Kunnat muuttuivat vuoden 2023 alussa sote-uudistuksen toteuduttua vaakunankiillotusta varten vailla muuta merkitystä oleviksi yksiköiksi. Väitettiin, että niiltä vietiin tehtävät ja rahat.
Hyvinvointialueet on nyt perustettu, ja kunnat ovat alkaneet toimia ”uusina kuntina”. Tässä Eero Laesterän kirjoittamassa teoksessa ”Kunnat hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen” pyritään kuvaamaan erityisesti julkisten tilastojen avulla sitä, kuinka kunnat muuttuivat uudistuksen seurauksena kollektiivisesti ja kuinka kunnat eriytyivät toisistaan uudistuksen, erityisesti uuden rahoitusmallin vuoksi. Kunta, joka rahoitti ennen uudistusta muiden kuntien toimintaa, muuttuikin valtionosuudesta aiempaa riippuvaisemmaksi kunnaksi. Samalla ennestäänkin taloudellisesti heikossa tilanteessa ollut kunta, joka sai valtionosuutta rahoittaakseen toimintaansa, on muuttunut valtionosuutta maksavaksi kunnaksi.
Tämä ja useita muita asioita on hyvä tunnistaa uudistuksen jälkeen, jotta tilanne voidaan korjata ja antaa jokaiselle kunnalle mahdollisuus itsenäiseen toimintaan, jos alueellinen tilanne ja kunnan oma toiminta siihen johdattavat.
Ilmapuntarissa on kolme teemaa: kunnallishallinto, politiikka ja yhteiskunta. Miten tyytyväisiä kunnissa, alueilla ja koko Suomessa ollaan päättäjiin ja asioiden tilaan? Kenelle koronakriisin risut ja ruusut jaetaan? Mikä mielestämme uhkaa Suomea ja maapalloa?
Kunnallisalan kehittämissäätiön järjestyksessä 31. kyselytutkimukseen perustustuva raportti, Kansalaismielipide ja kunnat – Ilmapuntari 2022, kiteyttää kansalaisten näkemyksiä tulevista haasteista. Tutkimuksen on säätiön toimeksiannosta tehnyt Kantar TNS Oy.
Miten kunnat kehittävät elinvoimaansa maankäytön suunnittelulla erilaisissa kunnan kasvutilanteissa? Millaisia ovat maankäytön suunnittelun ja elinvoiman kehittämisen asiantuntijoiden käsitykset kuntien elinvoimasta ja miten elinvoimatyö on organisoitu kunnissa?
Tutkimukseen osallistui kymmenen kuntaa eri puolilta Suomea. Teos kuvaa ja analysoi elinvoiman lisäämiseen tähtääviä maankäytön suunnitteluhankkeita ja niiden työkaluja. Tutkimus osoittaa, että osa maankäytön suunnittelun keinoista on kunnille yhteisiä. Toisaalta monet keinot liittyvät kunnan kasvutilanteeseen. Kolmanneksi ne voivat liittyä muihin kontekstisidonnaisiin tekijöihin.
Erilaistuvat kunnat voivat hyödyntää tätä tutkimuksen jäsentämää kolmijakoa pohtiessaan maankäytön suunnittelun keinoja elinvoimansa kehittämiseen. Tutkimus toteutettiin Oulun yliopiston Arkkitehtuurin yksikössä.
Tutkimuksen kohteina ovat vaalituloksen lisäksi aluevaalien ehdokasasettelu, vaaliteemat ja vaaliviestintä, äänestysaktiivisuus, väestöryhmien edustus aluevaltuustoissa sekä äänestysvalintojen
painottuminen ja perustelut.
Tilastokeskuksen rekisteri- ja tilastoaineistojen ohella käytössä on aluevaalien jälkeen kerätty valtakunnallisesti edustava kysely aluevaalien äänioikeutetuista. Lisäksi hyödynnetään aluevaalien kannatusmittauksia sekä analysoidaan ehdokkaiden vaalirahoitusta, puolueiden aluevaaliohjelmia ja television aluevaalikeskusteluja.
Tutkimus osoittaa, että monet äänestivät aluevaaleissa alueperusteisesti. Useat valitsijat pitivät aluevaaleja toissijaisina vaaleina. Näistäkin syistä aluevaalien äänestysprosentti ja puoluekannatus poikkesivat merkittävästi esimerkiksi vuoden 2019 eduskuntavaalien äänestysprosentista ja puoluekannatuksesta.
Vuoden 2021 kuntavaalit järjestettiin koronaepidemian vuoksi poikkeusolosuhteissa ja vaaleja siirrettiin huhtikuulta kesäkuulle. Kokoontumisrajoitusten ja varovaisuuden vuoksi ehdokkaat eivät voineet kohdata äänestäjiä vaaliteltoilla.
Mitkä seikat kannustivat ehdokkaaksi, mitkä seikat heikensivät kansalaisten edellytyksiä asettua ehdolle? Lisäsikö verkkoon painottuva kampanjointi vaalihäirinnän riskiä? Voiko olettaa, että verkossa tapahtuvan vaalihäirinnän torjumisesta tulee jatkossa yhä merkittävämpi kysymys?
Tutkimus perustuu ehdokkaille sekä kansalaisille vaalien alla tehtyihin kyselyihin. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään vaaleja koskevia rekisteri- ja tilastoaineistoja.
Mitä pienet, alle 5 000 asukkaan kunnat voivat tehdä, kun väestö vähenee ja ikääntyy.
Pienet kunnat eivät ole homogeeninen ryhmä, vaan niiden välillä on eroja muun muassa väestö- ja työpaikkakehityksessä, elinkeinorakenteessa, koulutustasossa, osallisuudessa ja palvelujen kustannuksissa.
Tässä tutkimuksessa on selvitetty näiden kuntien väestömuutoksia, elinvoimaa, muutosten hallintaa ja sopeutumisratkaisuja.
Tutkimus on tehty Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIAssa.
Työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien järjestettäviksi – Itä-Suomen yliopistossa tutkitaan kuntien muuttuvaa roolia lähes 200 kunnassa
www.uef.fi / 10.08.2023Puolet suomalaisista arvioi tekoälyn heikentävän yksityisyydensuojaa
yle.fi / 07.08.2023Presidentinvaaliin puoli vuotta, mutta ehdokkaita odotellaan yhä – Tutkija pitää huolestuttavana, jos vaalikeskusteluille ei jää aikaa
yle.fi / 27.07.2023Pertti Vuola 1935-2023
www.hs.fi / 12.07.2023Posteriesitys kansainvälisessä konferenssissa – aloittelijan opas
terveyttatieteesta.blogspot.com / 15.06.2023Alueiden väliset elinvoima-, vetovoima- ja pitovoimaerot
24.11.2023 / Timo Aro, Rasmus Aro, Tuomas Hanhela ja Eero LaesteräSote-tilojen käyttötarkoituksen muutos – käytöstä poistuvien tilojen kehittäminen resurssiviisaasti
16.11.2023 / Ira VermaMaakunnat vertailussa – Taustaraportti maakuntien rakennetekijöistä ja KAKSin maakuntapuntareista
04.10.2023 / Sami BorgKunnat hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen
04.09.2023 / Eero LaesteräKansalaismielipide ja kunnat – Ilmapuntari 2022
14.08.2023 / KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiöHyvinvointialueiden seuraava askel
10.05.2023 / Olli-Pekka Ryynänen & Erkki VauramoRakenteet kuntoon - Ehdotuksia julkisen hallinnnon remonttiin
20.03.2023 / Raimo Ikonen, Timo Kietäväinen, Markku Lehto ja Rauno Läm...Kestävä kuntatalous: raportoinnista kestävyyden johtamiseen
13.03.2023 / Lotta-Maria Sinervo, Meri Pulkkinen, Katri Yrjölä ja Harri...Kuntien maankäytön suunnittelu ja elinvoimahankkeet
27.02.2023 / Hanna Kosunen, Sari Hirvonen-Kantola ja Helka-Liisa HentiläAluevaalitutkimus 2022. Tutkimus Suomen ensimmäisistä aluevaaleista
07.02.2023 / Sami BorgSami Borg KAKSin tutkimuspäälliköksi
Tutkimus huonosta johtamisesta: Despootit ja tyrannit johtajinamme
Digitaaliset portfoliot päiväkodissa: Lapsen on helpompi kertoa elämästään
Auttajan häpeä heijastuu kauas
Tekniikan tohtori Wisa Majamaa: ”Kysykää ihmisiltä, miten he haluavat asua!”
Työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien järjestettäviksi – Itä-Suomen yliopistossa tutkitaan kuntien muuttuvaa roolia lähes 200 kunnassa
www.uef.fi / 10.08.2023Puolet suomalaisista arvioi tekoälyn heikentävän yksityisyydensuojaa
yle.fi / 07.08.2023Presidentinvaaliin puoli vuotta, mutta ehdokkaita odotellaan yhä – Tutkija pitää huolestuttavana, jos vaalikeskusteluille ei jää aikaa
yle.fi / 27.07.2023Pertti Vuola 1935-2023
www.hs.fi / 12.07.2023Posteriesitys kansainvälisessä konferenssissa – aloittelijan opas
terveyttatieteesta.blogspot.com / 15.06.2023