Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret jäävät usein tiedon katveeseen. Tämä tutkimus tuo uutta tietoa heidän elämästään ja kokemuksistaan yhteiskunnan palveluissa. Monen taustalla on kiusaamista, ja kotoa saatu tuki voi olla vähäistä.

Monet kokevat yhteiskunnan avun riittämättömäksi. Palvelujärjestelmän vaikuttavuutta olisikin arvioitava nuoren elämänkaaren näkökulmasta, ei vain yksittäisen palvelun lyhyen aikavälin vaikutuksina.

Tästä tutkimuksesta päättäjät voivat löytää eväitä ja oivalluksia siihen, miten yhteiskunta voi auttaa nuoria.

Millaista talousinformaatiota valtuutetut käyttävät ja mitä tietoa heiltä puuttuu? Tässä tutkimuksessa tehtiin kaikille kunnanvaltuutetuille kysely ja viidessä kunnassa haastatteluja.

Talousraportteja osataan tulkita kohtuullisen hyvin, mutta enemmistö valtuutetuista kaipaisi lisäoppia.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää muun muassa taloussuunnittelutiedon sekä tilinpäätös- ja toimintakertomustiedon parantamiseen.

Valtuutettujen arviointi- ja päätöskyky paranevat, kun heillä itsellään on ymmärrystä taloustiedoista eivätkä he jää pelkästään muiden informaation varaan.

Mitä ajatellaan kuntavaalien kampanjoista ja viestinnästä? Miten painottuvat valtakunnalliset ja paikalliset asiat? Entä mitkä seikat painavat valitsijoiden äänestyspäätöksissä?

Mitkä tekijät selittävät kuntavaalien äänestysaktiivisuutta erilaisissa kunnissa ja väestöryhmissä? Kuinka eri-ikäiset äänioikeutetut perustelevat valintojaan?

Kuntavaalitutkimus 2017 perustuu monipuolisiin data-aineistoihin ja kattavaan analyysiin kuntavaaleista. Vaalien jälkeen kerättyyn kyselyyn vastasi 1 726 äänioikeutettua. Lisäksi tutkimus hyödyntää Tilastokeskuksen, oikeusministeriön sekä Valtiontalouden tarkastusvirastontilasto aineistoja.

Tutkimus on tehty Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa.

Suomen perustuslaissa turvattu kunnallinen itsehallinto asettaa rajat sille, miten valtio voi ohjata ja muokata kuntien toimintaa ja tehtäviä.

Kunnallinen itsehallinto elää eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkintojen mukaan. Nämä taas johtavat kysymyksiin siitä, mitä kunnallinen itsehallinto on, miten valtion ohjausjärjestelmät vaikuttavat kunnalliseen itsehallintoon ja mikä kunnan oikeudellinen asema on julkisoikeudellisena oikeushenkilönä.

Näihin kysymyksiin vastaa Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen tutkimusryhmän tekemä tutkimus

Lääkehoito on keskeinen osa potilaan hoitoa. Monet tahot osallistuvat sen toteutukseen, usein toisistaan tietämättä ja ilman sopimista työn- ja vastuunjaosta. Kokonaisvastuun puuttuessa syntyy hallitsematon tilanne, lääkekaaos, joka voi johtaa potilasvahinkoihin ja hallitsemattomiin lääkehoidon kustannuksiin. Lähes puolet kirjatuista hoitovirheistä tai läheltä piti -tilanteista liittyy lääkehoitoihin.

Tässä Helsingin yliopiston kliinisen farmasian ryhmän tutkimuksessa kuvataan lääkehoitoon liittyviä riskitekijöitä ja sitä, miten riskejä voitaisiin vähentää.

Hallintouudistus tietää kouluverkkosuunnittelulle etsikkoaikaa. Nyt jos koskaan on sopiva hetki siivota pöytää vanhoista malleista, lähteä luomaan tulevaisuuden sivistyskuntaa ja miettiä palvelukokonaisuutta laajasti.

Tämä tutkimus kokoaa ja kartoittaa suomalaisen kouluverkkosuunnittelun valtuustokaudella 2007–2017. Siinä arvioidaan kouluverkkosuunnittelussa tapahtunutta muutosta, huomataan miksi muutosta yhä kaivataan ja tarkennetaan sitä, mihin ensisijaisesti tulee keskittyä muutoksen aikaansaamiseksi. Jatkokeskusteluun tarjotaan näkemys kouluverkkosuunnittelun toimintatavaksi.

Tutkimus on tehty Turun yliopistossa.

Kunnat ovat siirtymävaiheessa. Sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Korostuuko kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus? Tässä julkaisussa kerrotaan, mitä on laadullinen kaupunkisuunnittelu. Määrällisiin kasvutavoitteisiin sitoutuneen kaupunkikehittämisen tilalle tarjotaan suunnitteluajattelua ja -malleja, jotka kestävällä tavalla edistävät paikallista elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta. Julkaisussa Itä-Suomen yliopiston tutkijat kertovat, mitä on symmetrinen kaupunkisuunnittelu, miten liitostaajamaa kehitetään ja miten kaupunkiluonto voi toimia lääkkeenä ja luksuksena.

Mitä eri ihmisryhmiä puolueiden jäsenet edustavat, ja
minkälaisissa verkostoissa he toimivat? Miten jäsenten
siteet kanssaihmisiin ovat vaikuttaneet heidän poliittiseen kantaansa?
Ovatko puolueet sittenkään samankaltaisia keskenään,
vai eroavatko ne toisistaan? Tässä tutkimuksessa on selvitetty kuuden suurimman eduskuntapuolueen jäsenrakenteita ja jäsenten sosiaalisia verkostoja.

Kysely tehtiin vuonna 2016, ja siihen vastasi yli 12 000 puoluejäsentä. Tutkimus on tehty Turun yliopiston taloussosiologian oppiaineessa.

Kuntien asema, tehtävät ja johtamisympäristö ovat
muutoksessa. Digitalisaation ja sähköisyyden kehitys
vaikuttaa entistä enemmän kuntien organisointiin,
demokratiaan, palveluihin ja toimijoiden välisiin suhteisiin.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin kuntajohtajien sosiaalisen
median käyttöä ja käyttömahdollisuuksia.
Lisäksi selvitettiin viranhaltijan liikkumavaraa somessa.
Kuntajohtajien kyselyt ja teemahaastattelut tehtiin
vuoden 2016 aikana.

Suomessa ei ole yhtenäistä sote-palvelujen verkostoa.
Tämä käy ilmi mm. tutkimusjulkaisuissa ”Sisältöä soteuudistukseen”, ”Saadaanko sote-uudistuksella tasalaatua?” ja ”Miten sote-uudistus toteutetaan?” (www.kaks.fi). Ne paljastivat myös sen, että terveyspalveluissa on yli- tai alikäyttöä.
Sekin tiedetään, mistä ongelmat johtuvat. Ne johtuvat
ensisijaisesti johtamisesta. Valtakunnallisesti ei
ole asetettu mitattavia tavoitteita. Sairaanhoitopiirien ja
yksikköjen tasolla tehdään vuosibudjetti ja seurataan
vain rahan kulutusta. Eikä useissa niistä ole käsitystä
suoritekustannuksista saatikka niiden systemaattisesta
seurannasta.
Tässä raportissa tarkastellaan niitä tunnuslukuja,
joita terveydenhuollon johtamisessa nyt tarvitaan. Tavoitteet ovat sekä määrällisiä että laadullisia. Näistä on
sovittava yhdessä.

Itsenäisen Suomen merkittävin hallinnon uudistus
muuttaa rakenteita ja toimintatapoja. Jokainen kunta
luo uuden identiteetin. Digitaaliset sovellukset luovat
mahdollisuuksia avoimempaan tietoon ja keskusteluun
kunnissa.
Tutkimuksessa tarkastellaan Kouvolan, Mikkelin ja
Seinäjoen poliitikkojen, viranhaltijoiden ja kuntalaisten
viestintää sosiaalisessa mediassa ja verkon avoimilla
foorumeilla.
Tutkimuksen mukaan ”kunnat ovat somessa, mutta
ne eivät toimi somen viestintäkulttuurin mukaisesti”.
Tutkijat korostavat kuntaorganisaation ja kuntayhteisön
rajapinnassa toimivien poliitikkojen roolia digitaalisen
muutoksen tekijöinä.
Johtopäätöksissä tutkijat pohtivat, miten paikallinen
media ja koneäly voivat tukea kuntien paikkaperustaista
kehittämistä.

Perustuslain julkisuusperiaate edellyttää viranomaisten
toiminnalta läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Tämän
pitäisi näkyä muun muassa siinä, kuinka viranomaiset
vastaavat tietopyyntöihin.
Meillä jokaisella on oikeus saada tietää, miten viranomaiset
toimivat ja perustelevat päätöksiään. Erityisen
tärkeää tietojen saaminen on ihmisten arkea lähellä
olevasta kunnallishallinnosta.
Tutkimus tuo esiin ongelmia julkisuuslainsäädännön
soveltamisessa. Verkossa julkaistavassa data-aineistossa
kuvataan yksityiskohtaisesti kuntien käytäntöjä tietopyyntöön
vastaamisessa.

Millaista on nuoren elämä syrjäkylällä, josta puuttuvat
kuntapalvelut ja osallistumismahdollisuudet?
Julkisessa keskustelussa ja palveluiden suunnittelussa
syrjäseutua tarkastellaan usein vanhuuden elinympäristönä. Siellä asuu myös nuoria.
Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto
tekivät tämän tutkimuksen. Kohteena olivat
syrjäkylissä asuvien nuorten kokemukset palveluista,
koulutusmahdollisuuksista, hyvän elämän edellytyksistä,
sosiaalisista suhteista ja tulevaisuuden unelmista.
Tutkimuksessa haastateltiin 14–17-vuotiaita nuoria
Etelä- ja Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Etelä-Savossa.

Toteutuvatko perustuslaissa yhtäläisesti kaikille
taatut perusoikeudet myös harvaanasutun maaseudun
syrjäkylillä? Miten alueelliset erot perusoikeuksien
toteutumisessa ilmenevät, ja mistä ne johtuvat?
Miten eriarvoisuutta voitaisiin vähentää?

Tässä tutkimuksessa on oikeudellisten tarkastelujen,
tilastollisten analyysien ja haastattelujen keinoin
selvitetty perustuslaissa turvattujen sosiaalisten
ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista
ja erityisesti harvaanasutun maaseudun
erityisolosuhteissa.

Kirjassa on tärkeää tietoa kuntien asukkaille ja
näiden oikeuksien toteutumisesta huolta kantaville
poliitikoille, luottamushenkilöille ja virkamiehille.

Tutkimus on toteutettu yhteistyössä Helsingin,
Tampereen ja Turun yliopistojen tutkijoiden toimesta.

Julkaisuun liittyvä uutinen: ”Tuore tutkimus perusoikeuksien toteutumisesta syrjäkunnissa”

Onko kaupunkien ja kuntien päätöksenteko
etääntynyt arjesta? Mitä tai keitä paikallisten
asukasliikkeiden aktiivit edustavat tai ajattelevat
edustavansa?

Tässä tutkimuksessa Tampereen yliopiston tutkijat
YTT Tiina Rättilä ja YTT Jarmo Rinne väittävät,
että edustaminen kuntademokratiassa ei enää
ole poliitikoiden yksinoikeus. Asukasliikkeistä on
noussut varteenotettava vaihtoehto, eikä asukastoimintaa
enää voida nähdä toisarvoisena puuhasteluna.

Tutkimus pohjautuu eri puolilla Suomea tehtyihin
asukasaktiivien haastatteluihin. Lisäksi tutkimuksessa
on hyödynnetty media- ja some-aineistoja.

Julkaisuun liittyvä uutinen:
Tutkijat: kunnissa asukkaiden ja päättäjien välinen etäisyys kasvaa

Sijoitusvarallisuus tarjoaa mahdollisuuden rahoittaa erilaisia hankkeita ja ajoittaa niitä järkevästi.

Sijoitusten hallinta on tärkeätä myös kunnille. Kuntien sijoitusvarallisuuden määrästä tai sen hallinnoinnista ei ole juurikaan tutkimustietoa.

Tässä julkaisussa tarkastellaan kuntien sijoitusvarallisuuden määrää ja organisointia, kassavarojen sijoittamista sekä sijoituspäätösten tekemistä.

Tutkimuksen kyselyyn vastasi 116 kuntaa, jotka edustavat kattavasti kaiken kokoisia kuntia eri puolilla Suomea. Lisäksi kuntien sijoitustoimintaa on analysoitu tilinpäätöstietojen pohjalta, ja tilinpäätösmuuttujista muodostettua paneeliaineistoa käyttäen on tarkasteltu sijoituspäätöksiin vaikuttavia tekijöitä.

Tutkimus on tehty Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen laitoksella.

Kirjassa kartoitetaan suomalaisen vaalirahoituksen perusteita. Se selvittää sekä kampanjarahoituksen lähteitä että vaalikustannusten muotoja. Kirjassa arvioidaan niin perinteisiä käytäntöjä kuin uudempia toimintatapoja.

Näkökulma tiivistyy vaalirahoituksen avoimuuteen.
Missä määrin rahoitusjärjestelyt saadaan esille, ja
kuinka paljon jää edelleen näkymättömiin? Tutkija Tomi
Venho tarjoaa asiaan ulkopuolisen näkökulman, joka
poikkeaa puolueiden ja viranomaisten tavasta käsitellä
asiaa.

Kirja on kirjoitettu siten, että vaalirahan olemusta pääsee hahmottamaan kuka tahansa politiikan perusteisiin tutustunut kansalainen. Pyrkimyksenä on myös laventaa alan tutkimusperinnettä, jossa kampanjarahoitusta on toistaiseksi käsitelty vain pintaa raapimalla.

Kirja on jatkoa Kunnallisalan kehittämissäätiön
vuonna 2012 julkaisemalle suomalaisen vaalirahoituksen
perustutkimukselle.

Lapsiperheiden palvelujen hajanaisuudesta on kannettu huolta vuosikymmeniä. Vaikka lapsi- ja perhelähtöisyyttä on pidetty tärkeänä, hajanaisuus on vain lisääntynyt.

Tässä tutkimuksessa on parikymmentä kuntakuvausta lapsiperheiden palvelujen kehittämisestä. Järjestelmä- ja palveluinnovaatiot ovat keskittyneet kuntien omiin erityisoloihin. Kunnat eivät ole markkinoineet niitä muille kunnille. Tämän vuoksi yksittäisten kuntien hankekehittäminen on edistänyt vain hitaasti lapsiperheiden palvelujen laajempaa ja valtakunnallista uudistumista.

Tutkijat esittävät valtakunnallisesti johdettua ja pitkäkestoista tutkimus- ja kokeiluohjelmaa. Näin lapsi- ja perhelähtöinen palvelukokonaisuus voidaan tuottaa yli kymmenen prosenttia pienemmillä kustannuksilla, samalla kun hyvinvointivaikutukset paranevat.

Liiteraportti

Uutinen liittyen tutkimukseen:
Matti ja Markku Rimpelän tutkimus: Investoinneilla miljardisäästöt lapsiperheiden palveluihin

Vaikka kunnissa on runsaasti työhyvinvointiongelmia, niiden korjaamiseen käytetään vähän resursseja. Tutkijat herättelevät kuntien lähiesimiehiä omiin aktiivisiin toimiin.

Mutta onko kuntaesimiehestä työhyvinvoinnin kehittäjäksi? Millaista tukea ja välineitä hän tarvitsee tässä tehtävässä?

Tampereen yliopiston tutkimuksessa selvitettiin, millainen väline auttaa esimiestä kehittämään työhyvinvointia kustannustehokkaasti, voimavaroja hyödyntäen ja kaikki ihmiset mukaan ottaen. Koekenttänä oli Espoon kaupunki.

Tässä tutkimuksessa esitetään kunnittainen arvio vanhusten pitkäaikaishoidon tarpeesta vuoteen 2040. Ennusteen mukaan pitkäaikaishoivan tarve kasvaa Suomessa noin 1,4-kertaiseksi. Kehitys vaihtelee kuntien kesken, ja kuntien väliset erot ikärakenteessa kärjistyvät.

Tutkimuksessa kehitetyn laskentakehikon avulla voidaan myös arvioida, miten pitkäaikaishoidon järjestämisvastuun siirtäminen kunnilta alueellisille yhteenliittymille vaikuttaa laitospaikkatarpeeseen. Tätä havainnollistetaan laskelmilla, jotka kuvaavat laitospaikkatarvetta suhteessa työikäisen väestön määrään eri uudistusehdotuksissa esillä olleilla sote-alueilla ja sairaanhoitopiireissä.

Lisäksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa tehdyssä tutkimuksessa kuvataan sitä, miten kunnan väestömäärä vaikuttaa siihen, kuinka tarkasti laitospaikkojen tarvetta voidaan ennakoida.

Sosiaali- ja terveydenhuoltosektorin kasvu on ollut muuta julkista sektoria sekä BKT:n kasvua nopeampaa.

Miten sote-sektori voi osallistua kestävyysvajeen umpeen kuromiseen? Mikä on mahdollinen säästöpotentiaali? Miten laatua voitaisiin kohottaa samalla säästäen kustannuksissa? Miten suunnittelua ja talouden hallintaa tulisi sote-sektorilla parantaa? On etsittävä muun muassa keinoja, joilla ikääntyvän väestön määrän kasvusta aiheutuvaan kysynnän kasvuun voidaan vastata pienemmillä resursseilla. Tässä raportissa arvioidaan sote-sektorin säästöpotentiaalia ja näiden säästöjen saavuttamiskeinoja.

Analyysien tuloksena Aalto-yliopiston tutkijat esittävät sote-sektorille väestöennusteeseen perustuvan kuuden kohdan ohjelman ja selviämispolun.

Toimeentulotuen siirtäminen Kelaan tarjoaa mahdollisuuden panostaa sosiaalityössä vaikuttaviin työkäytäntöihin ja menetelmiin. Julkaisussa tarkastellaan alle 30-vuotiaiden nuorten parissa tehtävän sosiaalityön vaikuttavuutta, esitellään vaikuttavan sosiaalityön työtapa Tuusulan sosiaalisen kuntoutuksen yksikössä ja kuvataan vaikuttavuustiedon perusteella Seinäjoen sosiaalitoimiston Mediapaja-kokeilua.

Sosiaalityöllä on keinoja vähentää huono-osaisuutta, jos nuoret asiakkaat otetaan aktiivisina kansalaisina mukaan suunnittelemaan omaa tulevaisuuttaan. Uudenlaisten työmuotojen on pohjauduttava nuorten tarpeiden ja elämäntilanteiden tunnistamiseen ja vaikuttavien työmuotojen seuraamiseen ja arviointiin.

Raportissa tuodaan esille, miten sosiaalityötä voidaan kehittää vaikuttavuustiedon avulla ja miten vaikuttavuustietoa voidaan hyödyntää kuntien hyvinvointisuunnittelussa.