Mitä ajatellaan kuntavaalien kampanjoista ja viestinnästä? Miten painottuvat valtakunnalliset ja paikalliset asiat? Entä mitkä seikat painavat valitsijoiden äänestyspäätöksissä?

Mitkä tekijät selittävät kuntavaalien äänestysaktiivisuutta erilaisissa kunnissa ja väestöryhmissä? Kuinka eri-ikäiset äänioikeutetut perustelevat valintojaan?

Kuntavaalitutkimus 2017 perustuu monipuolisiin data-aineistoihin ja kattavaan analyysiin kuntavaaleista. Vaalien jälkeen kerättyyn kyselyyn vastasi 1 726 äänioikeutettua. Lisäksi tutkimus hyödyntää Tilastokeskuksen, oikeusministeriön sekä Valtiontalouden tarkastusvirastontilasto aineistoja.

Tutkimus on tehty Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa.

Suomen perustuslaissa turvattu kunnallinen itsehallinto asettaa rajat sille, miten valtio voi ohjata ja muokata kuntien toimintaa ja tehtäviä.

Kunnallinen itsehallinto elää eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkintojen mukaan. Nämä taas johtavat kysymyksiin siitä, mitä kunnallinen itsehallinto on, miten valtion ohjausjärjestelmät vaikuttavat kunnalliseen itsehallintoon ja mikä kunnan oikeudellinen asema on julkisoikeudellisena oikeushenkilönä.

Näihin kysymyksiin vastaa Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen tutkimusryhmän tekemä tutkimus

Lääkehoito on keskeinen osa potilaan hoitoa. Monet tahot osallistuvat sen toteutukseen, usein toisistaan tietämättä ja ilman sopimista työn- ja vastuunjaosta. Kokonaisvastuun puuttuessa syntyy hallitsematon tilanne, lääkekaaos, joka voi johtaa potilasvahinkoihin ja hallitsemattomiin lääkehoidon kustannuksiin. Lähes puolet kirjatuista hoitovirheistä tai läheltä piti -tilanteista liittyy lääkehoitoihin.

Tässä Helsingin yliopiston kliinisen farmasian ryhmän tutkimuksessa kuvataan lääkehoitoon liittyviä riskitekijöitä ja sitä, miten riskejä voitaisiin vähentää.

Hallintouudistus tietää kouluverkkosuunnittelulle etsikkoaikaa. Nyt jos koskaan on sopiva hetki siivota pöytää vanhoista malleista, lähteä luomaan tulevaisuuden sivistyskuntaa ja miettiä palvelukokonaisuutta laajasti.

Tämä tutkimus kokoaa ja kartoittaa suomalaisen kouluverkkosuunnittelun valtuustokaudella 2007–2017. Siinä arvioidaan kouluverkkosuunnittelussa tapahtunutta muutosta, huomataan miksi muutosta yhä kaivataan ja tarkennetaan sitä, mihin ensisijaisesti tulee keskittyä muutoksen aikaansaamiseksi. Jatkokeskusteluun tarjotaan näkemys kouluverkkosuunnittelun toimintatavaksi.

Tutkimus on tehty Turun yliopistossa.

Kunnat ovat siirtymävaiheessa. Sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Korostuuko kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus? Tässä julkaisussa kerrotaan, mitä on laadullinen kaupunkisuunnittelu. Määrällisiin kasvutavoitteisiin sitoutuneen kaupunkikehittämisen tilalle tarjotaan suunnitteluajattelua ja -malleja, jotka kestävällä tavalla edistävät paikallista elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta. Julkaisussa Itä-Suomen yliopiston tutkijat kertovat, mitä on symmetrinen kaupunkisuunnittelu, miten liitostaajamaa kehitetään ja miten kaupunkiluonto voi toimia lääkkeenä ja luksuksena.

Mitä eri ihmisryhmiä puolueiden jäsenet edustavat, ja
minkälaisissa verkostoissa he toimivat? Miten jäsenten
siteet kanssaihmisiin ovat vaikuttaneet heidän poliittiseen kantaansa?
Ovatko puolueet sittenkään samankaltaisia keskenään,
vai eroavatko ne toisistaan? Tässä tutkimuksessa on selvitetty kuuden suurimman eduskuntapuolueen jäsenrakenteita ja jäsenten sosiaalisia verkostoja.

Kysely tehtiin vuonna 2016, ja siihen vastasi yli 12 000 puoluejäsentä. Tutkimus on tehty Turun yliopiston taloussosiologian oppiaineessa.

Kuntien asema, tehtävät ja johtamisympäristö ovat
muutoksessa. Digitalisaation ja sähköisyyden kehitys
vaikuttaa entistä enemmän kuntien organisointiin,
demokratiaan, palveluihin ja toimijoiden välisiin suhteisiin.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin kuntajohtajien sosiaalisen
median käyttöä ja käyttömahdollisuuksia.
Lisäksi selvitettiin viranhaltijan liikkumavaraa somessa.
Kuntajohtajien kyselyt ja teemahaastattelut tehtiin
vuoden 2016 aikana.

Suomessa ei ole yhtenäistä sote-palvelujen verkostoa.
Tämä käy ilmi mm. tutkimusjulkaisuissa ”Sisältöä soteuudistukseen”, ”Saadaanko sote-uudistuksella tasalaatua?” ja ”Miten sote-uudistus toteutetaan?” (www.kaks.fi). Ne paljastivat myös sen, että terveyspalveluissa on yli- tai alikäyttöä.
Sekin tiedetään, mistä ongelmat johtuvat. Ne johtuvat
ensisijaisesti johtamisesta. Valtakunnallisesti ei
ole asetettu mitattavia tavoitteita. Sairaanhoitopiirien ja
yksikköjen tasolla tehdään vuosibudjetti ja seurataan
vain rahan kulutusta. Eikä useissa niistä ole käsitystä
suoritekustannuksista saatikka niiden systemaattisesta
seurannasta.
Tässä raportissa tarkastellaan niitä tunnuslukuja,
joita terveydenhuollon johtamisessa nyt tarvitaan. Tavoitteet ovat sekä määrällisiä että laadullisia. Näistä on
sovittava yhdessä.

Itsenäisen Suomen merkittävin hallinnon uudistus
muuttaa rakenteita ja toimintatapoja. Jokainen kunta
luo uuden identiteetin. Digitaaliset sovellukset luovat
mahdollisuuksia avoimempaan tietoon ja keskusteluun
kunnissa.
Tutkimuksessa tarkastellaan Kouvolan, Mikkelin ja
Seinäjoen poliitikkojen, viranhaltijoiden ja kuntalaisten
viestintää sosiaalisessa mediassa ja verkon avoimilla
foorumeilla.
Tutkimuksen mukaan ”kunnat ovat somessa, mutta
ne eivät toimi somen viestintäkulttuurin mukaisesti”.
Tutkijat korostavat kuntaorganisaation ja kuntayhteisön
rajapinnassa toimivien poliitikkojen roolia digitaalisen
muutoksen tekijöinä.
Johtopäätöksissä tutkijat pohtivat, miten paikallinen
media ja koneäly voivat tukea kuntien paikkaperustaista
kehittämistä.

Perustuslain julkisuusperiaate edellyttää viranomaisten
toiminnalta läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Tämän
pitäisi näkyä muun muassa siinä, kuinka viranomaiset
vastaavat tietopyyntöihin.
Meillä jokaisella on oikeus saada tietää, miten viranomaiset
toimivat ja perustelevat päätöksiään. Erityisen
tärkeää tietojen saaminen on ihmisten arkea lähellä
olevasta kunnallishallinnosta.
Tutkimus tuo esiin ongelmia julkisuuslainsäädännön
soveltamisessa. Verkossa julkaistavassa data-aineistossa
kuvataan yksityiskohtaisesti kuntien käytäntöjä tietopyyntöön
vastaamisessa.