Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut siirtyivät kuntien järjestämisvastuulle vuoden 2025 alussa. Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIAN tutkimuksessa selvitetään, millaisia mahdollisuuksia pienillä, alle 10 000 asukkaan kunnilla on toteuttaa paikkaperustaista työvoimapolitiikkaa ja vahvistaa elinvoimaa TE-palvelut 2024 -uudistuksessa. Tutkimuksessa tarkastellaan pienten kuntien työmarkkinoita, työllisyysalueiden muodostamista sekä sitä, miten kunnat kokevat mahdollisuutensa integroida lakisääteiset työllisyyspalvelut kuntien elinvoima- ja koulutuspalveluihin. Kuntien ja työllisyysalueiden toimintaympäristöt ovat erilaisia, joten niissä tarvitaan paikkaperustaisia ratkaisuja. Kuntien ja työllisyysalueiden on räätälöitävä ratkaisuja, jotka huomioivat niiden erityispiirteet sekä voimavarat. TE-palveluiden valtiolta kunnille siirtymisen tavoitteena on uudistaa ja lisätä palvelujen vaikuttavuutta. Elinvoima- ja työllisyyspalvelujen integraatiolla pyritään parantamaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa sekä edistämään alueen elinvoimaa.

Tutkimus tarkastelee kuntien muuttuvaa demokratiaroolia ja tulevaisuuden näkymiä hyvinvointialueuudistuksen kontekstissa vanhusneuvostojen muuttuvan roolin kautta. Tutkimus tarjoaa tietoa siitä, millaiseksi vanhusneuvostojen rooli muuttuu hyvinvointialueuudistuksen myötä sekä millä tavalla muuttuva rooli heijastelee laajemmin kuntien demokratiaroolin muutosta.

Merkittävimmät muutokset vanhusneuvostojen rooliin liittyvät edunvalvojuuteen suhteessa kuntaan ja hyvinvointialueeseen, vaikuttajana toimimiseen paikallis- ja aluetasolla sekä väylänä toimimiseen kuntalaisten ja hallinnon välillä. Nämä sisällölliset, rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset vaikuttavat neuvostojen uudelleen muotoutuvaan asemaan.

Tutkimus nostaa esiin kolme kuntien demokratiaroolin kehityskulkua: edunvalvonnan laajentuminen, paikallisuuden ja monialaisuuden vahvistuminen sekä yhteisöllisyyden ja osallistumisen merkityksen kasvaminen. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa kuntien ja hyvinvointialueiden demokratiatyön tueksi.

Millaisia ovat koulujen ja päiväkotien opettajien näkemykset opetus-oppimisprosesseja ja hyvinvointia edistävistä oppimisympäristöistä? Kuinka ottaa huomioon heidän näkemyksiään tilasuunnittelussa? Tämä tutkimus vastaa näihin kysymyksiin tiedoilla, jotka saatiin varhaiskasvatuksen opettajille, luokanopettajille ja aineenopettajille suunnatusta kyselystä.

Opettajien vastauksissa korostui monipuolisten opetus- ja oppimismenetelmien, työkalujen, materiaalien ja tilojen tärkeys. He toivoivat mahdollisuuksia ja tiloja sekä yhteistyöhön että yksintyöskentelyyn. Opettajat pitivät tärkeänä myös oppilaiden keskittymistä edistäviä meluttomia ympäristöjä sekä tilojen helppoa mukautuvuutta esimerkiksi käyttämällä siirrettäviä väliseiniä ja helposti liikuteltavia huonekaluja.

Tutkimuksen perusteella opettajat arvostavat tilasuunnittelussa monipuolisia oppimisympäristöjä, joissa yhteisöllisyyttä tasapainotetaan yksilöllisyydellä, mukavuutta terveydellisten seikkojen huomioimisella ja uudenaikaisuutta perinteisillä elementeillä. Kaiken keskiössä tulisi olla joustavuus ja toimivuus.

Tutkimuksessa tarkastellaan syrjäseutunuorten mahdollisuuksia ylläpitää liikunnallista elämäntapaa ja osallistua mielekkääseen liikkumiseen vertaisten kanssa. Tutkimus toteutettiin maalaistaajamissa, syrjäkylien ympäröimissä kirkonkylissä sekä kuntaliitoskaupunkien reunakylissä. Tutkimuspaikkoja leimaavat pitkät välimatkat sekä julkisen liikenteen, ohjaajien ja harrastustilojen puute.

Maaseutumaisesta ympäristöstä kumpuavat myös monet liikuntaharrastusmahdollisuudet. Tilallinen avaruus, rauhassa tekemisen mahdollisuus sekä ihmisten ja paikkojen tuttuus tulevat tutkimuksessa esiin myönteisinä tutkimuspaikkojen luonnehdintoina. Erityisen vahvaksi tutkimuksessa nousi nuorisotyön osuus
nuorten liikunnallisen toimijuuden ja spontaanin liikkumisen innoittajana.

Tutkimustuloksissa korostuu perheen osuus liikuntaharrastusten takaajana. Syrjäseudut vahvistavat nuorten perheriippuvuutta,
koska niillä välimatkat ovat hyvin pitkiä. Nuoria lähellä olevien aikuisten osuus liikunnallisuutta tukevina henkilöinä vahvistuu edelleen, kun harrastamisessa on kyse kilpaurheilijuudesta.

Kuntayhtiöiden määrä ja kokonaisliikevaihto ovat kasvaneet 2000-luvulla selvästi. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida,
onko kuntayhtiöiden tarkastuksen ja arvioinnin suorittajilla nykyisellään riittävät välineet toiminnan organisointiin ja läpinäkyvyyden turvaamiseen.

Kuntayhtiöiden toiminnan järjestämisessä on otettava huomioon yritysoikeudellinen ja julkisoikeudellinen sääntely. Tutkimuksessa perehdytään omistajaohjauksen keinoihin tarkastuksen ja arvioinnin osalta sekä syvennytään kuntakonsernin kokonaisedun arviointiin. Lisäksi tarkastellaan kuntayhtiöiden tilintarkastusta ja tarkastuslautakunnan roolia. Tutkimuksessa tarkastellaan myös eri tahojen tiedonsaantioikeuksia kuntayhtiöistä sekä arvioidaan tarkastuslautakunnan tiedonsaantioikeuden riittävyyttä.

Tutkimuksessa annetaan käytännön välineitä kuntayhtiöiden johdolle, tarkastuslautakuntien jäsenille, tilintarkastajille sekä kuntayhtiöiden omistajaohjauksesta vastaaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille.

Vuonna 2017 perustoimeentulotuki siirtyi Kelan hoidettavaksi. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki jäivät kuntien aikuissosiaalityöhön. Muutoksen jälkeen monen toimeentulotukea tarvitsevan henkilön oli asioitava sekä Kelassa että kunnassa. Uudistus edellytti muutoksia myös Kelan ja sosiaalityön väliseltä yhteistyöltä ja työnjaolta.

Tässä julkaisussa tarkastellaan toimeentulotukea ja aikuissosiaalityötä tarvitsevien henkilöiden palveluja ja etuuksia sekä Kelan ja sosiaalityön välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa toimeentulotukiuudistuksen jälkeisenä aikana. Tutkimuksessa on käytetty laadullisia ja määrällisiä aineistoja vuosilta 2018–2020 ja 2022.

Julkaisu on valmisteltu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Kelan tutkimuksen ja Itä-Suomen yliopiston välisenä yhteistyönä.