Populismi-kirja ostettavissa suomalaisista e-kirjakaupoista.

Timo Soini pistää populismin pakettiin.

Mitä on populismi? Mikä yhdistää Donald Trumpia, Boris Johnsonia ja Timo Soinia? Miksi ja millä Populismi elää? Mistä populismi syntyy – ja miksi se on juuri nyt suositumpaa kuin koskaan?

Populismi-kirjassa kysymyksiin vastaa Timo Soini, perussuomalaisten perustaja ja maamme tunnetuin populistipoliitikko. Soini avaa ilmiön olemuksen sellaisena kuin sen näkee kotimaisena, eurooppalaisena ja maailmanlaajuisena ilmiönä.

Populismista moni on yrittänyt saada otetta. Saippua karkaa helposti käsistä. Ei tässä kirjassa.

Millainen on tämän päivän some? Entä tuleva? Millainen rooli somella on tulevaisuuden kunnissa ja Suomessa?

Miten hallita somea? Ollako työroolissa vai omana itsenään?

Työelämäprofessori Pekka Sauri kertoo kansantajuisesti ja käytännönläheisesti yhdessä muutamien kuntajohtajien kanssa somessa toimimisen malleista.

Tee somesta oman näköisesi!

Miten ilmastonmuutos taklataan? Mitä keskeisiä asioita IPCC unohti arvoissaan? Mitä asioita Suomessa ei ole vielä tajuttu?

Mitä kansakunta voi tehdä? Entä kaupunki, kunta ja ihminen? Entä jos lämpeneminen vain jatkuu? Miten vahvistamme sietokykyämme? Kuinka siirrymme supistuvan talouden aikaan?

Tietokirjailija Juha Kuisma avaa Polemiassaan ”Paikallinen ilmastopolitiikka” ilmastonmuutoksen käsin kosketeltavaksi ja tartuttavaksi. On tekemisen paikka!

Missä luovuus kukkii? Missä päin Suomea ovat uudet kasvun paikat? Millä reseptillä menestystä haetaan? Kirjailija Jan Erola on poiminut Polemia-kirjaan ”Uusien ideoiden Suomi” noin 70 hanketta tai niiden aihioita kaikista 19 Suomen maakunnasta. Lue, virkisty, ideoi, kopioi ja pane toimeksi.

Millaista talousinformaatiota valtuutetut käyttävät ja mitä tietoa heiltä puuttuu? Tässä tutkimuksessa tehtiin kaikille kunnanvaltuutetuille kysely ja viidessä kunnassa haastatteluja.

Talousraportteja osataan tulkita kohtuullisen hyvin, mutta enemmistö valtuutetuista kaipaisi lisäoppia.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää muun muassa taloussuunnittelutiedon sekä tilinpäätös- ja toimintakertomustiedon parantamiseen.

Valtuutettujen arviointi- ja päätöskyky paranevat, kun heillä itsellään on ymmärrystä taloustiedoista eivätkä he jää pelkästään muiden informaation varaan.

Mitkä tekijät vaikuttavat kuntien talouteen? Millaisia mahdollisuuksia ja välineitä kunnilla on käytettävissään talouden hoitoon? Millaisia riskejä ja mahdollisuuksia ne sisältävät?

Mikä merkitys kunnan strategisella johtamisella on kunnan kehittämiseen, palvelutuotantoon ja taloudelliseen asemaan? Mikä on investointien ja käyttötalouden keskinäinen suhde kunnan johtamisessa?

Kuinka kuntakonsernia johdetaan? Kuinka sijoitustoiminnan riskejä hallitaan?

Tarve kehittää taloudellista johtamista kunnissa on ilmeinen. Pekka Averion, Asko Koskisen ja Eero Laesterän kirja ”Kuntien talous ja rahoitus” kurkistaa kuntatalouden kulissien taakse. Siitä on hyötyä nykyisille ja tuleville poliittisille päättäjille, kuntien viranhaltijoille, kunta-alan asiantuntijoille, toimittajille ja kaikille, joita kiinnostaa oman tulevaisuutensa talous.

Miten eri puolueet ja puheenjohtajat pärjäävät kansalaisten mielestä? Mitä suomalaiset odottavat tulevaisuudelta? Onko palveluja riittävästi tarjolla? Miten suhtaudutaan automaatioon? Entä kiusaamiseen? Millainen on hyvä vaaliehdokas? Mitkä ovat tärkeimmät vaaliteemat?

KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön järjestyksessä 27. kyselytutkimukseen perustuva raportti Kansalaismielipide ja kunnat – Ilmapuntari 2018 kiteyttää kansalaisten näkemyksiä tulevista haasteista. Tutkimuksen on säätiön toimeksiannosta tehnyt Kantar TNS Oy.

Mitä on korruptio? Onko sitä Suomessa? Millainen on maan tapa? Miten suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen päätöspöytiin saadaan lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä? Ketkä Suomessa lobbaavat ja miksi?

VTT Anders Blom valottaa tässä Polemia-sarjan teoksessa ”Maan tapa murroksessa” yhteiskunnallisen vaikuttamisen, lobbauksen ja korruption piirteitä Suomessa ja Euroopassa. Mitä meillä on odotettavissa?

Kunnallisalan kehittämissäätiön ja Kiinko Oy:n rahoittamassa selvityksessä kysyttiin kuntatyöntekijöiden (OAJ ja Tehy) näkemyksiä terveestä työtilasta ja kerättiin ehdotuksia työtilojen parannuksiin. Tuloksia kommentoi joukko kiinteistö- ja rakennusalan sekä kunnallisen sivistys-, sosiaali- ja terveysjohdon edustajia. Selvityksen toteutti Fountain Park Oy.

KAKS selvitti vuosina 2011-2018 saapuneiden hakemusten ja myönteisten rahoituspäätösten määrän. Selvityksessä hakemuksia tarkastellaan sekä kokonaisuutena että yliopistoittain. Selvityksessä listataan myös apurahoina jaetut summat.

Vuosittain hakemuksia saapuu keskimäärin 312 kappaletta. Väitöstöille haetaan eniten rahoitusta.

Hakemusten suosituimmat aihepiirit ovat hallinto ja johtaminen (19 %) sekä sosiaali- ja terveystoimi (33 %). Näiden aihepiirien hakemukset saavat myös eniten myönteisiä rahoituspäätöksiä (51 %).

Tampereen, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot ovat aktiivisimpia hakijoita ja näille annetaan eniten myönteisiä rahoituspäätöksiä.

Millainen on Suomen tuleva palvelumalli? Miten kansalaisten osallistuminen varmistetaan? Kuinka älykkäät palveluteknologiat otetaan käyttöön? Miten rakennetaan uudet tuotannon ja toiminnan tavat? Millainen on uusi lähitalous? Millaisia ovat minipolit? Mikä on kuntien rooli?

Veli-Antti Savolainen valottaa tässä Polemiassa ”Glokalisaatio – paikallisen iso uusi kuva” maailmallisen ja paikallisen uutta kohtaamista.

Mikä on suomalaisten suhde kuntien tuleviin tehtäviin: suomalaisiin päättäjiin ja vaikuttajiin politiikassa, hallinnossa, taloudessa, mediassa, kirkossa ja järjestöissä? Mihin suuntaan Suomen poliittista järjestelmää ja valtasuhteita pitäisi kehittää, entä yliopistoja? Kuinka hallitus on onnistunut politiikassaan? Entä oppositio?

Kunnallisalan kehittämissäätiön järjestyksessä 26. kyselytutkimukseen perustuva raportti Kansalaismielipide ja kunnat – Ilmapuntari 2017 kiteyttää kansalaisten näkemyksiä tulevista haasteista. Tutkimuksen on säätiön toimeksiannosta tehnyt Kantar TNS Oy.

Mitä ajatellaan kuntavaalien kampanjoista ja viestinnästä? Miten painottuvat valtakunnalliset ja paikalliset asiat? Entä mitkä seikat painavat valitsijoiden äänestyspäätöksissä?

Mitkä tekijät selittävät kuntavaalien äänestysaktiivisuutta erilaisissa kunnissa ja väestöryhmissä? Kuinka eri-ikäiset äänioikeutetut perustelevat valintojaan?

Kuntavaalitutkimus 2017 perustuu monipuolisiin data-aineistoihin ja kattavaan analyysiin kuntavaaleista. Vaalien jälkeen kerättyyn kyselyyn vastasi 1 726 äänioikeutettua. Lisäksi tutkimus hyödyntää Tilastokeskuksen, oikeusministeriön sekä Valtiontalouden tarkastusvirastontilasto aineistoja.

Tutkimus on tehty Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa.

Suomen perustuslaissa turvattu kunnallinen itsehallinto asettaa rajat sille, miten valtio voi ohjata ja muokata kuntien toimintaa ja tehtäviä.

Kunnallinen itsehallinto elää eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkintojen mukaan. Nämä taas johtavat kysymyksiin siitä, mitä kunnallinen itsehallinto on, miten valtion ohjausjärjestelmät vaikuttavat kunnalliseen itsehallintoon ja mikä kunnan oikeudellinen asema on julkisoikeudellisena oikeushenkilönä.

Näihin kysymyksiin vastaa Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen tutkimusryhmän tekemä tutkimus

Millainen on maakuntien tuleva itsehallinto? Kuinka suoraksi kansanvalta voi tulla? Mitä kunnat tulevaisuudessa tekevät? Miten kuntalaiset käyttävät avointa tietoa? Millaisia taitoja avoimien paikallisyhteisöjen johtaminen vaatii? Millä eväillä kaupungit ja kunnat menestyvät?

Pekka Sauri valottaa tässä Polemiassa ”Kunnat jälkeen soten” kuntien ja maakuntien tulevaisuutta.

Lääkehoito on keskeinen osa potilaan hoitoa. Monet tahot osallistuvat sen toteutukseen, usein toisistaan tietämättä ja ilman sopimista työn- ja vastuunjaosta. Kokonaisvastuun puuttuessa syntyy hallitsematon tilanne, lääkekaaos, joka voi johtaa potilasvahinkoihin ja hallitsemattomiin lääkehoidon kustannuksiin. Lähes puolet kirjatuista hoitovirheistä tai läheltä piti -tilanteista liittyy lääkehoitoihin.

Tässä Helsingin yliopiston kliinisen farmasian ryhmän tutkimuksessa kuvataan lääkehoitoon liittyviä riskitekijöitä ja sitä, miten riskejä voitaisiin vähentää.

Mikä on suomalaisten suhde kuntiin, sote- ja maakuntauudistukseen ja alueelliseen identiteettiin? Kuinka hallitus on onnistunut politiikassaan? Entä oppositio? Miten kansalaiset suhtautuvat kuntavaaleihin? Mitkä ovat pääteemat? Millä perusteella puolue valitaan? Millainen on hyvä valtuutettu?

Kunnallisalan kehittämissäätiön järjestyksessä 25. kyselytutkimukseen perustuva raportti, Kansalaismielipide
ja kunnat – Ilmapuntari 2016 kiteyttää kansalaisten näkemyksiä tulevista haasteista.

Tutkimuksen on säätiön toimeksiannosta tehnyt Kantar TNS Oy.

Hallintouudistus tietää kouluverkkosuunnittelulle etsikkoaikaa. Nyt jos koskaan on sopiva hetki siivota pöytää vanhoista malleista, lähteä luomaan tulevaisuuden sivistyskuntaa ja miettiä palvelukokonaisuutta laajasti.

Tämä tutkimus kokoaa ja kartoittaa suomalaisen kouluverkkosuunnittelun valtuustokaudella 2007–2017. Siinä arvioidaan kouluverkkosuunnittelussa tapahtunutta muutosta, huomataan miksi muutosta yhä kaivataan ja tarkennetaan sitä, mihin ensisijaisesti tulee keskittyä muutoksen aikaansaamiseksi. Jatkokeskusteluun tarjotaan näkemys kouluverkkosuunnittelun toimintatavaksi.

Tutkimus on tehty Turun yliopistossa.

Kunnat ovat siirtymävaiheessa. Sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Korostuuko kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus? Tässä julkaisussa kerrotaan, mitä on laadullinen kaupunkisuunnittelu. Määrällisiin kasvutavoitteisiin sitoutuneen kaupunkikehittämisen tilalle tarjotaan suunnitteluajattelua ja -malleja, jotka kestävällä tavalla edistävät paikallista elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta. Julkaisussa Itä-Suomen yliopiston tutkijat kertovat, mitä on symmetrinen kaupunkisuunnittelu, miten liitostaajamaa kehitetään ja miten kaupunkiluonto voi toimia lääkkeenä ja luksuksena.

Valtuutetun käsikirja 2017-2021 on tarkoitettu kaikille kaupunkien ja kuntien valtuutetuille sekä kunta-asioista kiinnostuneille ihmisille.
Kirja pureutuu valtuutetun rooliin ja tehtäviin. Ei ole kahta samanlaista valtuutettua. Jokainen voi kehittyä luottamustehtävässään. Miten?
Vuosikymmenen vaihteen ylittävä valtuuskausi tuo merkittäviä muutoksia suomalaiseen paikallis­ja aluehallintoon. Millaisia ovat tulevaisuuden kunnat? Miten ne toteuttavat uutta rooliaan?

Mitä eri ihmisryhmiä puolueiden jäsenet edustavat, ja
minkälaisissa verkostoissa he toimivat? Miten jäsenten
siteet kanssaihmisiin ovat vaikuttaneet heidän poliittiseen kantaansa?
Ovatko puolueet sittenkään samankaltaisia keskenään,
vai eroavatko ne toisistaan? Tässä tutkimuksessa on selvitetty kuuden suurimman eduskuntapuolueen jäsenrakenteita ja jäsenten sosiaalisia verkostoja.

Kysely tehtiin vuonna 2016, ja siihen vastasi yli 12 000 puoluejäsentä. Tutkimus on tehty Turun yliopiston taloussosiologian oppiaineessa.