Puolet suomalaisista säilyttäisi lapsilisien ja kotihoidon tuen oikeudet ennallaan ja toinen puoli tiukentaisi perusteita saada etuuksia. Tämä käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön TNS Gallupilla teetättämästä tutkimuksesta. Lue koko tutkimus täältä.
Suhtautumista selittää eniten elämänvaihe. Ne, jotka asuvat yhdessä puolison ja lasten kanssa tai ovat yksihuoltajia, säilyttäisivät lapsilisiä ja kotihoidon tukea koskevat subjektiiviset oikeudet nykyisellään, elleivät jopa lisäisi etuuksia. Yksinasuvista tai kaksistaan puolison kanssa asuvista keskimäärää useampi rajaisi näitä oikeuksia tavalla tai toisella.
Subjektiivisten oikeuksien saamisen ehtoja kiristettävä
Puolet (48 %) muuttaisi subjektiiviset oikeudet tulosidonnaisiksi tai korottaisi nykyisiä tulorajoja. Tukea tulee kaikista väestöryhmistä. Yksi kahdestakymmenestä (5 %) rohkenee olla sitä mieltä, että subjektiiviset oikeudet tulisi poistaa kokonaan.
Reilu kolmannes (36 %) säilyttäisi ne ennallaan
Sävy kuitenkin muuttuu, kun kysytään tarkemmin erilaisista subjektiivisista oikeuksista. Maksuttomaan perusopetukseen tai esiopetukseen ei saa puuttua. Ei myöskään verovaroin tuettuun hammashoitoon. Suomalaisista yhdeksän kymmenestä säilyttäisi maksuttoman perus- ja esiopetuksen ennallaan.
Selvä enemmistö (62 %) ilmoittaa myös, että verovaroin tuettu hammashuolto kaikille olisi säilytettävä nykyisellään. Noin kolmannes tiukentaisi, rajaisi oikeutta hammashuoltoon.
Hyvinvointivaltio tarjoaa kansalaisilleen subjektiivisia oikeuksia. Se voi olla jokin palvelu, oikeus tai etu. Useimmiten näiden palvelujen tarjoaminen on kunnan vastuulla. Kunta ei voi evätä henkilön oikeutta palveluun esim. kunnan heikon taloustilanteen johdosta. Esimerkiksi subjektiivinen oikeus päivähoitopaikkaan on jokaisella alle kouluikäisellä lapsella. On keskusteltu oikeuksien leikkaamisesta.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla syyskuussa 2014. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.003. Vastaajat edustavat maamme 18 – 75 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuunottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087
Kommentit