Kansalaiset tuomitsevat myös muiden ihmisten tarkkailun ja ilmiantamisen sopimattomasta käyttäytymisestä (59 %). Neljännes (24 %) pitää sopivana sitä, että kanssaihmisiä vakoillaan ja ilmiannetaan sopimattomasta käyttäytymisestä.
Selvä enemmistö suomalaisista hyväksyy kameravalvonnan kaduilla (72 %).
Myös nettikäyttäytymisen seurantaa epidemian torjumiseksi ja rikollisuuden ehkäisemiseksi (67 %) pidetään hyväksyttävänä. Enemmistö hyväksyy myös puhelimiin kohdistuvan valvonnan rikollisuuden ehkäisemiseksi (58 %).
Suomalaisista noin puolet (48 %) hyväksyy kasvojen tunnistusohjelman käytön julkisilla paikoilla. Kaksi viidestä (40 %) on sitä vastaan. Kaikkein myötämielisimmin kasvojen tunnistusohjelmien käyttöön suhtautuvat kokoomuksen kannattajat (65 %) ja yrittäjät (65%). Nihkeimpiä ovat vasemmistoliiton tukijat (31 %).
Kaksi viidestä (43 %) kannattaa ja lähes samansuuruinen joukko (39 %) suhtautuu varauksellisesti puhelimiin asennettaviin valvontasovelluksiin epidemioiden torjumiseksi.
Neljä viidestä tuomitsee ulkovaltojen (82 %) ja ulkomaisten yritysten (85 %) harjoittaman nettikäyttäytymisen seurannan. Kolme neljästä tyrmää myös suomalaisen verkkoyrityksen seurannan (74 %). Voimakkaimman tuomion suomalaisten yritysten nettiseurannalle antavat yrittäjät, joista neljä viidestä (88 %) tuomitsee sen.
Niukka enemmistö (52 %) torjuu myös Suomen valtion harjoittaman yksiöihin kohdistaman nettikäyttäytymisen seurannan. Kuitenkin kaksi viidestä (39 %) asennoituu Suomen valtion tai sen viranomaisten nettiseurantaan ymmärtävästi.
Kaksi kolmesta (64 %) on sitä mieltä, että yhteiskunnan normeja ja ohjausta on heidän oman elämänsä kannalta sopivasti. Noin neljännes (23 %) suomalaisista arvioi, että yhteiskunnan erilaiset säädökset, määräykset ja ohjeet rajoittavat omaa elämää aivan liikaa tai jonkin verran liikaa. Mielipiteet ovat muuttuneet merkittävästi aiemmasta. Vuonna 2015 noin puolet (48 %) arvioi yhteiskunnan rajoittavan omaa elämää liian kanssa, nyt tällä tavalla ajattelee vain neljännes (23 %).
Koko tutkimus luettavissa tästä.
Tutkimuksen toteutus. KAKS- Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 30.5.-4.6 2020. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.001. Vastaajat edustavat maamme 18 – 79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087.
Kommentit