uutiset / 06.09.2018

Kuntapäättäjien arvosana omalle johtamiselle on 7 ½ – Huoli kuntatalouden kiristymisestä ja soten kasvavasta palvelutarpeesta puolittui

Kuntien valtuutetut antoivat kuntien johtamisesta itselleen tyydyttävän kouluarvosanan: 7,55. Yleisarvosana on 2000-luvulla vaihdellut 7,29 ja 8,04 välillä, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön ja MediaCleverin kaupunkien ja kuntien valtuutetuille tekemästä kyselytutkimuksesta.

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Vuodesta 2013 vuoteen 2018 huoli kuntatalouden kiristymisestä (21 % -> 12 %), sekä sosiaali- ja terveysalan kasvavasta palvelutarpeesta (19 % -> 8 %) on puolittunut. Keskeinen selittävä tekijä lienee kaavailtu sosiaali- ja terveysuudistus, joka toteutuessaan siirtäisi sote-palvelujen järjestämisen kunnilta maakunnille.

Kaksi kolmesta (65 %) valtuutetusta piti kunnan johtamisen tärkeimpänä lähtökohtana toimintaympäristöä ja sen muutosten hallintaa. Vajaa puolet (46 %) nosti kakkossijalle asukkaiden palvelutarpeet. Reilu kolmannes (37 %) korosti kunnan strategian selkiyttämisen ja viestinnän merkitystä.

Vähiten johtamisen lähtökohtiin vaikutti järjestäytyneiden organisaatioiden paineet (1 %), omistajaohjeuksen keinot (7 %) sekä työnantajamaine ja henkilöstön saatavuus (11 %). Merkitystä valtuutettujen mielestä ovat nostaneet asukkaiden palvelutarpeet (11 % ->16 %) ja kunnan strategian selkiyttäminen ja viestintä (8 % -> 13 %).

Parhaimmat arvosanat kuntajohtamiselle annetaan Pohjois-Karjalassa ja heikoimmat Kymenlaaksossa

Tutkimuksessa pyydettiin valitsemaan yhdestä kolmeen omasta mielestä tärkeintä kunnan johtamisen lähtökohtaa. Väittämiä oli 18.

Eniten kuntapäättäjiä yhdisti väittämä, jonka mukaan ”kunnallamme on selkeästi määritelty visio ja strategia” (kokonaiskeskiarvo 3,82). Väittämä on ollut kärkisijoilla vuodesta 2005 saakka. Kunnan selviytyminen hyvin kiristyneestä kuntataloudesta (3,59) on listan kakkonen. Kolmantena tärkeysjärjestyksessä on päätöksenteon apuna ollut tosiasiatieto (3,51).

Kuntaviestinnässä on vielä parannettavaa. Vähiten samaa mieltä oltiin väittämän ”kuntamme viestintä on tehokasta ja tavoittaa halutut kohderyhmät” kanssa (2,88). Se on pitänyt jumbosijaa kaikkina tutkimusvuosina lukuun ottamatta vuotta 2013. Myös yhteistyön tuloksellisuuteen naapurikuntien välillä (2,93) on suhtauduttu melko kriittisesti.

Valtuutettujen näkemykset oman kuntajohtamisen haasteista vaihtelevat maakunnittain. Erot ovat paikoin suuret. Parhaimmat arvosanat kuntajohtamiselle antavat järjestyksessä Pohjois-Karjalan (3,48), Pohjois-Savon (3,45) ja Pohjois-Pohjanmaan (3,41) kuntapäättäjät.

Heikoimmat arviot omalle johtamiselleen antavat Kymenlaakson (2,82), Kanta-Hämeen (3,07), Etelä-Savon (3,08) ja Etelä-Pohjanmaan (3,08) valtuutetut. Kymenlaakson päättäjät ovat olleet kriittisimpiä kaikkina tarkasteluvuosina vuodesta 2005 lähtien.

Koko tutkimus luettavissa tästä.

Myönteisimmät kuntajohtamisarviot RKP:n ja kielteisimmät perussuomalaisten valtuutetuilta

Puoluekannan mukaan tarkastellen myönteisimmät arviot kuntajohtamisesta antoivat RKP:n (kokonaiskeskiarvo 3,51), keskustan (3,39) SDP:n (3,27) ja kokoomuksen (3,26) valtuutetut. Kriittisimpiä olivat perussuomalaisten (2,91), sitoutumattomien (2,91) ja vasemmistoliiton (3,09) päättäjät.

Tutkimuksen toteutus

KAKSin tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen kuntien johtamisen nykytilaa keväällä 2018. Tuloksia verrattiin soveltuvin osin aiempina vuosina – 2013, 2009 ja 2005 – tehtyjen tutkimusten tuloksiin.

Tutkimuksen tiedonkeruu toteutti MediaClever internet-kyselynä toukokuun 2018 aikana. Kysely lähetettiin sähköpostiosoitteiden perusteella kaikkiaan 7027 valtuutetulle. Vastauksia kertyi 946. Vastausprosentti on 13. Kokonaistulostasolla tulokset kuvaavat luotettavasti valtuutettujen mielipiteitä ja näkemyksiä.

Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400 – 570087.

#gallup #KAKS #kunnat #kuntajohtaminen #valtuutettu #valtuutettukysely

1 kommentti

  1. RKP:n saamat tyytyväisyysluvut ovat korkeat koska puolue on kunnissaan ylivoimaisesti suurin puolue. Heillä on ”täyssuora” valtuustoissa,hallituksissa ja lautakunnissa…. Kuka nyt omiaan kyseenalaistaisi? Ruotsinkieliset alueet ovat oma lukunsa tieteellisesti asiaa tarkasteltaessa. Näissä kunnissa muut puolueet ovat niin vähäisesti edustettuna ja tämä antaa virheellisen tuloksen. Me muut puolueet tiedämme tämän koska asumme valtuutettuina näillä alueilla. Muissa Suomen kunnissa ja kaupungeissa tilanne on täysin toinen koska tutkintakohteet vaihtelevat kullttuurillisistä syistä suuresti ja siksi tutkimistulos on RKP:n osalta vääristynyt ikävä kyllä. Ruotsinkieliset alueet ovat tutkijoille todella haasteellisia. Olisi tunnettava näiden alueiden olot ja toimintakulttuuri jonka tutkija saa vain jalkautumalla alueille tai asumalla täällä!

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.