Aiempaa suurempi osa suomalaisista odottaa kuitenkin kuntatalouden ja työllisyyden kotikunnassa kehittyvän parempaan suuntaan. Työllisyyden parantumiseen luottavia löytyy selvästi enemmän (43 %) kuin heikentymiseen uskovia (25 %). Varsin moni (38 %) arvioi myös, että liikunta-, urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet kotikunnassa parantuvat lähitulevaisuudessa entisestään.
Muuttumattomia asioita uskotaan olevan etenkin kirjasto- ja kulttuuripalvelut, tekniset palvelut (kadut, vesi ja viemäröinti), lasten päivähoito sekä elinolot yleensä asuinkunnassa.
Luottamus päättäjiin selittää suhtautumista palveluiden kehitykseen
Luottamuksella oman asuinkunnan päätöksentekijöihin on selvästi yhteyttä näkemyksiin kunnan palvelujen ja olojen kehityksestä.
Kunnan päätöksentekijöihin luottavaiset suhtautuvat varsin myönteisesti asioiden kehitykseen kotikunnassa. Päättäjiin heikosti luottavat uskovat useimpien asioiden kulkeutuvan huonompaan suuntaan.
Kuntalaisten elinolojen odotetaan säilyvän lähinnä ennallaan (39 %). Reilu neljännes (29 %) kuitenkin uskoo kuntalaisten elinolojen heikentyvän ja alle viidennes (18 %) luottaa elinolojen kohentumiseen.
Keskimäärää enemmän pessimismiä ilmenee perussuomalaisten (56 %) ja vasemmistoliiton (37 %) kannattajien keskuudessa. Kokoomuksen tukijat (30 %) ovat muita useammin toiveikkaita.
Tutkimuksen kuviot luettavissa tästä.
Tutkimuksen toteutus
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 1.–5.12.2017. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 016. Vastaajat edustavat maamme 18 – 75 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimustulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 040 057 0087.
Kommentit