Perussuomalaisilla on eniten varmoja jatkajia (72 %) ja vähiten paikkansa jättäviä (9 %). Haastavin tilanne saada nykyiset valtuutetut ehdokkaaksi on kristillisdemokraateilla (50 % lähdössä ehdolle), keskustalla (49 %) ja ryhmällä muut 46 %).
Kolme viidestä vihreiden (63 %), SDP:n (61 %) ja vasemmistoliiton (61 %) valtuutetuista on lähdössä ehdokkaaksi. Kolmantena kiinnostuksen määrässä tulevat RKP:n (58 %) ja kokoomuksen (57 %) valtuutetut.
Valtuutetuista reilu viidennes (22 %) ilmoitti, että ei enää lähde ehdolle kuntavaaleihin. Keskeisimmät syyt valtuustosta poisjäämiseen ovat pitkä valtuustossa olo ja heikko motivaatio valtuustotyöhön. Vähäisempiä syitä ovat ajan puute, ikä, terveys.
Selvän kielteisen kannan ehdokkuuteen ilmaisevat selkeimmin kristillisdemokraattien valtuutetut. Eniten empijöitä eli heitä, jotka eivät vielä osaa sanoa halukkuutta ehdokkuuteen, on ryhmän muut (28 %), keskustan (26 %), RKP:n (24 %) ja kokoomuksen (23 %) valtuutetuissa.
Kuntakoko vaikuttaa halukkuuteen jatkaa valtuustossa – ainakin ääripäissä. Yli 100 000 asukkaan kunnissa kolme neljästä (74 %) on innokas uusimaan pestinsä, kun vastaavasti alle 5000 asukkaan kunnissa valmius ehdokkuuteen on vain joka toisella (50 %).
Lue koko tutkimusosio.
Tutkimuksen toteutus: KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö teki marraskuussa 2020 kaupunkien ja kuntien valtuutetuille Webropol-kyselyn. Siihen vastasi 1362 valtuutettua Suomen 8999 valtuutetusta. Vastausprosentti oli 15,1 %. Virhemarginaali koko aineistosta on suuntaansa 2,7 prosenttiyksikköä.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400 570 087
Kommentit