Miten kunnat kehittävät elinvoimaansa maankäytön suunnittelulla erilaisissa kunnan kasvutilanteissa? Millaisia ovat maankäytön suunnittelun ja elinvoiman kehittämisen asiantuntijoiden käsitykset kuntien elinvoimasta ja miten elinvoimatyö on organisoitu kunnissa?
Tutkimukseen osallistui kymmenen kuntaa eri puolilta Suomea. Teos kuvaa ja analysoi elinvoiman lisäämiseen tähtääviä maankäytön suunnitteluhankkeita ja niiden työkaluja. Tutkimus osoittaa, että osa maankäytön suunnittelun keinoista on kunnille yhteisiä. Toisaalta monet keinot liittyvät kunnan kasvutilanteeseen. Kolmanneksi ne voivat liittyä muihin kontekstisidonnaisiin tekijöihin.
Erilaistuvat kunnat voivat hyödyntää tätä tutkimuksen jäsentämää kolmijakoa pohtiessaan maankäytön suunnittelun keinoja elinvoimansa kehittämiseen. Tutkimus toteutettiin Oulun yliopiston Arkkitehtuurin yksikössä.
Tutkimuksen kohteina ovat vaalituloksen lisäksi aluevaalien ehdokasasettelu, vaaliteemat ja vaaliviestintä, äänestysaktiivisuus, väestöryhmien edustus aluevaltuustoissa sekä äänestysvalintojen
painottuminen ja perustelut.
Tilastokeskuksen rekisteri- ja tilastoaineistojen ohella käytössä on aluevaalien jälkeen kerätty valtakunnallisesti edustava kysely aluevaalien äänioikeutetuista. Lisäksi hyödynnetään aluevaalien kannatusmittauksia sekä analysoidaan ehdokkaiden vaalirahoitusta, puolueiden aluevaaliohjelmia ja television aluevaalikeskusteluja.
Tutkimus osoittaa, että monet äänestivät aluevaaleissa alueperusteisesti. Useat valitsijat pitivät aluevaaleja toissijaisina vaaleina. Näistäkin syistä aluevaalien äänestysprosentti ja puoluekannatus poikkesivat merkittävästi esimerkiksi vuoden 2019 eduskuntavaalien äänestysprosentista ja puoluekannatuksesta.
Vuoden 2021 kuntavaalit järjestettiin koronaepidemian vuoksi poikkeusolosuhteissa ja vaaleja siirrettiin huhtikuulta kesäkuulle. Kokoontumisrajoitusten ja varovaisuuden vuoksi ehdokkaat eivät voineet kohdata äänestäjiä vaaliteltoilla.
Mitkä seikat kannustivat ehdokkaaksi, mitkä seikat heikensivät kansalaisten edellytyksiä asettua ehdolle? Lisäsikö verkkoon painottuva kampanjointi vaalihäirinnän riskiä? Voiko olettaa, että verkossa tapahtuvan vaalihäirinnän torjumisesta tulee jatkossa yhä merkittävämpi kysymys?
Tutkimus perustuu ehdokkaille sekä kansalaisille vaalien alla tehtyihin kyselyihin. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään vaaleja koskevia rekisteri- ja tilastoaineistoja.
Mitä pienet, alle 5 000 asukkaan kunnat voivat tehdä, kun väestö vähenee ja ikääntyy.
Pienet kunnat eivät ole homogeeninen ryhmä, vaan niiden välillä on eroja muun muassa väestö- ja työpaikkakehityksessä, elinkeinorakenteessa, koulutustasossa, osallisuudessa ja palvelujen kustannuksissa.
Tässä tutkimuksessa on selvitetty näiden kuntien väestömuutoksia, elinvoimaa, muutosten hallintaa ja sopeutumisratkaisuja.
Tutkimus on tehty Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIAssa.
Vuoden 2021 kuntavaalit siirrettiin koronapandemian ja vasta
alkuvaiheessa olleen rokotustilanteen vuoksi huhtikuulta kesäkuulle.
Miten puolueet onnistuivat ehdokasasettelussaan ja
millaisin tavoittein ne kävivät vaaleihin? Miksi äänestysprosentti
notkahti ja miksi ennakkoäänestyksen suosio kohosi ennätyskorkeaksi?
Mitä merkitystä vaalien siirrolla oli tuloksiin?
Tutkimus perustuu monipuolisiin rekisteri-, tilasto- ja kyselyaineistoihin,
ja kuntavaalien puolue- ja ehdokaskilpailua
analysoidaan useista näkökulmista. Tutkimus kuvaa aiempia
tutkimuksia yksityiskohtaisemmin ehdokkaiden kannatusta
erikokoisissa kunnissa. Kuntavaalien puoluekannatusta ja
sen muutoksia arvioidaan muun muassa kunnallisten valtaasemien,
puolueiden valtakunnallisen kannatuskehityksen ja
puoluejärjestelmän keskeisten muutospiirteiden kannalta.
Kirja käsittelee suomalaisen puoluerahoituksen perusteita. Se kartoittaa aiemmin varjoon jäänyttä osa-aluetta eli kuntien tapaa tukea puoluetoimintaa. Miten kunnallisten luottamustoimien palkkioista on rakennettu puoluetuen lähde? Entä millä muilla tavoin kunnat ohjaavat varoja puolueiden paikallisjärjestöille? Vuonna 2015 uusittu kuntalaki määrää kunnat julkaisemaan keskeiset asiakirjat verkkosivuillaan. Tutkimus testasi, miten kunnallisen puoluetuen selvittäminen onnistuu kuntien verkkosivujen tarjoamilla dokumenteilla. Tutkija, VTT Tomi Venho kaivaa esille vuosikymmeniä toimineen tukijärjestelmän, jota ei virallisesti ole edes olemassa.
Maankäytön suunnittelulla voidaan kehittää elinvoimaa sekä supistuvissa että kasvavissa kunnissa
www.oulu.fi / 28.02.2023Syrjäisen maaseudun nuorten mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen selvitetään etnografisessa tutkimuksessa
www.uef.fi / 03.02.2023Oikeusministeriön selvitys: Korruptio saa rehottaa rauhassa kunnissa
Kuntalehti / 15.12.2022Väitöskirjatutkija: Epäluottamuksen henki vaikeuttaa valmistelua lukuisissa kunnissa
Kuntalehti / 29.11.2022Kestävän talouden tulee edistää demokraattisen pääoman uusiutumista
politiikasta.fi / 29.11.2022Rakenteet kuntoon - Ehdotuksia julkisen hallinnnon remonttiin
20.03.2023 / Raimo Ikonen, Timo Kietäväinen, Markku Lehto ja Rauno Läm...Kestävä kuntatalous: raportoinnista kestävyyden johtamiseen
13.03.2023 / Lotta-Maria Sinervo, Meri Pulkkinen, Katri Yrjölä ja Harri...Kuntien maankäytön suunnittelu ja elinvoimahankkeet
27.02.2023 / Hanna Kosunen, Sari Hirvonen-Kantola ja Helka-Liisa HentiläAluevaalitutkimus 2022. Tutkimus Suomen ensimmäisistä aluevaaleista
07.02.2023 / Sami BorgMikä maksaa ja kuka maksaa? Ikääntyneiden hoidon kustannukset ja rahoitus -pilottitutkimus
23.01.2023 / Leena, Forma, Mari Aaltonen, Pia Teräväinen ja Jutta Pulkk...Taseen roinasta strategiaksi: Strateginen omistajuus kunnissa
31.12.2022 / Marita Rautiainen ja Suvi Konsti-LaaksoKunnalliset vaikuttamiselimet ja vaikutusvallan monet puolet - tutkimus nuorisovaltuustojen, vanhusneuvostojen ja vammaisneuvostojen vaikutusvallasta
16.12.2022 / Linnéa Henriksson ja Janette HuttunenSami Borg KAKSin tutkimuspäälliköksi
Tutkimus huonosta johtamisesta: Despootit ja tyrannit johtajinamme
Digitaaliset portfoliot päiväkodissa: Lapsen on helpompi kertoa elämästään
Tohtori töissä: Oman tiensä kulkija nosti vanhuusoikeuden keskiöön
Tekniikan tohtori Wisa Majamaa: ”Kysykää ihmisiltä, miten he haluavat asua!”
Maankäytön suunnittelulla voidaan kehittää elinvoimaa sekä supistuvissa että kasvavissa kunnissa
www.oulu.fi / 28.02.2023Syrjäisen maaseudun nuorten mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen selvitetään etnografisessa tutkimuksessa
www.uef.fi / 03.02.2023Oikeusministeriön selvitys: Korruptio saa rehottaa rauhassa kunnissa
Kuntalehti / 15.12.2022Väitöskirjatutkija: Epäluottamuksen henki vaikeuttaa valmistelua lukuisissa kunnissa
Kuntalehti / 29.11.2022Kestävän talouden tulee edistää demokraattisen pääoman uusiutumista
politiikasta.fi / 29.11.2022