Hae julkaisua

17.03.2022

Kansanvaltaa koronan varjossa - Tutkimusraportti vuoden 2021 kuntavaaleista

Kirjoittanut: Sami Borg
Julkaisu: 16.03.2022

Vuoden 2021 kuntavaalit siirrettiin koronapandemian ja vasta
alkuvaiheessa olleen rokotustilanteen vuoksi huhtikuulta kesäkuulle.
Miten puolueet onnistuivat ehdokasasettelussaan ja
millaisin tavoittein ne kävivät vaaleihin? Miksi äänestysprosentti
notkahti ja miksi ennakkoäänestyksen suosio kohosi ennätyskorkeaksi?
Mitä merkitystä vaalien siirrolla oli tuloksiin?

Tutkimus perustuu monipuolisiin rekisteri-, tilasto- ja kyselyaineistoihin,
ja kuntavaalien puolue- ja ehdokaskilpailua
analysoidaan useista näkökulmista. Tutkimus kuvaa aiempia
tutkimuksia yksityiskohtaisemmin ehdokkaiden kannatusta
erikokoisissa kunnissa. Kuntavaalien puoluekannatusta ja
sen muutoksia arvioidaan muun muassa kunnallisten valtaasemien,
puolueiden valtakunnallisen kannatuskehityksen ja
puoluejärjestelmän keskeisten muutospiirteiden kannalta.

Lataa julkaisu
18.02.2022

Kunnallinen puoluetuki

Kirjoittanut: Tomi Venho
Julkaisu: 18.02.2022

Kirja käsittelee suomalaisen puoluerahoituksen perusteita. Se kartoittaa aiemmin varjoon jäänyttä osa-aluetta eli kuntien tapaa tukea puoluetoimintaa. Miten kunnallisten luottamustoimien palkkioista on rakennettu puoluetuen lähde? Entä millä muilla tavoin kunnat ohjaavat varoja puolueiden paikallisjärjestöille? Vuonna 2015 uusittu kuntalaki määrää kunnat julkaisemaan keskeiset asiakirjat verkkosivuillaan. Tutkimus testasi, miten kunnallisen puoluetuen selvittäminen onnistuu kuntien verkkosivujen tarjoamilla dokumenteilla. Tutkija, VTT Tomi Venho kaivaa esille vuosikymmeniä toimineen tukijärjestelmän, jota ei virallisesti ole edes olemassa.

Lataa julkaisu
29.10.2021

Pukki kaalimaan vartijana – kuka valvoo peruskouluja?

Kirjoittanut: Niina Mäntylä, Ville Karjalainen, Maria Refors Legge & Hanna-Kaisa Pernaa
Julkaisu: 29.10.2021

Aikojen saatossa valtiolle keskitetty kontrolli, yksityiskohtainen sääntely ja koulutarkastajat ovat kadonneet opetussektorilta. Nykyisin valvonta on painottunut opetuksen järjestäjien omavalvontaan. Tätä täydentää laillisuusvalvonta, joka käynnistyy usein huoltajan tekemällä kantelulla.

Yhdessä väljän sääntelyn kanssa nykyinen valvontajärjestelmä on johtanut siihen, että oppilaan oikeuksien toteutuminen perusopetuksessa vaihtelee kunnittain. Jos kunnassa käytännöt ja laintulkinnat eivät ole kunnossa, huoltajalle jää huomattava rooli lapsen oikeuksien valvojana. Ruotsin esimerkit osoittavat, että erityisesti heikommassa asemassa olevien lasten oikeudet eivät toteudu yksittäistapauksiin perustuvan valvonnan avulla.

Tutkijat esittävät selkeää, täsmällistä sääntelyä, jolla olisi myös ennaltaehkäisevä vaikutus. Tarpeen on myös riskiperusteinen valvonnan malli, jossa olisi anonyymi ilmoituskanava epäkohdista sekä tehokas sanktio- ja seurantajärjestelmä.

Lataa julkaisu
05.01.2021

Kuulummeko yhteiskuntaan? Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten käsityksiä tulevaisuudesta, demokratiasta ja julkisista palveluista

Kirjoittanut: Anu Gretschel & Sami Myllyniemi
Julkaisu: 05.01.2021

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret jäävät usein tiedon katveeseen. Tämä tutkimus tuo uutta tietoa heidän elämästään ja kokemuksistaan yhteiskunnan palveluissa. Monen taustalla on kiusaamista, ja kotoa saatu tuki voi olla vähäistä.

Monet kokevat yhteiskunnan avun riittämättömäksi. Palvelujärjestelmän vaikuttavuutta olisikin arvioitava nuoren elämänkaaren näkökulmasta, ei vain yksittäisen palvelun lyhyen aikavälin vaikutuksina.

Tästä tutkimuksesta päättäjät voivat löytää eväitä ja oivalluksia siihen, miten yhteiskunta voi auttaa nuoria.

Lataa julkaisu
20.05.2019

Valtuutetut talousinformaation käyttäjinä

Kirjoittanut: Lasse Oulasvirta, Lotta-Maria Sinervo ja Petra Haapala
Julkaisu: 18.05.2019

Millaista talousinformaatiota valtuutetut käyttävät ja mitä tietoa heiltä puuttuu? Tässä tutkimuksessa tehtiin kaikille kunnanvaltuutetuille kysely ja viidessä kunnassa haastatteluja.

Talousraportteja osataan tulkita kohtuullisen hyvin, mutta enemmistö valtuutetuista kaipaisi lisäoppia.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää muun muassa taloussuunnittelutiedon sekä tilinpäätös- ja toimintakertomustiedon parantamiseen.

Valtuutettujen arviointi- ja päätöskyky paranevat, kun heillä itsellään on ymmärrystä taloustiedoista eivätkä he jää pelkästään muiden informaation varaan.

Lataa julkaisu
09.04.2018

Kuntavaalitutkimus 2017

Kirjoittanut: Sami Borg
Julkaisu: 09.04.2018

Mitä ajatellaan kuntavaalien kampanjoista ja viestinnästä? Miten painottuvat valtakunnalliset ja paikalliset asiat? Entä mitkä seikat painavat valitsijoiden äänestyspäätöksissä?

Mitkä tekijät selittävät kuntavaalien äänestysaktiivisuutta erilaisissa kunnissa ja väestöryhmissä? Kuinka eri-ikäiset äänioikeutetut perustelevat valintojaan?

Kuntavaalitutkimus 2017 perustuu monipuolisiin data-aineistoihin ja kattavaan analyysiin kuntavaaleista. Vaalien jälkeen kerättyyn kyselyyn vastasi 1 726 äänioikeutettua. Lisäksi tutkimus hyödyntää Tilastokeskuksen, oikeusministeriön sekä Valtiontalouden tarkastusvirastontilasto aineistoja.

Tutkimus on tehty Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa.

Lataa julkaisu
31.01.2018

Kunnallinen itsehallinto valtion puristuksessa

Kirjoittanut: Tommi Oikarinen, Tomi Voutilainen, Anu Mutanen ja Matti Muukkonen
Julkaisu: 31.01.2018

Suomen perustuslaissa turvattu kunnallinen itsehallinto asettaa rajat sille, miten valtio voi ohjata ja muokata kuntien toimintaa ja tehtäviä.

Kunnallinen itsehallinto elää eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkintojen mukaan. Nämä taas johtavat kysymyksiin siitä, mitä kunnallinen itsehallinto on, miten valtion ohjausjärjestelmät vaikuttavat kunnalliseen itsehallintoon ja mikä kunnan oikeudellinen asema on julkisoikeudellisena oikeushenkilönä.

Näihin kysymyksiin vastaa Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen tutkimusryhmän tekemä tutkimus

Lataa julkaisu
29.09.2017

Lääkekaaoksen hallinta sote-muutoksessa -nykytila, haasteet ja ratkaisuehdotukset

Kirjoittanut: Suvi Hakoinen, Pirjo Laitinen-Parkkonen, Marja Airaksinen
Julkaisu: 29.09.2017

Lääkehoito on keskeinen osa potilaan hoitoa. Monet tahot osallistuvat sen toteutukseen, usein toisistaan tietämättä ja ilman sopimista työn- ja vastuunjaosta. Kokonaisvastuun puuttuessa syntyy hallitsematon tilanne, lääkekaaos, joka voi johtaa potilasvahinkoihin ja hallitsemattomiin lääkehoidon kustannuksiin. Lähes puolet kirjatuista hoitovirheistä tai läheltä piti -tilanteista liittyy lääkehoitoihin.

Tässä Helsingin yliopiston kliinisen farmasian ryhmän tutkimuksessa kuvataan lääkehoitoon liittyviä riskitekijöitä ja sitä, miten riskejä voitaisiin vähentää.

Lataa julkaisu
01.09.2017

Kouluverkko muuttuu, entä kouluverkkosuunnittelu?

Kirjoittanut: Sami Tantarinmäki ja Anni Törhönen
Julkaisu: 01.09.2017

Hallintouudistus tietää kouluverkkosuunnittelulle etsikkoaikaa. Nyt jos koskaan on sopiva hetki siivota pöytää vanhoista malleista, lähteä luomaan tulevaisuuden sivistyskuntaa ja miettiä palvelukokonaisuutta laajasti.

Tämä tutkimus kokoaa ja kartoittaa suomalaisen kouluverkkosuunnittelun valtuustokaudella 2007–2017. Siinä arvioidaan kouluverkkosuunnittelussa tapahtunutta muutosta, huomataan miksi muutosta yhä kaivataan ja tarkennetaan sitä, mihin ensisijaisesti tulee keskittyä muutoksen aikaansaamiseksi. Jatkokeskusteluun tarjotaan näkemys kouluverkkosuunnittelun toimintatavaksi.

Tutkimus on tehty Turun yliopistossa.

Lataa julkaisu
20.06.2017

Mitä on laadullinen kaupunkisuunnittelu?

Kirjoittanut: Ari Lehtinen ja Ilkka Pyy (toim.)
Julkaisu: 20.06.2017

Kunnat ovat siirtymävaiheessa. Sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Korostuuko kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus? Tässä julkaisussa kerrotaan, mitä on laadullinen kaupunkisuunnittelu. Määrällisiin kasvutavoitteisiin sitoutuneen kaupunkikehittämisen tilalle tarjotaan suunnitteluajattelua ja -malleja, jotka kestävällä tavalla edistävät paikallista elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta. Julkaisussa Itä-Suomen yliopiston tutkijat kertovat, mitä on symmetrinen kaupunkisuunnittelu, miten liitostaajamaa kehitetään ja miten kaupunkiluonto voi toimia lääkkeenä ja luksuksena.

Lataa julkaisu
28.03.2017

Puolueiden rakenteet ja jäsenistön verkostot

Kirjoittanut: Ilkka Koiranen, Aki Koivula, Arttu Saarinen ja Pekka Räsänen
Julkaisu: 27.03.2017

Mitä eri ihmisryhmiä puolueiden jäsenet edustavat, ja
minkälaisissa verkostoissa he toimivat? Miten jäsenten
siteet kanssaihmisiin ovat vaikuttaneet heidän poliittiseen kantaansa?
Ovatko puolueet sittenkään samankaltaisia keskenään,
vai eroavatko ne toisistaan? Tässä tutkimuksessa on selvitetty kuuden suurimman eduskuntapuolueen jäsenrakenteita ja jäsenten sosiaalisia verkostoja.

Kysely tehtiin vuonna 2016, ja siihen vastasi yli 12 000 puoluejäsentä. Tutkimus on tehty Turun yliopiston taloussosiologian oppiaineessa.

Lataa julkaisu
02.03.2017

Sosiaalinen media kuntajohtamisessa

Kirjoittanut: Antti Syväjärvi, Jaana Leinonen, Anu Pruikkonen ja Rauno Korhonen
Julkaisu: 02.03.2017

Kuntien asema, tehtävät ja johtamisympäristö ovat
muutoksessa. Digitalisaation ja sähköisyyden kehitys
vaikuttaa entistä enemmän kuntien organisointiin,
demokratiaan, palveluihin ja toimijoiden välisiin suhteisiin.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin kuntajohtajien sosiaalisen
median käyttöä ja käyttömahdollisuuksia.
Lisäksi selvitettiin viranhaltijan liikkumavaraa somessa.
Kuntajohtajien kyselyt ja teemahaastattelut tehtiin
vuoden 2016 aikana.

Lataa julkaisu
27.02.2017

Mitä tunnuslukuja sote-alueen johtamisessa tarvitaan?

Kirjoittanut: Petra Kinnula, Teemu Malmi ja Erkki Vauramo
Julkaisu: 27.02.2017

Suomessa ei ole yhtenäistä sote-palvelujen verkostoa.
Tämä käy ilmi mm. tutkimusjulkaisuissa ”Sisältöä soteuudistukseen”, ”Saadaanko sote-uudistuksella tasalaatua?” ja ”Miten sote-uudistus toteutetaan?” (www.kaks.fi). Ne paljastivat myös sen, että terveyspalveluissa on yli- tai alikäyttöä.
Sekin tiedetään, mistä ongelmat johtuvat. Ne johtuvat
ensisijaisesti johtamisesta. Valtakunnallisesti ei
ole asetettu mitattavia tavoitteita. Sairaanhoitopiirien ja
yksikköjen tasolla tehdään vuosibudjetti ja seurataan
vain rahan kulutusta. Eikä useissa niistä ole käsitystä
suoritekustannuksista saatikka niiden systemaattisesta
seurannasta.
Tässä raportissa tarkastellaan niitä tunnuslukuja,
joita terveydenhuollon johtamisessa nyt tarvitaan. Tavoitteet ovat sekä määrällisiä että laadullisia. Näistä on
sovittava yhdessä.

Lataa julkaisu
19.12.2016

Sosiaalisesta mediasta ratkaisuja paikalliseen vaikuttamiseen

Kirjoittanut: Torsti Hyyryläinen ja Sofia Tuisku
Julkaisu: 19.12.2016

Itsenäisen Suomen merkittävin hallinnon uudistus
muuttaa rakenteita ja toimintatapoja. Jokainen kunta
luo uuden identiteetin. Digitaaliset sovellukset luovat
mahdollisuuksia avoimempaan tietoon ja keskusteluun
kunnissa.
Tutkimuksessa tarkastellaan Kouvolan, Mikkelin ja
Seinäjoen poliitikkojen, viranhaltijoiden ja kuntalaisten
viestintää sosiaalisessa mediassa ja verkon avoimilla
foorumeilla.
Tutkimuksen mukaan ”kunnat ovat somessa, mutta
ne eivät toimi somen viestintäkulttuurin mukaisesti”.
Tutkijat korostavat kuntaorganisaation ja kuntayhteisön
rajapinnassa toimivien poliitikkojen roolia digitaalisen
muutoksen tekijöinä.
Johtopäätöksissä tutkijat pohtivat, miten paikallinen
media ja koneäly voivat tukea kuntien paikkaperustaista
kehittämistä.

Lataa julkaisu
07.11.2016

Läpinäkyvyys kunnan toiminnassa – tietopyyntöihin vastaaminen

Kirjoittanut: Aleksi Koski ja Heikki Kuutti
Julkaisu: 07.11.2016

Perustuslain julkisuusperiaate edellyttää viranomaisten
toiminnalta läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Tämän
pitäisi näkyä muun muassa siinä, kuinka viranomaiset
vastaavat tietopyyntöihin.
Meillä jokaisella on oikeus saada tietää, miten viranomaiset
toimivat ja perustelevat päätöksiään. Erityisen
tärkeää tietojen saaminen on ihmisten arkea lähellä
olevasta kunnallishallinnosta.
Tutkimus tuo esiin ongelmia julkisuuslainsäädännön
soveltamisessa. Verkossa julkaistavassa data-aineistossa
kuvataan yksityiskohtaisesti kuntien käytäntöjä tietopyyntöön
vastaamisessa.

Lataa julkaisu
13.10.2016

Syrjäkylien nuoret - unohdetut kuntalaiset?

Kirjoittanut: Sari Tuuva-Hongisto, Ville Pöysä ja Päivi Armila
Julkaisu: 13.10.2016

Millaista on nuoren elämä syrjäkylällä, josta puuttuvat
kuntapalvelut ja osallistumismahdollisuudet?
Julkisessa keskustelussa ja palveluiden suunnittelussa
syrjäseutua tarkastellaan usein vanhuuden elinympäristönä. Siellä asuu myös nuoria.
Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto
tekivät tämän tutkimuksen. Kohteena olivat
syrjäkylissä asuvien nuorten kokemukset palveluista,
koulutusmahdollisuuksista, hyvän elämän edellytyksistä,
sosiaalisista suhteista ja tulevaisuuden unelmista.
Tutkimuksessa haastateltiin 14–17-vuotiaita nuoria
Etelä- ja Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Etelä-Savossa.

Lataa julkaisu
21.04.2016

Sivistykselliset ja sosiaaliset perusoikeudet syrjäkunnissa

Kirjoittanut: Juha Lavapuro, Tuomas Ojanen, Pauli Rautiainen ja Virve Valtonen
Julkaisu: 21.04.2016

Toteutuvatko perustuslaissa yhtäläisesti kaikille
taatut perusoikeudet myös harvaanasutun maaseudun
syrjäkylillä? Miten alueelliset erot perusoikeuksien
toteutumisessa ilmenevät, ja mistä ne johtuvat?
Miten eriarvoisuutta voitaisiin vähentää?

Tässä tutkimuksessa on oikeudellisten tarkastelujen,
tilastollisten analyysien ja haastattelujen keinoin
selvitetty perustuslaissa turvattujen sosiaalisten
ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista
ja erityisesti harvaanasutun maaseudun
erityisolosuhteissa.

Kirjassa on tärkeää tietoa kuntien asukkaille ja
näiden oikeuksien toteutumisesta huolta kantaville
poliitikoille, luottamushenkilöille ja virkamiehille.

Tutkimus on toteutettu yhteistyössä Helsingin,
Tampereen ja Turun yliopistojen tutkijoiden toimesta.

Julkaisuun liittyvä uutinen: ”Tuore tutkimus perusoikeuksien toteutumisesta syrjäkunnissa

Lataa julkaisu
04.03.2016

Kuntademokratia kaksilla raiteilla

Kirjoittanut: Tiina Rättilä ja Jarmo Rinne
Julkaisu: 04.03.2016

Onko kaupunkien ja kuntien päätöksenteko
etääntynyt arjesta? Mitä tai keitä paikallisten
asukasliikkeiden aktiivit edustavat tai ajattelevat
edustavansa?

Tässä tutkimuksessa Tampereen yliopiston tutkijat
YTT Tiina Rättilä ja YTT Jarmo Rinne väittävät,
että edustaminen kuntademokratiassa ei enää
ole poliitikoiden yksinoikeus. Asukasliikkeistä on
noussut varteenotettava vaihtoehto, eikä asukastoimintaa
enää voida nähdä toisarvoisena puuhasteluna.

Tutkimus pohjautuu eri puolilla Suomea tehtyihin
asukasaktiivien haastatteluihin. Lisäksi tutkimuksessa
on hyödynnetty media- ja some-aineistoja.

Julkaisuun liittyvä uutinen:
Tutkijat: kunnissa asukkaiden ja päättäjien välinen etäisyys kasvaa

Lataa julkaisu
19.02.2016

Kunnan sijoitusvarallisuudesta ja sen hallinnasta

Kirjoittanut: Riku Thilman, Timo Rothovius ja Jussi Nikkinen
Julkaisu: 29.02.2016

Sijoitusvarallisuus tarjoaa mahdollisuuden rahoittaa erilaisia hankkeita ja ajoittaa niitä järkevästi.

Sijoitusten hallinta on tärkeätä myös kunnille. Kuntien sijoitusvarallisuuden määrästä tai sen hallinnoinnista ei ole juurikaan tutkimustietoa.

Tässä julkaisussa tarkastellaan kuntien sijoitusvarallisuuden määrää ja organisointia, kassavarojen sijoittamista sekä sijoituspäätösten tekemistä.

Tutkimuksen kyselyyn vastasi 116 kuntaa, jotka edustavat kattavasti kaiken kokoisia kuntia eri puolilla Suomea. Lisäksi kuntien sijoitustoimintaa on analysoitu tilinpäätöstietojen pohjalta, ja tilinpäätösmuuttujista muodostettua paneeliaineistoa käyttäen on tarkasteltu sijoituspäätöksiin vaikuttavia tekijöitä.

Tutkimus on tehty Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen laitoksella.

Lataa julkaisu
25.11.2015

Rahastaa, ei rahasta, rahastaa

Kirjoittanut: Tomi Venho
Julkaisu: 02.12.2015

Kirjassa kartoitetaan suomalaisen vaalirahoituksen perusteita. Se selvittää sekä kampanjarahoituksen lähteitä että vaalikustannusten muotoja. Kirjassa arvioidaan niin perinteisiä käytäntöjä kuin uudempia toimintatapoja.

Näkökulma tiivistyy vaalirahoituksen avoimuuteen.
Missä määrin rahoitusjärjestelyt saadaan esille, ja
kuinka paljon jää edelleen näkymättömiin? Tutkija Tomi
Venho tarjoaa asiaan ulkopuolisen näkökulman, joka
poikkeaa puolueiden ja viranomaisten tavasta käsitellä
asiaa.

Kirja on kirjoitettu siten, että vaalirahan olemusta pääsee hahmottamaan kuka tahansa politiikan perusteisiin tutustunut kansalainen. Pyrkimyksenä on myös laventaa alan tutkimusperinnettä, jossa kampanjarahoitusta on toistaiseksi käsitelty vain pintaa raapimalla.

Kirja on jatkoa Kunnallisalan kehittämissäätiön
vuonna 2012 julkaisemalle suomalaisen vaalirahoituksen
perustutkimukselle.

Lataa julkaisu
04.11.2015

Säästöjä lapsiperheiden palveluremontilla

Kirjoittanut: Matti Rimpelä ja Markku Rimpelä (toimittajat)
Julkaisu: 11.11.2015

Lapsiperheiden palvelujen hajanaisuudesta on kannettu huolta vuosikymmeniä. Vaikka lapsi- ja perhelähtöisyyttä on pidetty tärkeänä, hajanaisuus on vain lisääntynyt.

Tässä tutkimuksessa on parikymmentä kuntakuvausta lapsiperheiden palvelujen kehittämisestä. Järjestelmä- ja palveluinnovaatiot ovat keskittyneet kuntien omiin erityisoloihin. Kunnat eivät ole markkinoineet niitä muille kunnille. Tämän vuoksi yksittäisten kuntien hankekehittäminen on edistänyt vain hitaasti lapsiperheiden palvelujen laajempaa ja valtakunnallista uudistumista.

Tutkijat esittävät valtakunnallisesti johdettua ja pitkäkestoista tutkimus- ja kokeiluohjelmaa. Näin lapsi- ja perhelähtöinen palvelukokonaisuus voidaan tuottaa yli kymmenen prosenttia pienemmillä kustannuksilla, samalla kun hyvinvointivaikutukset paranevat.

Liiteraportti

Uutinen liittyen tutkimukseen:
Matti ja Markku Rimpelän tutkimus: Investoinneilla miljardisäästöt lapsiperheiden palveluihin

Lataa julkaisu
20.10.2015

Miten kuntaesimies voi parantaa työhyvinvointia?

Kirjoittanut: Jaana-Piia Mäkiniemi, Kirsi Heikkilä-Tammi ja Marja-Liisa Manka
Julkaisu: 20.10.2015

Vaikka kunnissa on runsaasti työhyvinvointiongelmia, niiden korjaamiseen käytetään vähän resursseja. Tutkijat herättelevät kuntien lähiesimiehiä omiin aktiivisiin toimiin.

Mutta onko kuntaesimiehestä työhyvinvoinnin kehittäjäksi? Millaista tukea ja välineitä hän tarvitsee tässä tehtävässä?

Tampereen yliopiston tutkimuksessa selvitettiin, millainen väline auttaa esimiestä kehittämään työhyvinvointia kustannustehokkaasti, voimavaroja hyödyntäen ja kaikki ihmiset mukaan ottaen. Koekenttänä oli Espoon kaupunki.

Lataa julkaisu
Lataa lisää