Vähemmässä määrin kansalaiset luottavat iltapäivälehtien (Iltasanomat 26 % ja Iltalehti 23 %) uutisointiin. Molempien lehtien osalta enemmän kuin kaksi viidestä (IS 41 % ja IL 42 %) katsoo, että ne eivät ole sen enempää luotettavia kuin epäluotettaviakaan.
Maaseudun Tulevaisuus puolestaan on uutiskanava, jonka luotettavuutta varsin moni (25 %) ei osaa arvioida. Kuitenkin enemmän kuin kaksi viidestä (44 %) arvioi lehden uutisoinnin luotettavaksi.
Sosiaaliseen mediaan ei luoteta uutisoijana
Kaikkein vähiten luotetaan sosiaalisen median (esim. Facebook, Twitter, Instagram) uutisointiin. Alle kymmenesosa (8 %) luottaa suoranaisesti sosiaalisen median ”uutisiin”. Enemmistö (60 %) pitää niitä epäluotettavina ja joka neljäs (25 %) suhtautuu neutraalisti (ei luotettavia eikä epäluotettavia).
Nuorista (18–30-vuotta) keskimäärää useampi (13 %) luottaa sosiaalisen median uutisointiin. Tämä tulos on melko ymmärrettävää, sillä Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin tutkimuksen mukaan joka neljäs suomalainen nuori pitää sosiaalista mediaa pääasiallisena uutislähteenä.
Luottamus iltapäivälehtien ja paikallislehtien uutisointiin on kohentunut aiemmasta
Näkemykset tiedotusvälineiden uutisointien luotettavuudesta ovat muuttuneet varsin vähän vuodesta 2013. Ylen TV- ja radiouutisiin sekä STT:n uutisointiin luotetaan ainoastaan hieman aiempaa vähemmän. Luottamus iltapäivälehtien (IS ja IL) ja asuinkunnan paikallislehden uutisointiin on kuitenkin jonkin verran kohentunut aiemmasta.
Luottamus oman kotikunnan paikallislehden uutisointiin lisääntyy kuntakoon pienentyessä. Maaseutumaisissa kunnissa paikallislehden uutisointi koetaan yhtä luotettavaksi kuin maakunnan ykköslehden uutisointi.
Pääkaupunkiseudulla asuvista 70 % pitää HS:n uutisointia luotettavana. Samalla alueella paikallislehteä (51 %) ja maakunnan ykköslehteä (47 %) pitää luotettavana vain noin puolet. Etelä-Suomessa (pois lukien Uusimaa) 71 %, Länsi-Suomessa 67 % sekä Itä- ja Pohjois-Suomessa 66 % väestöstä luottaa erittäin tai melko paljon oman maakuntansa ykköslehden uutisointiin. Lukemat ovat kutakuinkin samanlaisia kuin 2013.
Naiset luottavat, perussuomalaiset eivät
Naiset luottavat hieman miehiä enemmän, ja perussuomalaisten kannattajat keskimäärää vähemmän kaikkien medioiden uutisointiin.
YLE:n uutisointiin luottavat eniten akavalaiset, keskimäärin 20–35 000 euroa vuodessa ansaitsevat ja naiset. Puoluetaustan mukaan vahvinta luottamus Ylen uutisointiin on vihreiden, SDP:n ja vasemmistoliiton kannattajien piirissä.
MTV3:n uutisointiin luottavat eniten naiset, taajamissa asuvat, 41–50 -vuotiaat, 20–35 000 euroa vuodessa ansaitsevat ja kokoomuksen kannattajat.
STT:n uutisointia pitävät keskimääräistä luotettavimpina yli 41 -vuotiaat, akateemisen koulutuksen saaneet, ylemmät toimihenkilöt, sekä kokoomusta, SDP:tä ja vihreitä kannattavat.
Helsingin Sanomien uutisointiin luottavat eniten pääkaupunkiseudulla asuvat, ylempään keskiluokkaan kuuluvat, akavalaiset, keskituloiset ja naiset. Lehti on uutisoijana luotettavuudessa vihreiden (89 %) suosikki ja perussuomalaisten inhokki (21 %).
Maakunnan ykköslehtien uutisointiin luottamus oli vahvinta 41-50 -vuotiailla sekä keskustan ja kokoomuksen kannattajilla.
Kauppalehden uutisointiin luottavat eniten ylemmän keskiluokan edustajat, yrittäjät ja toimihenkilöt sekä keskustan ja kokoomuksen kannattajat. Luottamus lehden uutisointiin kasvaa tulojen kasvaessa ja asuinalueen siirtyessä maaseutumaisemmaksi.
Tutkimuksen taulukot luettavissa tästä.
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimuksessa tiedusteltiin kansalaisten luottamusta eri tiedotusvälineiden uutisointiin. Arvioitavia tahoja oli kaikkiaan kaksitoista. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 1.–5.12.2017. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 016. Vastaajat edustavat maamme 18–75 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 040 057 0087.
Kommentit