Millainen on Suomen tuleva palvelumalli? Miten kansalaisten osallistuminen varmistetaan? Kuinka älykkäät palveluteknologiat otetaan käyttöön? Miten rakennetaan uudet tuotannon ja toiminnan tavat? Millainen on uusi lähitalous? Millaisia ovat minipolit? Mikä on kuntien rooli?

Veli-Antti Savolainen valottaa tässä Polemiassa ”Glokalisaatio – paikallisen iso uusi kuva” maailmallisen ja paikallisen uutta kohtaamista.

Mikä on suomalaisten suhde kuntien tuleviin tehtäviin: suomalaisiin päättäjiin ja vaikuttajiin politiikassa, hallinnossa, taloudessa, mediassa, kirkossa ja järjestöissä? Mihin suuntaan Suomen poliittista järjestelmää ja valtasuhteita pitäisi kehittää, entä yliopistoja? Kuinka hallitus on onnistunut politiikassaan? Entä oppositio?

Kunnallisalan kehittämissäätiön järjestyksessä 26. kyselytutkimukseen perustuva raportti Kansalaismielipide ja kunnat – Ilmapuntari 2017 kiteyttää kansalaisten näkemyksiä tulevista haasteista. Tutkimuksen on säätiön toimeksiannosta tehnyt Kantar TNS Oy.

Mitä ajatellaan kuntavaalien kampanjoista ja viestinnästä? Miten painottuvat valtakunnalliset ja paikalliset asiat? Entä mitkä seikat painavat valitsijoiden äänestyspäätöksissä?

Mitkä tekijät selittävät kuntavaalien äänestysaktiivisuutta erilaisissa kunnissa ja väestöryhmissä? Kuinka eri-ikäiset äänioikeutetut perustelevat valintojaan?

Kuntavaalitutkimus 2017 perustuu monipuolisiin data-aineistoihin ja kattavaan analyysiin kuntavaaleista. Vaalien jälkeen kerättyyn kyselyyn vastasi 1 726 äänioikeutettua. Lisäksi tutkimus hyödyntää Tilastokeskuksen, oikeusministeriön sekä Valtiontalouden tarkastusvirastontilasto aineistoja.

Tutkimus on tehty Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa.

Suomen perustuslaissa turvattu kunnallinen itsehallinto asettaa rajat sille, miten valtio voi ohjata ja muokata kuntien toimintaa ja tehtäviä.

Kunnallinen itsehallinto elää eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkintojen mukaan. Nämä taas johtavat kysymyksiin siitä, mitä kunnallinen itsehallinto on, miten valtion ohjausjärjestelmät vaikuttavat kunnalliseen itsehallintoon ja mikä kunnan oikeudellinen asema on julkisoikeudellisena oikeushenkilönä.

Näihin kysymyksiin vastaa Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen tutkimusryhmän tekemä tutkimus

Millainen on maakuntien tuleva itsehallinto? Kuinka suoraksi kansanvalta voi tulla? Mitä kunnat tulevaisuudessa tekevät? Miten kuntalaiset käyttävät avointa tietoa? Millaisia taitoja avoimien paikallisyhteisöjen johtaminen vaatii? Millä eväillä kaupungit ja kunnat menestyvät?

Pekka Sauri valottaa tässä Polemiassa ”Kunnat jälkeen soten” kuntien ja maakuntien tulevaisuutta.

Lääkehoito on keskeinen osa potilaan hoitoa. Monet tahot osallistuvat sen toteutukseen, usein toisistaan tietämättä ja ilman sopimista työn- ja vastuunjaosta. Kokonaisvastuun puuttuessa syntyy hallitsematon tilanne, lääkekaaos, joka voi johtaa potilasvahinkoihin ja hallitsemattomiin lääkehoidon kustannuksiin. Lähes puolet kirjatuista hoitovirheistä tai läheltä piti -tilanteista liittyy lääkehoitoihin.

Tässä Helsingin yliopiston kliinisen farmasian ryhmän tutkimuksessa kuvataan lääkehoitoon liittyviä riskitekijöitä ja sitä, miten riskejä voitaisiin vähentää.

Mikä on suomalaisten suhde kuntiin, sote- ja maakuntauudistukseen ja alueelliseen identiteettiin? Kuinka hallitus on onnistunut politiikassaan? Entä oppositio? Miten kansalaiset suhtautuvat kuntavaaleihin? Mitkä ovat pääteemat? Millä perusteella puolue valitaan? Millainen on hyvä valtuutettu?

Kunnallisalan kehittämissäätiön järjestyksessä 25. kyselytutkimukseen perustuva raportti, Kansalaismielipide
ja kunnat – Ilmapuntari 2016 kiteyttää kansalaisten näkemyksiä tulevista haasteista.

Tutkimuksen on säätiön toimeksiannosta tehnyt Kantar TNS Oy.

Hallintouudistus tietää kouluverkkosuunnittelulle etsikkoaikaa. Nyt jos koskaan on sopiva hetki siivota pöytää vanhoista malleista, lähteä luomaan tulevaisuuden sivistyskuntaa ja miettiä palvelukokonaisuutta laajasti.

Tämä tutkimus kokoaa ja kartoittaa suomalaisen kouluverkkosuunnittelun valtuustokaudella 2007–2017. Siinä arvioidaan kouluverkkosuunnittelussa tapahtunutta muutosta, huomataan miksi muutosta yhä kaivataan ja tarkennetaan sitä, mihin ensisijaisesti tulee keskittyä muutoksen aikaansaamiseksi. Jatkokeskusteluun tarjotaan näkemys kouluverkkosuunnittelun toimintatavaksi.

Tutkimus on tehty Turun yliopistossa.

Kunnat ovat siirtymävaiheessa. Sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Korostuuko kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus? Tässä julkaisussa kerrotaan, mitä on laadullinen kaupunkisuunnittelu. Määrällisiin kasvutavoitteisiin sitoutuneen kaupunkikehittämisen tilalle tarjotaan suunnitteluajattelua ja -malleja, jotka kestävällä tavalla edistävät paikallista elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta. Julkaisussa Itä-Suomen yliopiston tutkijat kertovat, mitä on symmetrinen kaupunkisuunnittelu, miten liitostaajamaa kehitetään ja miten kaupunkiluonto voi toimia lääkkeenä ja luksuksena.