Mikä on etätyön ja työn tekemisen tapojen tulevaisuus? Kuinka työ, sen tekeminen ja maapallon säilyminen voidaan nivoa yhteen? Kuinka lisätään ihmisten vastuullisen vapauden piiriä? Ketkä ovat tulevaisuuden etätyöläisiä? Pitäisikö yhteiskunnan tehdä jotain etätyön ja paikattomuuden edistämiseksi ja mitä se olisi? Etätyön ja monipaikkaisuuden ilmentymiä ja tulevaisuutta avaavat tietokirjailija, TTK Juha Kuisma ja työelämäprofessori, FT Pekka Sauri.

Aikojen saatossa valtiolle keskitetty kontrolli, yksityiskohtainen sääntely ja koulutarkastajat ovat kadonneet opetussektorilta. Nykyisin valvonta on painottunut opetuksen järjestäjien omavalvontaan. Tätä täydentää laillisuusvalvonta, joka käynnistyy usein huoltajan tekemällä kantelulla.

Yhdessä väljän sääntelyn kanssa nykyinen valvontajärjestelmä on johtanut siihen, että oppilaan oikeuksien toteutuminen perusopetuksessa vaihtelee kunnittain. Jos kunnassa käytännöt ja laintulkinnat eivät ole kunnossa, huoltajalle jää huomattava rooli lapsen oikeuksien valvojana. Ruotsin esimerkit osoittavat, että erityisesti heikommassa asemassa olevien lasten oikeudet eivät toteudu yksittäistapauksiin perustuvan valvonnan avulla.

Tutkijat esittävät selkeää, täsmällistä sääntelyä, jolla olisi myös ennaltaehkäisevä vaikutus. Tarpeen on myös riskiperusteinen valvonnan malli, jossa olisi anonyymi ilmoituskanava epäkohdista sekä tehokas sanktio- ja seurantajärjestelmä.

Miten kansa suhtautuu kunnallishallintoon, politiikkaan ja yhteiskuntaan? Millaisen arvion se antaa hallitukselle ja oppositiolle? Miten koronakriisiin on suhtauduttu sen eri vaiheissa? Miten on arvioitu verotusta, kansalaisiin kohdistuvaa valvontaa ja muita yhteiskunnallisia asioita?

Kunnallisalan kehittämissäätiön järjestyksessä 29. kyselytutkimukseen perustuva raportti, Kansalaismielipide ja kunnat – Ilmapuntari 2020, kiteyttää kansalaisten näkemyksiä tulevista haasteista. Tutkimuksen on säätiön toimeksiannosta tehnyt Kantar TNS Oy.

Mistä saamme voimavaroja seutukaupunkien ja muun Suomen omaehtoiseen kehittämiseen? Mikä on kaupungistumisen suunta? Elämmekö tulevaisuudessa monikuntaisina? Miten kaupunkien ja kuntien sietokyky maailman paineisiin voisi vahvistua?

Näihin kysymyksiin vastauksia etsivät pitkäaikaisena kansanedustajana ja Euroopan tilintarkastustuomio istuimen jäsenenä toiminut Olavi Ala-Nissilä sekä eurooppalaisissa maa- ja metsätalousjärjestöjen johtotehtävissä ja Metsähallituksen toimitusjohtajana toi minut Esa Härmälä.

Valtuutetun käsikirja 2021–2025 on tarkoitettu kaikille kaupunkien ja kuntien valtuutetuille sekä kunta-asioista kiinnostuneille.

Kirja pureutuu ajankohtaisiin kunnissa ja yhteiskunnassa tehtäviin päätöksiin. Kirjassa käsitellään tämän päivän näkökulmasta myös ikiaikaisia kysymyksiä päättäjien tehtävistä ja rooleista.

Paikallishallinto on kansanvaltamme peruspilari. Antoisia lukuhetkiä sen perusasioiden ja tulevien näkymien parissa.

Millainen on maailma koronan jälkeen? Miten ihmiskunnan käy? Miten arkemme, työ, tekeminen, vapaaaika, matkustaminen ja harrastukset muuttuvat? Miten eri pallon osat pärjäävät? Mitkä valtiot nousevat ja mitkä rämpivät haasteissaan? Muun muassa näihin kysymyksiin etsii vastauksia kirjailija, toimittaja Markus Leikola tässä Polemia-sarjan kirjassa ”Maailma koronan jälkeen”.

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret jäävät usein tiedon katveeseen. Tämä tutkimus tuo uutta tietoa heidän elämästään ja kokemuksistaan yhteiskunnan palveluissa. Monen taustalla on kiusaamista, ja kotoa saatu tuki voi olla vähäistä.

Monet kokevat yhteiskunnan avun riittämättömäksi. Palvelujärjestelmän vaikuttavuutta olisikin arvioitava nuoren elämänkaaren näkökulmasta, ei vain yksittäisen palvelun lyhyen aikavälin vaikutuksina.

Tästä tutkimuksesta päättäjät voivat löytää eväitä ja oivalluksia siihen, miten yhteiskunta voi auttaa nuoria.

Kädessäsi on KAKS – Kunnallisalan
kehittämissäätiön 30-vuotisen
taipaleen iloksi kokoama juhlakirja.
Se on kooste pääosin 2010-luvulla
Polemiikki-lehdessä julkaistuista
suomalaisten huippukirjailijoiden
kolumneista.
Kaikilla on yksi, mutta huikean
monimuotoinen aihe: suomalainen
kunta satoine piirteineen.
Lue ja Nauti!

Miten kansanvalta toimii? Entä perusoikeudet? Mitkä ovat työllistymisen esteet? Miten ilmastonmuutosta pitäisi torjua? Onko Suomessa sananvapaus? Entä korruptiota? Luotetaanko uutisointiin? Muun muassa näihin kysymyksiin löytyy vastauksia tästä Polemiasta.
Kunnallisalan kehittämissäätiön järjestyksessä 28. kyselytutkimukseen perustuva raportti Kansalaismielipide ja kunnat – Ilmapuntari 2019 kiteyttää kansalaisten näkemyksiä tulevista haasteista. Tutkimuksen on säätiön toimeksiannosta tehnyt Kantar TNS Oy.

Timo Soini pistää populismin pakettiin.

Mitä on populismi? Mikä yhdistää Donald Trumpia, Boris Johnsonia ja Timo Soinia? Miksi ja millä Populismi elää? Mistä populismi syntyy – ja miksi se on juuri nyt suositumpaa kuin koskaan?

Populismi-kirjassa kysymyksiin vastaa Timo Soini, perussuomalaisten perustaja ja maamme tunnetuin populistipoliitikko. Soini avaa ilmiön olemuksen sellaisena kuin sen näkee kotimaisena, eurooppalaisena ja maailmanlaajuisena ilmiönä.

Populismista moni on yrittänyt saada otetta. Saippua karkaa helposti käsistä. Ei tässä kirjassa.

Millainen on tämän päivän some? Entä tuleva? Millainen rooli somella on tulevaisuuden kunnissa ja Suomessa?

Miten hallita somea? Ollako työroolissa vai omana itsenään?

Työelämäprofessori Pekka Sauri kertoo kansantajuisesti ja käytännönläheisesti yhdessä muutamien kuntajohtajien kanssa somessa toimimisen malleista.

Tee somesta oman näköisesi!

Miten ilmastonmuutos taklataan? Mitä keskeisiä asioita IPCC unohti arvoissaan? Mitä asioita Suomessa ei ole vielä tajuttu?

Mitä kansakunta voi tehdä? Entä kaupunki, kunta ja ihminen? Entä jos lämpeneminen vain jatkuu? Miten vahvistamme sietokykyämme? Kuinka siirrymme supistuvan talouden aikaan?

Tietokirjailija Juha Kuisma avaa Polemiassaan ”Paikallinen ilmastopolitiikka” ilmastonmuutoksen käsin kosketeltavaksi ja tartuttavaksi. On tekemisen paikka!

Missä luovuus kukkii? Missä päin Suomea ovat uudet kasvun paikat? Millä reseptillä menestystä haetaan? Kirjailija Jan Erola on poiminut Polemia-kirjaan ”Uusien ideoiden Suomi” noin 70 hanketta tai niiden aihioita kaikista 19 Suomen maakunnasta. Lue, virkisty, ideoi, kopioi ja pane toimeksi.

Millaista talousinformaatiota valtuutetut käyttävät ja mitä tietoa heiltä puuttuu? Tässä tutkimuksessa tehtiin kaikille kunnanvaltuutetuille kysely ja viidessä kunnassa haastatteluja.

Talousraportteja osataan tulkita kohtuullisen hyvin, mutta enemmistö valtuutetuista kaipaisi lisäoppia.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää muun muassa taloussuunnittelutiedon sekä tilinpäätös- ja toimintakertomustiedon parantamiseen.

Valtuutettujen arviointi- ja päätöskyky paranevat, kun heillä itsellään on ymmärrystä taloustiedoista eivätkä he jää pelkästään muiden informaation varaan.

Mitkä tekijät vaikuttavat kuntien talouteen? Millaisia mahdollisuuksia ja välineitä kunnilla on käytettävissään talouden hoitoon? Millaisia riskejä ja mahdollisuuksia ne sisältävät?

Mikä merkitys kunnan strategisella johtamisella on kunnan kehittämiseen, palvelutuotantoon ja taloudelliseen asemaan? Mikä on investointien ja käyttötalouden keskinäinen suhde kunnan johtamisessa?

Kuinka kuntakonsernia johdetaan? Kuinka sijoitustoiminnan riskejä hallitaan?

Tarve kehittää taloudellista johtamista kunnissa on ilmeinen. Pekka Averion, Asko Koskisen ja Eero Laesterän kirja ”Kuntien talous ja rahoitus” kurkistaa kuntatalouden kulissien taakse. Siitä on hyötyä nykyisille ja tuleville poliittisille päättäjille, kuntien viranhaltijoille, kunta-alan asiantuntijoille, toimittajille ja kaikille, joita kiinnostaa oman tulevaisuutensa talous.

Miten eri puolueet ja puheenjohtajat pärjäävät kansalaisten mielestä? Mitä suomalaiset odottavat tulevaisuudelta? Onko palveluja riittävästi tarjolla? Miten suhtaudutaan automaatioon? Entä kiusaamiseen? Millainen on hyvä vaaliehdokas? Mitkä ovat tärkeimmät vaaliteemat?

KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön järjestyksessä 27. kyselytutkimukseen perustuva raportti Kansalaismielipide ja kunnat – Ilmapuntari 2018 kiteyttää kansalaisten näkemyksiä tulevista haasteista. Tutkimuksen on säätiön toimeksiannosta tehnyt Kantar TNS Oy.

Mitä on korruptio? Onko sitä Suomessa? Millainen on maan tapa? Miten suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen päätöspöytiin saadaan lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä? Ketkä Suomessa lobbaavat ja miksi?

VTT Anders Blom valottaa tässä Polemia-sarjan teoksessa ”Maan tapa murroksessa” yhteiskunnallisen vaikuttamisen, lobbauksen ja korruption piirteitä Suomessa ja Euroopassa. Mitä meillä on odotettavissa?

Kunnallisalan kehittämissäätiön ja Kiinko Oy:n rahoittamassa selvityksessä kysyttiin kuntatyöntekijöiden (OAJ ja Tehy) näkemyksiä terveestä työtilasta ja kerättiin ehdotuksia työtilojen parannuksiin. Tuloksia kommentoi joukko kiinteistö- ja rakennusalan sekä kunnallisen sivistys-, sosiaali- ja terveysjohdon edustajia. Selvityksen toteutti Fountain Park Oy.

KAKS selvitti vuosina 2011-2018 saapuneiden hakemusten ja myönteisten rahoituspäätösten määrän. Selvityksessä hakemuksia tarkastellaan sekä kokonaisuutena että yliopistoittain. Selvityksessä listataan myös apurahoina jaetut summat.

Vuosittain hakemuksia saapuu keskimäärin 312 kappaletta. Väitöstöille haetaan eniten rahoitusta.

Hakemusten suosituimmat aihepiirit ovat hallinto ja johtaminen (19 %) sekä sosiaali- ja terveystoimi (33 %). Näiden aihepiirien hakemukset saavat myös eniten myönteisiä rahoituspäätöksiä (51 %).

Tampereen, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot ovat aktiivisimpia hakijoita ja näille annetaan eniten myönteisiä rahoituspäätöksiä.

Millainen on Suomen tuleva palvelumalli? Miten kansalaisten osallistuminen varmistetaan? Kuinka älykkäät palveluteknologiat otetaan käyttöön? Miten rakennetaan uudet tuotannon ja toiminnan tavat? Millainen on uusi lähitalous? Millaisia ovat minipolit? Mikä on kuntien rooli?

Veli-Antti Savolainen valottaa tässä Polemiassa ”Glokalisaatio – paikallisen iso uusi kuva” maailmallisen ja paikallisen uutta kohtaamista.

Mikä on suomalaisten suhde kuntien tuleviin tehtäviin: suomalaisiin päättäjiin ja vaikuttajiin politiikassa, hallinnossa, taloudessa, mediassa, kirkossa ja järjestöissä? Mihin suuntaan Suomen poliittista järjestelmää ja valtasuhteita pitäisi kehittää, entä yliopistoja? Kuinka hallitus on onnistunut politiikassaan? Entä oppositio?

Kunnallisalan kehittämissäätiön järjestyksessä 26. kyselytutkimukseen perustuva raportti Kansalaismielipide ja kunnat – Ilmapuntari 2017 kiteyttää kansalaisten näkemyksiä tulevista haasteista. Tutkimuksen on säätiön toimeksiannosta tehnyt Kantar TNS Oy.

Mitä ajatellaan kuntavaalien kampanjoista ja viestinnästä? Miten painottuvat valtakunnalliset ja paikalliset asiat? Entä mitkä seikat painavat valitsijoiden äänestyspäätöksissä?

Mitkä tekijät selittävät kuntavaalien äänestysaktiivisuutta erilaisissa kunnissa ja väestöryhmissä? Kuinka eri-ikäiset äänioikeutetut perustelevat valintojaan?

Kuntavaalitutkimus 2017 perustuu monipuolisiin data-aineistoihin ja kattavaan analyysiin kuntavaaleista. Vaalien jälkeen kerättyyn kyselyyn vastasi 1 726 äänioikeutettua. Lisäksi tutkimus hyödyntää Tilastokeskuksen, oikeusministeriön sekä Valtiontalouden tarkastusvirastontilasto aineistoja.

Tutkimus on tehty Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa.