Kansalaismielipide ja kunnat – Ilmapuntari 2024

Vuoden 2024 valtakunnallista yhteiskunnallista keskustelua hallitsivat Petteri Orpon hallituksen pyrkimykset kohentaa valtiontalouden tilaa ja tähän liittyvät säästö- ja leikkaustoimet. Myös hyvinvointialueet julkistivat sopeutus- ja säästösuunnitelmiaan. Vuoden loppupuoliskolla alkoi kampanjointi seuraavan kevään kunta- ja aluevaaleihin. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan jatkui.

Raportissa on neljä pääteemaa: kunta-asenteet, suhtautuminen maan talouden sopeutustoimiin, tulevat kunta- ja aluevaalit sekä kansalaisten yhteiskuntapoliittiset arviot ja näkemykset.

Kansalaismielipide ja kunnat – Ilmapuntari 2024 on Kunnallisalan kehittämissäätiön järjestyksessä 33. kyselytutkimukseen perustuva vuosiraportti. Tutkimus kokoaa keskeisiä havaintoja KAKSin vuoden 2024 gallupeista, ja sen on toteuttanut Verian Oy (ent. Kantar)

Jyväskylän Kesä ja Vaasan Kesä aloittivat yhteiskunnallisten keskustelujen järjestämisen 1960-luvun lopulla. Kului kolme vuosikymmentä, ja sitten vuonna 2006 Pori Jazzin kylkeen syntyi SuomiAreena. SuomiAreena inspiroi ihmisiä ja myötävaikutti siihen, että Suomeen luotiin parikymmentä keskustelutapahtumaa. Valtaosin kesäisin järjestettävien keskustelujen aiheina ovat olleet muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, oman paikkakunnan ja alueen tulevaisuus, Eurooppa,
urheilu ja ympäristö.

Tässä kirjassa kerrotaan vuosina 2006 – 2025 järjestetyistä 61 keskustelutapahtumasta. Kirja on sekä historiallinen katsaus että käsikirja siitä, miten keskusteluja on järjestetty ja mitä järjestämisessä kannattaisi ottaa huomioon. Se on myös kunnianosoitus niille – pääosin yksittäisille – henkilöille, joiden aloitteesta kesät ovat avautuneet keskusteluille.

Kirjan kirjoittaja on MTV Uutisissa eri tehtävissä 30 vuotta työskennellyt VTM Esa Nieminen, jonka ideasta syntyi Euroopan toiseksi vanhin keskustelufestivaali SuomiAreena.

Pieniä kaupunkeja ei rohkaista kehittymään omista lähtökohdistaan, vaan ne hakevat helposti kasvun malleja suuremmista kaupungeista. PILKKU-hankkeessa pyrittiin löytämään pikkukaupungeille vaihtoehtoisia tapoja luoda omanlaistansa urbanismia. Tavoitteena oli innostaa kaupunkeja pohtimaan, mitä niiden paikallisia voimavaroja ne voivat hyödyntää väestön ja talouden supistumisen olosuhteissa. Tutkimuksen kohdekaupunkeina olivat Alajärvi, Alavus ja Kauhava Etelä-Pohjanmaalta sekä Akaa, Ikaalinen ja Virrat Pirkanmaalta. Tutkimuksessa havainnoitiin kaupunkien nyky- ja mahdollisuustilaa tarkastelemalla supistumiskehitystä, kaupunkikehittämisen tahtotilaa ja kestävyyden sanoitusta. Havaintojen ja kaupunkien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta hankkeessa kehitettiin kaupunkien strategiatyöhön resilienssiin ja resurssitehokkuuteen perustuva navigaatiotyökalu.

Oppimisen tuen kehittäminen lukioissa etenee nopeasti, mutta koulut ovat kehitysprosessin eri vaiheissa. Itä-Suomen yliopiston ja Åbo Akademin tutkimus perustui tarpeeseen vahvistaa lukiolaisten yhdenvertaisia oppimismahdollisuuksia. Tutkimuksessa selvitettiin rehtoreiden näkemyksiä oppimisen tuen hyvistä käytännöistä, resursseista, haasteista ja kehittämistarpeista. Tulosten perusteella annetaan suosituksia yhdenvertaisen tuen edistämiseksi sekä opiskelijoiden oppimisen ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi.

Utvecklingen av lärandestöd i gymnasier går snabbt, men skolorna befinner sig i olika skeden av utvecklingsprocessen. Forskning från Östra Finlands universitet och Åbo Akademi grundade sig på behovet av att stärka gymnasiestuderandes jämlika möjligheter till lärande. I studien undersöktes rektorers syn på god praxis, resurser, hinder och utvecklingsbehov gällande stöd för lärande. Resultaten ger rekommendationer för att främja jämlikt stöd och stärka elevers lärande och välmående.

Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut siirtyivät kuntien järjestämisvastuulle vuoden 2025 alussa. Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIAN tutkimuksessa selvitetään, millaisia mahdollisuuksia pienillä, alle 10 000 asukkaan kunnilla on toteuttaa paikkaperustaista työvoimapolitiikkaa ja vahvistaa elinvoimaa TE-palvelut 2024 -uudistuksessa. Tutkimuksessa tarkastellaan pienten kuntien työmarkkinoita, työllisyysalueiden muodostamista sekä sitä, miten kunnat kokevat mahdollisuutensa integroida lakisääteiset työllisyyspalvelut kuntien elinvoima- ja koulutuspalveluihin. Kuntien ja työllisyysalueiden toimintaympäristöt ovat erilaisia, joten niissä tarvitaan paikkaperustaisia ratkaisuja. Kuntien ja työllisyysalueiden on räätälöitävä ratkaisuja, jotka huomioivat niiden erityispiirteet sekä voimavarat. TE-palveluiden valtiolta kunnille siirtymisen tavoitteena on uudistaa ja lisätä palvelujen vaikuttavuutta. Elinvoima- ja työllisyyspalvelujen integraatiolla pyritään parantamaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa sekä edistämään alueen elinvoimaa.

Julkaisu tarkastelee tulevaisuuden kuntaa, jossa päättäjillä on viisautta nähdä avautumassa olevat mahdollisuudet sekä rohkeutta toimia uudella tavalla.

Kuntaliiton emerita tutkimusjohtaja Kaija Majoinen ja Tamora Oy:n luova johtaja Jaana Utti avaavat teemaa maantieteen, paikallisidentiteetin, resurssien, työllisyydenhoidon, nerokkaan kuntademokratian sekä henkilöstöjohtamisen näkökulmasta. Kunnista nousevat lukuisat käytännön esimerkit tuovat elävyyttä.

Tulevaisuuden kunta on tekemisen asia!