Mitkä tekijät vaikuttavat kuntien talouteen? Millaisia mahdollisuuksia ja välineitä kunnilla on käytettävissään talouden hoitoon? Millaisia riskejä ja mahdollisuuksia ne sisältävät?
Mikä merkitys kunnan strategisella johtamisella on kunnan kehittämiseen, palvelutuotantoon ja taloudelliseen asemaan? Mikä on investointien ja käyttötalouden keskinäinen suhde kunnan johtamisessa?
Kuinka kuntakonsernia johdetaan? Kuinka sijoitustoiminnan riskejä hallitaan?
Tarve kehittää taloudellista johtamista kunnissa on ilmeinen. Pekka Averion, Asko Koskisen ja Eero Laesterän kirja ”Kuntien talous ja rahoitus” kurkistaa kuntatalouden kulissien taakse. Siitä on hyötyä nykyisille ja tuleville poliittisille päättäjille, kuntien viranhaltijoille, kunta-alan asiantuntijoille, toimittajille ja kaikille, joita kiinnostaa oman tulevaisuutensa talous.
Nuorisobarometri 2020
www.nuorisotutkimusseura.fi / 25.03.2021Milloin uudet valtuustot aloittavat? – Oikeusministeriö ehdottaa valtuustokauden alkua elokuulle, monessa kunnassa syyskuu kuulostaa realistisemmalta
Kuntalehti / 09.03.2021Oikeusministeriö: Kuntavaalit siirtyvät kesäkuulle, ennakkoäänestys pitenee kahteen viikkoon
yle.fi / 08.03.2021Kukaan puoluejohtajista ei kannata kuntavaalien siirtämistä – Lasten vaalitentissä selvisi, ketkä poliitikoista ovat joutuneet kiusatuksi
yle.fi / 18.02.2021Kaarinalla jälleen paras imago
www.taloustutkimus.fi / 15.12.2020Koti sairaalana – Onnistuneen kotisairaalatoiminnan edellytykset
01.04.2021 / Riikka Lämsä, Mia Niemi & Marjaana SeppänenDigitaaliset alustaekosysteemit ja kuntien elinvoima – Tapaustutkimus Japanista
12.03.2021 / Toni Ryynänen, Torsti Hyyryläinen & Ryo UmedaVoidaanko rakennerahastoilla vaikuttaa? Kuntien näkökulma
03.03.2021 / Fredriika Jakola & Eeva-Kaisa ProkkolaTutkimuksesta uutta tietoa terveydenhuollon väärinkäytösten käsittelyyn – Kuka uskaltaa puhaltaa pelin poikki?
Markus Leikola maailman mullistaneen viruksen jäljillä: Suomi koronan jälkeen
Tutkimus huonosta johtamisesta: Despootit ja tyrannit johtajinamme
Miten koronapandemia muuttaa Suomea ja mistä sen jälkeen keskustellaan?
Tutkimus taistelee valheita, epävarmuutta ja epäluuloja vastaan
Kunnat ovat toimineet vastuuttomasti pitkän aikaa. Uudet rakennukset kuntien toimesta lahoavat ja homehtuvat sijoilleen. Terveet iäkkäämmät koulut korjattiin muutama vuosi sitten taitamattomasti ja ne ovat pilalla sisäilmaongelmien vuoksi. Kunnat ovat ulkoistaneet toimintansa kuvitellen että siitä syntyisi säästöä. Säätöä ehkä näytti tarjouksia luettassa syntyvän mutta se oli sudenkuoppa. Tarjoukset sisälsi vain osan palveluksista ja vain ensimmäisen jakson aikana , jonka jälkeen kunnat ovat olleet liekanarussa ja maksavat mitä tahansa että saavat edes jonkiinlaista palvelua kuten EspeiCare ja Attendo jota olivat suurimmat esiin tulleista palvelujen laiminlyöjistä. Jokainen tarjouksen tekijä käyttää törkeästi liiketointa saadakseen maksimaalisen hyödyn eikä kunnilla ole muuta vaihtoehtoa kuin maksaa . Syy siihen että kunnat maksavat on ilmeisen selvä , kunnat ovat hävittäneet tuntuman palvelun kustannuksista kun eivät itse kyseistä palvelua järjestä eikä kyetä enää palauttamaan entistä omaa palvelua tai tointa koska osaava henkilöstö on poissa eikä tuntumaa ole silläkään osa alueella. Kunnat ovat tyhmyyksissään joutuneet pakko rakoon jossa ei ole vaihtoehtoja kuin yksi, maksettava on jotta lakisääteinen palvelu saadaan järjestettyä .
Kunnat ovat ajautuneet tilanteeseen jossa kuntien palveluja tarjoavat tahot suorastaan ryöstää kunnan kassan vuodesta toiseen eikä asialle voida enää mitään. Kun osaamista ei ole palvelujen taholla, ei rakentamisen osalla eikä pättäjät ymmärrä liiketalouden periaateista yhtään mitään niin tilanne on toivoton . Arkkitehdit ja rakennusmestarit rakennuttavat kunnille huonoja rakennuksia ja korjaavat loput käyttökelvottomiksi , ehkä siksi jotta saadaan tietylle taholle järjestettyä kunta vuokralaiseksi. Kenenkään on turha väittää että kunta palveluntuottajana voisi olla kalliimpi kuin jokin liiketaloutta harjoittava yritys koska yritykset tavoittelevat määrättömiä voittoja ja kun toimii omakustannus periaatteella. Tähän onnettomaan tilanteeseen on tultu EU: ja globalisaation johdosta kun kansalaisten edut on unohdettu suuren talouskasvun huumassa. Suomi kuluttaa luonnonvaransa 1/3 vuodessa jota pitäisi riittää 12kk.
Lyhytnäköistä että vielä pitää hinnalla millä hyvänsä metsästää talouskasvua kun jo kulutamme liian paljon. Ainoa oikea ratkaisu on lopettaa pelaaminen isojen poikien pöydässä ja siirtyä vain pinnasänky eikkeihin. Rajat kiinni ja unohdetaan golbalisaatio ja EU. Nyt olemme säästäneet ihan tarpeeksi ja EU:sta on ollut ihan tarpeeksi iloa.