Miten kunnat kehittävät elinvoimaansa maankäytön suunnittelulla erilaisissa kunnan kasvutilanteissa? Millaisia ovat maankäytön suunnittelun ja elinvoiman kehittämisen asiantuntijoiden käsitykset kuntien elinvoimasta ja miten elinvoimatyö on organisoitu kunnissa?

Tutkimukseen osallistui kymmenen kuntaa eri puolilta Suomea. Teos kuvaa ja analysoi elinvoiman lisäämiseen tähtääviä maankäytön suunnitteluhankkeita ja niiden työkaluja. Tutkimus osoittaa, että osa maankäytön suunnittelun keinoista on kunnille yhteisiä. Toisaalta monet keinot liittyvät kunnan kasvutilanteeseen. Kolmanneksi ne voivat liittyä muihin kontekstisidonnaisiin tekijöihin.

Erilaistuvat kunnat voivat hyödyntää tätä tutkimuksen jäsentämää kolmijakoa pohtiessaan maankäytön suunnittelun keinoja elinvoimansa kehittämiseen. Tutkimus toteutettiin Oulun yliopiston Arkkitehtuurin yksikössä.

Tutkimuksen kohteina ovat vaalituloksen lisäksi aluevaalien ehdokasasettelu, vaaliteemat ja vaaliviestintä, äänestysaktiivisuus, väestöryhmien edustus aluevaltuustoissa sekä äänestysvalintojen
painottuminen ja perustelut.

Tilastokeskuksen rekisteri- ja tilastoaineistojen ohella käytössä on aluevaalien jälkeen kerätty valtakunnallisesti edustava kysely aluevaalien äänioikeutetuista. Lisäksi hyödynnetään aluevaalien kannatusmittauksia sekä analysoidaan ehdokkaiden vaalirahoitusta, puolueiden aluevaaliohjelmia ja television aluevaalikeskusteluja.

Tutkimus osoittaa, että monet äänestivät aluevaaleissa alueperusteisesti. Useat valitsijat pitivät aluevaaleja toissijaisina vaaleina. Näistäkin syistä aluevaalien äänestysprosentti ja puoluekannatus poikkesivat merkittävästi esimerkiksi vuoden 2019 eduskuntavaalien äänestysprosentista ja puoluekannatuksesta.

Vuoden 2021 kuntavaalit järjestettiin koronaepidemian vuoksi poikkeusolosuhteissa ja vaaleja siirrettiin huhtikuulta kesäkuulle. Kokoontumisrajoitusten ja varovaisuuden vuoksi ehdokkaat eivät voineet kohdata äänestäjiä vaaliteltoilla.

Mitkä seikat kannustivat ehdokkaaksi, mitkä seikat heikensivät kansalaisten edellytyksiä asettua ehdolle? Lisäsikö verkkoon painottuva kampanjointi vaalihäirinnän riskiä? Voiko olettaa, että verkossa tapahtuvan vaalihäirinnän torjumisesta tulee jatkossa yhä merkittävämpi kysymys?

Tutkimus perustuu ehdokkaille sekä kansalaisille vaalien alla tehtyihin kyselyihin. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään vaaleja koskevia rekisteri- ja tilastoaineistoja.

Mitä pienet, alle 5 000 asukkaan kunnat voivat tehdä, kun väestö vähenee ja ikääntyy.

Pienet kunnat eivät ole homogeeninen ryhmä, vaan niiden välillä on eroja muun muassa väestö- ja työpaikkakehityksessä, elinkeinorakenteessa, koulutustasossa, osallisuudessa ja palvelujen kustannuksissa.

Tässä tutkimuksessa on selvitetty näiden kuntien väestömuutoksia, elinvoimaa, muutosten hallintaa ja sopeutumisratkaisuja.

Tutkimus on tehty Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIAssa.

Mihin kaatui yksityisen ja kunnallisen työeläkejärjestelmän yhdistäminen? Lisääkö työeläkeyhtiöiden kilpailu todellisuudessa tehokkuutta? Pitäisikö kaikki TyEL-toimijat yhdistää yhdeksi yhtiöksi sijoitusten hajautuksesta tinkimättä? Pitäisikö kunnallishallinnon vahvan murroksen vuoksi perustaa parlamentaarinen komitea arvioimaan suomalaista kuntajärjestelmää?

Miten kansa suhtautuu kuntiin ja niiden hallintoon, politiikkaan ja yhteiskuntaan? Mitkä olivat kuntavaalien tärkeimmät asiat? Miten uusia hyvinvointialueita
sekä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluja arvioidaan? Miten koronakriisiin on suhtauduttu sen eri vaiheissa? Mitä mieltä ollaan lakien valmistelusta ja Euroopan unionin toiminnasta?

Kunnallisalan kehittämissäätiön järjestyksessä 30. kyselytutkimukseen perustuva raportti, Kansalaismielipide ja kunnat – Ilmapuntari 2021, kiteyttää kansalaisten näkemyksiä tulevista haasteista. Tutkimuksen on säätiön toimeksiannosta tehnyt Kantar TNS Oy.