Keskeisiä asuinalueen valintaperusteita ovat palveluiden ja harrastusmahdollisuuksien sijainti lähellä asuntoa (54 %) sekä hyvät julkiset liikenneyhteydet (49 %). Vailla merkitystä ei ole myöskään asumisen edullinen hinta (45 %). Keskimaastoon sijoittuvat rakentamisen väljyys (37 %), asuinympäristön korkea laatu, asuinalueen maaseutumaisuus (27 %), sekä asuinalueen hyvä maine, arvostus (22 %).
Asuinympäristön turvallisuus ja häiriöttömyys on keskimäärää tärkeämpi asia naisille, yli 50-vuotiaiden ikäluokalle ja eläkeläisille. Asuinalueen tyypillä ja sijainnilla ei ole yhteyttä toiveisiin asuinympäristön turvallisuudesta, häiriöttömyydestä. Asia on yhtä tärkeä kaupungissa ja maaseudulla asuville.
Kaupungeissa palvelut ja harrastukset lähellä asuntoa on keskimäärää tärkeämpi asuinympäristön valintatekijä. Pääkaupunkiseutulaiset, opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät nostavat julkiset liikenneyhteydet tärkeimpien asuinympäristön valintatekijöiden joukkoon. Asuinalueen maaseutumaisuus on keskimäärää tärkeämpi taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa.
Suomalaiset ovat suhteellisen tyytyväisiä etäisyyksiin kotoaan kaupunkikeskukseen ja vapaa-ajan asuntoonsa
Suomalaiset ovat tyytyväisiä nykyiseen etäisyyteen kodistaan määrittelemäänsä suureen kaupunkikeskukseen. Taajaan asutuista kunnista ja maaseudulta etäisyys voisi olla nykyistä hieman lyhempi, Uudellamaalla jopa pidempi. Kaavoituksen ja rakentamisen kannalta kiinnostavaa on, että ison kaupungin keskustassa tai sen läheisyydessä asuvat voisivat asua noin kymmenen kilometrin säteellä keskustasta.
Keskimääräinen etäisyys kotoa vapaa-ajan asunnolle pitäisi enemmistön mielestä olla noin 70 kilometriä. Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla asuvat ovat valmiita hyväksymään keskimäärää pidemmän etäisyyden aina 200 kilometriin saakka. Maaseutumaisissa kunnissa sekä Itä- ja Pohjois-Suomessa sopivana pidetty etäisyys kotoa vapaa-ajan asunnolle on selvästi keskimääräistä lyhyempi, noin 60 kilometriä.
Lue koko tutkimusosio.
Tutkimuksen toteutus. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa marraskuussa 2020. Haastatteluja tehtiin yhteensä 4 516. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan yksi ja puoli prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400 570 087.
Erittäin hyvä huomautus Birgitta Johanssonilta!
Teemu Tares
Espoon ympäristölautakunta, PS
Hei ja kiitos viestistäsi! Työmatkasta ja yhteyksistä työpaikalle ei ole vielä kysytty. Tässä kyselyssä pääpaino oli juuri asuinalueella. Hyvä ehdotus, laitetaan korvan taakse!
Ystävällisin terveisin
Stina Virkamäki
tutkimus- ja viestintäassistentti
Hei Birgitta
Kiitos hyvästä huomiosta. Kyselyissä pyrimme kuitenkin käyttämään välillä hieman eri kysymyksiä ja niissä erilaisia määreitä asumisen kuvan monipuolistamiseksi.
yst.terv.
Antti Mykkänen
Onko muistettu kysyä työmatkasta tai yhteyksistä työpaikalle? Hyvät julkisen liikenteen yhteydet eivät ole sama asia, koska työpaikka voi hyvästä julkisesta liikenteestä huolimatta ole joukkoliikenteen ulottumattomissa tai työaika on sellainen, että julkisilla ei pääse työpaikalle.
Miksi tästä kyselystä on jätetty kokonaan pois vastausvaihtoehto ”luonnonläheisyys”, joka professori Mari Vaattovaaran mukaan on vastaavissa kyselyissä yleensä sijalla kaksi?