Samanaikaisesti puolet suomalaisista arvioi EU:n elvytyspaketin heikentävän liiaksi Suomen taloutta (51 %) ja sen olevan turhanaikainen tulonsiirto etelän EU-maille (48 %). Enemmistö vastaajista myös tyrmää sen, että EU-maissa elvytysrahat käytettäisiin oikeisiin (hyödyllisiin) tarkoituksiin (52 %). Lähes joka toinen katsoo, että Suomen olisi pitänyt itse lainata 6,6 miljardia ja elvyttää sillä vain omaa talouttaan (44 %).
Kansalaiset jakaantuvat kahteen tasavahvaan leiriin, kun tiedustellaan näkemyksiä elvytyspaketin hyödyistä Suomelle. Kaksi viidestä (39 %) arvioi, että Etelä-Euroopan nettosaajamaiden elvyttämisestä on hyötyä myös Suomen viennille. Samansuuruinen joukko torjuu tällaisen olettaman (41 %). Kaksi viidestä (40 %) uskoo, että elvytyspaketin ansiosta Suomi hyötyy ja pääsee osaksi muiden maiden elvytystä. Vastaavansuuruinen joukko on epäuskoinen.
Miehillä on naisia selkeämpiä näkemyksiä sekä EU:n elvytyspaketin puolesta että vastaan. Yli 60-vuotiaiden joukossa on keskimäärää enemmän niitä, jotka ovat valmiita hyväksymään elvytyspaketin. Nuorten (18–30-vuotiaat) keskuudessa on keskimäärää enemmän puolestaan niitä, joiden mielestä elvytyspakettia ei pitäisi hyväksyä.
SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat ovat muita selvästi alttiimpia hyväksymään elvytyspaketin ja uskomaan sen hyötyihin Suomelle ja koko EU:lle. Kokoomuksen, keskustan ja ryhmän muut (RKP, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt) kannattajat ovat merkittävästi kriittisempiä. Näiden puolueiden kannattajien enemmistö arvioi, että elvytyspaketti heikentää Suomen taloutta liian paljon ja epäilee, ettei se hyödytä Suomea ja on turha tulonsiirto etelän EU-maille.
Kaikkein kriittisimpiä ovat perussuomalaisten kannattajat, joiden selvä enemmistö ei näe mitään hyvää mistään näkökulmasta koko elvytyspaketissa.
Perussuomalaisia lukuun ottamatta muiden puolueiden kannattajien enemmistö uskoo, että elvytyspaketti estää talouden romahdusta EU:n alueella. Sama enemmistö pitää Suomen edun mukaisena EU:n koossapysymistä ja yhtenäisyyttä.
Lue koko tutkimusosio.
Tutkimuksen toteutus. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 9.–15.4 2021. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1035. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400 570 087
Tekisitte kyselyn kaikille niin tulos olisi varmasti kielteinen