitkä prosessi valituskierteineen. On vaadittu kaavajärjestelmän yksinkertaistamista. Talvitie avaa Julkaisussa joukon uudistamismahdollisuuksia.

Mitä toiveita ja odotuksia kuntalaiset kohdistavat kulttuuri- ja liikuntapalveluihin sekä vapaa-ajan harrastuksiin? Miten haluttaisiin osallistua ja vaikuttaa palveluihin ja niiden järjestämiseen? Kuinka hyvin palvelut ovat saavutettavissa? Muun muassa näihin kysymyksiin saat vastauksia tässä tutkimuksessa.

Muuttuva yhteiskunta – Muuttuvat palvelut – konsortio muodostui 21 kunnasta ja sote-organisaatiosta. Tavoitteena oli löytää ratkaisuja ja toiminta-malleja  ikääntymisestä johtuvan  muutoksen hallitsemiseen.

Projektin hallinnoi Aalto-yliopiston Sotera -instituutti.

Työn tuloksia on raportoitu eri tavoin. Tässä loppuraportissa on yhteenveto tuloksista.

Paljon erilaisia sote -palveluja tarvitsevat ihmiset kokevat arkensa yksinäisenä selviytymistaisteluna. Vaikeat tilanteet aiheuttavat tunnetaakkaa, joka uuvuttaa paitsi asiakkaita myös sote-ammattilaisia. Ongelmien ratkaisu vaatii yhteistyötä yli ammatti- ja sektorirajojen. Johtajilta kaivataan tukea yhteistyön mahdollistamiseen.

Tässä Itä-Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen tutkimuksessa annetaan ääni paljon palveluja tarvitseville asiakkaille ja sote -työntekijöille. Tulokset antavat suuntaviittoja sote-integraation käytännön
toteuttamiseen tämän keskeisen asiakasryhmän osalta.

Kainuussa erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, sosiaalitoimi ja ympäristöterveydenhuolto on yhdistetty samaan organisaatioon jo vuonna 2005. Sote-integraatio oli osa Kainuun maakuntahallintokokeilua (2005–2012), jonka päättymisen jälkeen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on kehittänyt sote-integraatiota edelleen.

Kolmentoista vuoden aikana kertyneet integraatiokokemukset on nyt koottu tähän julkaisuun, jotta sote-uudistusta rakentavat maakunnat voisivat hyötyä sekä Kainuun hyvistä että huonoista kokemuksista.

Sote -uudistusta on väännetty tiiviisti yli kymmenen vuotta. Oli Paras –hanke, kuntauudistus, soten järjestämislaki ja lopulta sote-maakunta –uudistus. Kaikki puolueet ovat vuorollaan neljässä hallituskaudessa olleet työssä mukana.

Millaista on suurten uudistusten lainvalmistelu? Millainen rooli on lainkirjoittajilla? Entä poliitikoilla? Mitä uudistuksilla on tavoiteltu? Mitä on ne ovat edenneet? Mitkä ovat olleet akilleen kantapäät? Miten suuria yhteiskunnallisia uudistuksia pitäisi toteuttaa? Näitä kysymyksiä valottaa kaikissa em. prosesseissa lainvalmistelijana ollut hallitusneuvos Auli Valli-Lintu.

Poikkisektorinen yhteistyö ja eri toimijoiden välinen kumppanuus ovat ikäihmisten liikuttamisen ehdoton edellytys kunnissa. Yhteistyöosaaminen ja kumppanuus korostuvat myös sote-uudistuksessa, jossa hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen tärkeä tehtävä on jäävä pääosin kuntien vastuulle.

75+ lisäkuluitta kuntoon -hankkeessa tutkittiin terveyspolitiikan käytännön toimeenpanoa keräämällä kyselyllä ja haastatteluilla tietoa ikäihmisten terveysliikunnan toteuttamisessa tehdystä poikkisektorisesta yhteistyöstä Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan osallistuneissa kunnissa.  Tutkimustulosten lisäksi raportti sisältää esimerkkikuvaukset onnistuneesta ja epäonnistuneesta yhteistyöstä kuntatasolla sekä poikkisektorisen yhteistyön tsekkauslistan kuntien ja maakuntien tarpeisiin.