Millaista talousinformaatiota valtuutetut käyttävät ja mitä tietoa heiltä puuttuu? Tässä tutkimuksessa tehtiin kaikille kunnanvaltuutetuille kysely ja viidessä kunnassa haastatteluja.

Talousraportteja osataan tulkita kohtuullisen hyvin, mutta enemmistö valtuutetuista kaipaisi lisäoppia.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää muun muassa taloussuunnittelutiedon sekä tilinpäätös- ja toimintakertomustiedon parantamiseen.

Valtuutettujen arviointi- ja päätöskyky paranevat, kun heillä itsellään on ymmärrystä taloustiedoista eivätkä he jää pelkästään muiden informaation varaan.

Mitkä tekijät vaikuttavat kuntien talouteen? Millaisia mahdollisuuksia ja välineitä kunnilla on käytettävissään talouden hoitoon? Millaisia riskejä ja mahdollisuuksia ne sisältävät?

Mikä merkitys kunnan strategisella johtamisella on kunnan kehittämiseen, palvelutuotantoon ja taloudelliseen asemaan? Mikä on investointien ja käyttötalouden keskinäinen suhde kunnan johtamisessa?

Kuinka kuntakonsernia johdetaan? Kuinka sijoitustoiminnan riskejä hallitaan?

Tarve kehittää taloudellista johtamista kunnissa on ilmeinen. Pekka Averion, Asko Koskisen ja Eero Laesterän kirja ”Kuntien talous ja rahoitus” kurkistaa kuntatalouden kulissien taakse. Siitä on hyötyä nykyisille ja tuleville poliittisille päättäjille, kuntien viranhaltijoille, kunta-alan asiantuntijoille, toimittajille ja kaikille, joita kiinnostaa oman tulevaisuutensa talous.

Miten eri puolueet ja puheenjohtajat pärjäävät kansalaisten mielestä? Mitä suomalaiset odottavat tulevaisuudelta? Onko palveluja riittävästi tarjolla? Miten suhtaudutaan automaatioon? Entä kiusaamiseen? Millainen on hyvä vaaliehdokas? Mitkä ovat tärkeimmät vaaliteemat?

KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön järjestyksessä 27. kyselytutkimukseen perustuva raportti Kansalaismielipide ja kunnat – Ilmapuntari 2018 kiteyttää kansalaisten näkemyksiä tulevista haasteista. Tutkimuksen on säätiön toimeksiannosta tehnyt Kantar TNS Oy.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta on puhuttu paljon viime kuukausina. Uudet ideat ovat vain olleet harvassa, ja keskustelu on pyörinyt vakiintunein ja usein ennakkokäsityksin jäykistetyin asetelmin.

Kauppatieteiden tohtori Samuli Skurnik analysoi ja kehittelee tässä Polemia-sarjan kirjassa ajatusta siitä, että kunnissa otettaisiinkin oppia osuustoiminnasta: opittaisiin siitä, miten osuuskaupat laittoivat palvelujärjestelmänsä uusiksi. Skurnik myös kytkee ajatuksen keväällä 2005 valmistuneen väitöskirjansa analyysiin suomalaisen talousmallin muutoksesta.

Lataa julkaisun liitteet.

Mitä on korruptio? Onko sitä Suomessa? Millainen on maan tapa? Miten suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen päätöspöytiin saadaan lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä? Ketkä Suomessa lobbaavat ja miksi?

VTT Anders Blom valottaa tässä Polemia-sarjan teoksessa ”Maan tapa murroksessa” yhteiskunnallisen vaikuttamisen, lobbauksen ja korruption piirteitä Suomessa ja Euroopassa. Mitä meillä on odotettavissa?

Kunnallisalan kehittämissäätiön ja Kiinko Oy:n rahoittamassa selvityksessä kysyttiin kuntatyöntekijöiden (OAJ ja Tehy) näkemyksiä terveestä työtilasta ja kerättiin ehdotuksia työtilojen parannuksiin. Tuloksia kommentoi joukko kiinteistö- ja rakennusalan sekä kunnallisen sivistys-, sosiaali- ja terveysjohdon edustajia. Selvityksen toteutti Fountain Park Oy.

KAKS selvitti vuosina 2011-2018 saapuneiden hakemusten ja myönteisten rahoituspäätösten määrän. Selvityksessä hakemuksia tarkastellaan sekä kokonaisuutena että yliopistoittain. Selvityksessä listataan myös apurahoina jaetut summat.

Vuosittain hakemuksia saapuu keskimäärin 312 kappaletta. Väitöstöille haetaan eniten rahoitusta.

Hakemusten suosituimmat aihepiirit ovat hallinto ja johtaminen (19 %) sekä sosiaali- ja terveystoimi (33 %). Näiden aihepiirien hakemukset saavat myös eniten myönteisiä rahoituspäätöksiä (51 %).

Tampereen, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot ovat aktiivisimpia hakijoita ja näille annetaan eniten myönteisiä rahoituspäätöksiä.

Millainen on Suomen tuleva palvelumalli? Miten kansalaisten osallistuminen varmistetaan? Kuinka älykkäät palveluteknologiat otetaan käyttöön? Miten rakennetaan uudet tuotannon ja toiminnan tavat? Millainen on uusi lähitalous? Millaisia ovat minipolit? Mikä on kuntien rooli?

Veli-Antti Savolainen valottaa tässä Polemiassa ”Glokalisaatio – paikallisen iso uusi kuva” maailmallisen ja paikallisen uutta kohtaamista.

Mikä on suomalaisten suhde kuntien tuleviin tehtäviin: suomalaisiin päättäjiin ja vaikuttajiin politiikassa, hallinnossa, taloudessa, mediassa, kirkossa ja järjestöissä? Mihin suuntaan Suomen poliittista järjestelmää ja valtasuhteita pitäisi kehittää, entä yliopistoja? Kuinka hallitus on onnistunut politiikassaan? Entä oppositio?

Kunnallisalan kehittämissäätiön järjestyksessä 26. kyselytutkimukseen perustuva raportti Kansalaismielipide ja kunnat – Ilmapuntari 2017 kiteyttää kansalaisten näkemyksiä tulevista haasteista. Tutkimuksen on säätiön toimeksiannosta tehnyt Kantar TNS Oy.

Mitä ajatellaan kuntavaalien kampanjoista ja viestinnästä? Miten painottuvat valtakunnalliset ja paikalliset asiat? Entä mitkä seikat painavat valitsijoiden äänestyspäätöksissä?

Mitkä tekijät selittävät kuntavaalien äänestysaktiivisuutta erilaisissa kunnissa ja väestöryhmissä? Kuinka eri-ikäiset äänioikeutetut perustelevat valintojaan?

Kuntavaalitutkimus 2017 perustuu monipuolisiin data-aineistoihin ja kattavaan analyysiin kuntavaaleista. Vaalien jälkeen kerättyyn kyselyyn vastasi 1 726 äänioikeutettua. Lisäksi tutkimus hyödyntää Tilastokeskuksen, oikeusministeriön sekä Valtiontalouden tarkastusvirastontilasto aineistoja.

Tutkimus on tehty Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa.