uutiset / 04.02.2018

Kansalaiset: yksilö itse vastuussa omasta hyvinvoinnistaan

Valtaosa (92 %) suomalaisista ilmoittaa, että yksilön tulisi olla vastuussa itse erittäin tai melko paljon omasta hyvinvoinnistaan, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimuksesta. Enemmistö (57 %) katsoo, että yksilön pitää vastata omasta hyvinvoinnistaan erittäin paljon.

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Enemmistö sysää vastuuta myös perheille ja lähiomaisille läheisten hyvinvoinnista (74 %); valtiolle (73 %) ja kunnille (70 %) kansalaisten hyvinvoinnista; sekä työnantajille (70 %) työntekijöiden hyvinvoinnista.

Vähemmässä määrin vastuuta ollaan vierittämässä maakunnalle (51 % vastuuta erittäin tai melko paljon) asukkaiden hyvinvoinnista sekä seurakunnille (36 %) ja järjestöille (29 %) jäsentensä hyvinvoinnista. Tulos kielii siitä, että ainakin seurakunnilla ja järjestöillä arvioidaan olevan muita tärkeämpiäkin tehtäviä, kuin jäsentensä hyvinvoinnista huolehtiminen.

Hallituspuolueiden kannattajat korostavat yksilöiden vastuuta, oppositiopuolueiden tukijat valtion vastuuta

Hallituspuolueiden tukijat pitävät yksilöiden omaa vastuuta hyvinvoinnistaan suurempana kuin oppositiopuolueiden kannattajat. Oppositiopuolueiden kannattajat puolestaan näkevät valtion ja kuntien vastuun suuremmaksi kuin hallituspuolueiden tukijat.

Kokoomuksen kannattajat ovat voimakkaimmin sitä mieltä, että yksilöiden on oltava vahvasti vastuussa omasta hyvinvoinnistaan. Vasemmistoliiton kannattajat ovat ainoa ryhmä, jossa valtion vastuuta pidetään suurempana kuin yksilön vastuuta itsestään. Keskustan kannattajat kääntävät katseen muita selkeämmin kuntaan ja maakuntaan. Selvä enemmistö keskustan tukijoista sanoo, että maakunnan pitää vastata asukkaiden hyvinvoinnista ainakin melko suuressa määrin. Perussuomalaisten ja kokoomuksen äänestäjät eivät koe maakunnan vastuuta asukkaiden hyvinvoinnista ainakaan kovin tarpeelliseksi.

SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa on keskimäärää enemmän niitä, jotka vaativat valtiota merkittävään vastuuseen kansalaisten hyvinvoinnista. SDP:n kannattajat ovat muita useammin sitä mieltä, että seurakuntien ja järjestöjen vastuun jäsenten hyvinvoinnista sekä työnantajan vastuun työntekijän hyvinvoinnista tulisi olla ainakin melko suurta. Perussuomalaisten tukijat suhtautuvat muita nuivemmin kunnan ja maakunnan vastuisiin.

Naiset asettavat kaikille tahoille enemmän vastuuta kansalaisen hyvinvoinnista kuin miehet. Myös iällä on yhteyttä mielipiteisiin. Nuoret, 18–30-vuotiaat, suhtautuvat kaikkien tahojen vastuisiin hieman varauksellisemmin kuin varttuneemmat ikäluokat. Nuorista joka toinen katsoo, että maakunnalla ei pidä olla kovin paljon vastuuta asukkaiden hyvinvoinnista. Eläkeläiset siirtävät vastuuta keskimäärää enemmän julkiselle sektorille (valtio, kunnat ja maakunnat) sekä seurakunnille ja järjestöille.

Tutkimusosio luettavissa tästä.

KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy.

Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 1.–5.12.2017. Haastatteluja tehtiin yhteensä       1 016. Vastaajat edustavat maamme 18–75 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lisätietoja: Antti Mykkänen, 040 057 0087.

#hyvinvointi #yksilönvastuu

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.