Kunnat muuttuivat vuoden 2023 alussa sote-uudistuksen toteuduttua vaakunankiillotusta varten vailla muuta merkitystä oleviksi yksiköiksi. Väitettiin, että niiltä vietiin tehtävät ja rahat.

Hyvinvointialueet on nyt perustettu, ja kunnat ovat alkaneet toimia ”uusina kuntina”. Tässä Eero Laesterän kirjoittamassa teoksessa ”Kunnat hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen” pyritään kuvaamaan erityisesti julkisten tilastojen avulla sitä, kuinka kunnat muuttuivat uudistuksen seurauksena kollektiivisesti ja kuinka kunnat eriytyivät toisistaan uudistuksen, erityisesti uuden rahoitusmallin vuoksi. Kunta, joka rahoitti ennen uudistusta muiden kuntien toimintaa, muuttuikin valtionosuudesta aiempaa riippuvaisemmaksi kunnaksi. Samalla ennestäänkin taloudellisesti heikossa tilanteessa ollut kunta, joka sai valtionosuutta rahoittaakseen toimintaansa, on muuttunut valtionosuutta maksavaksi kunnaksi.

Tämä ja useita muita asioita on hyvä tunnistaa uudistuksen jälkeen, jotta tilanne voidaan korjata ja antaa jokaiselle kunnalle mahdollisuus itsenäiseen toimintaan, jos alueellinen tilanne ja kunnan oma toiminta siihen johdattavat.

Valtuutetun käsikirja 2021–2025 on tarkoitettu kaikille kaupunkien ja kuntien valtuutetuille sekä kunta-asioista kiinnostuneille.

Kirja pureutuu ajankohtaisiin kunnissa ja yhteiskunnassa tehtäviin päätöksiin. Kirjassa käsitellään tämän päivän näkökulmasta myös ikiaikaisia kysymyksiä päättäjien tehtävistä ja rooleista.

Paikallishallinto on kansanvaltamme peruspilari. Antoisia lukuhetkiä sen perusasioiden ja tulevien näkymien parissa.

Kädessäsi on KAKS – Kunnallisalan
kehittämissäätiön 30-vuotisen
taipaleen iloksi kokoama juhlakirja.
Se on kooste pääosin 2010-luvulla
Polemiikki-lehdessä julkaistuista
suomalaisten huippukirjailijoiden
kolumneista.
Kaikilla on yksi, mutta huikean
monimuotoinen aihe: suomalainen
kunta satoine piirteineen.
Lue ja Nauti!

Mitkä tekijät vaikuttavat kuntien talouteen? Millaisia mahdollisuuksia ja välineitä kunnilla on käytettävissään talouden hoitoon? Millaisia riskejä ja mahdollisuuksia ne sisältävät?

Mikä merkitys kunnan strategisella johtamisella on kunnan kehittämiseen, palvelutuotantoon ja taloudelliseen asemaan? Mikä on investointien ja käyttötalouden keskinäinen suhde kunnan johtamisessa?

Kuinka kuntakonsernia johdetaan? Kuinka sijoitustoiminnan riskejä hallitaan?

Tarve kehittää taloudellista johtamista kunnissa on ilmeinen. Pekka Averion, Asko Koskisen ja Eero Laesterän kirja ”Kuntien talous ja rahoitus” kurkistaa kuntatalouden kulissien taakse. Siitä on hyötyä nykyisille ja tuleville poliittisille päättäjille, kuntien viranhaltijoille, kunta-alan asiantuntijoille, toimittajille ja kaikille, joita kiinnostaa oman tulevaisuutensa talous.

Kunnallisalan kehittämissäätiön ja Kiinko Oy:n rahoittamassa selvityksessä kysyttiin kuntatyöntekijöiden (OAJ ja Tehy) näkemyksiä terveestä työtilasta ja kerättiin ehdotuksia työtilojen parannuksiin. Tuloksia kommentoi joukko kiinteistö- ja rakennusalan sekä kunnallisen sivistys-, sosiaali- ja terveysjohdon edustajia. Selvityksen toteutti Fountain Park Oy.

KAKS selvitti vuosina 2011-2018 saapuneiden hakemusten ja myönteisten rahoituspäätösten määrän. Selvityksessä hakemuksia tarkastellaan sekä kokonaisuutena että yliopistoittain. Selvityksessä listataan myös apurahoina jaetut summat.

Vuosittain hakemuksia saapuu keskimäärin 312 kappaletta. Väitöstöille haetaan eniten rahoitusta.

Hakemusten suosituimmat aihepiirit ovat hallinto ja johtaminen (19 %) sekä sosiaali- ja terveystoimi (33 %). Näiden aihepiirien hakemukset saavat myös eniten myönteisiä rahoituspäätöksiä (51 %).

Tampereen, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot ovat aktiivisimpia hakijoita ja näille annetaan eniten myönteisiä rahoituspäätöksiä.