Tutkimuksessa on käyty läpi Suomen seitsemän suurimman kaupungin riskienhallintaa määrittelevät ohjeet, päätökset ja raportit. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin kunnanjohtoa ja alaan liittyviä asiantuntijoita. Kuntalain määräys riskienhallinnan järjestämisestä on lisännyt riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan ohjeiden uudistamista ja riskijohtamisen merkitystä kaikissa suurimmissa kaupunkikonserneissa.
Riskienhallinnan käytännöt, mittauksen tavat ja painotukset ovat kuitenkin erilaisia kaupunkien ja myös palvelualojen välillä. Kaupunkien väliltä löytyi eroja sen suhteen, onko riskienhallinnan kehittämisessä painotettu menetelmiä, kattavuutta ja systemaattisuutta tai riskienhallinnan sisällyttämistä johtamiseen ja päätöksentekoon.
Kuntalaissa on ollut määräys riskienhallinnan järjestämisestä vuodesta 2012 lähtien. Se ei kuitenkaan määrittele, millä tavalla se tulisi järjestää. Tässä tutkimuksessa piirtyy kuva Suomen suurimpien kaupunkien riskienhallinnan ammattiryhmästä, riskienhallintaan liittyvistä haasteista sekä riskien tunnistamisen ja raportoinnin liittymistä osaksi kuntajohtamista.
Tutkimusryhmässä työskentelivät Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulun professori Jukka Pellinen, Jyväskylän kaupungin laskentapäällikkö Vesa Voutilainen, apulaisprofessori Antti Rautiainen, tutkijatohtori Kari Sippola ja yliopistonlehtori Toni Mättö.
Julkaisu on luettavissa tästä.
Lisätietoja:
Professori Jukka Pellinen, Jyväskylän yliopisto
jukka.o.pellinen@jyu.fi, puh. 050 428 0803
Kommentit