Maakuntavaaleissa voi ehdokasmäärä nousta korkeimmillaan n. 18 000-20 000 ehdokkaaseen. Edellytyksenä on, että kaikki yhdeksän eduskuntapuoluetta ja mahdollisesti 1-2 kansalaisliikettä asettaisivat kaikissa 18 maakunnassa täydet listat, eli jokainen taho n. 1800 ehdokasta.
Tällöin erittäin kiinnostuneita ehdokkaita on kymmenkertainen määrä maksimaaliseen ehdokasmäärään nähden. Kun otetaan huomioon myös melko mielellään suostuvat, olisi maakuntavaaleissa ehdokkaaksi suostuvia 40 yhtä ehdokaspaikkaa kohden.
Nuoret ja alle 50-vuotiaat (23-21%) ovat kaksi kertaa kiinnostuneempia ehdokkuudesta maakuntavaaleissa kuin yli 60-vuotiaat (11 %). Etelä-Suomessa (18-19 %) kiinnostus ehdokkuuteen on hieman suurempaa kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa (16%)
Ylivertaisesti suurinta kiinnostus maakuntavaaliehdokkuuteen on perussuomalaisten kannattajilla, joista joka kolmas (32 %) olisi erittäin tai melko mielellään ehdokas. Pienintä kiinnostus on RKP:n kannattajilla (8 %). Muiden puolueiden kannattajien kiinnostusjärjestys: kristillisdemokraatit (23 %), SDP (21 %) vasemmistoliitto (21 %), keskusta (20 %), kokoomus (19 %) ja vihreät (15 %).
SDP:llä, keskustalla ja kokoomuksella yhteensä noin satatuhatta erittäin mielellään maakuntavaaliehdokkaaksi lähtevää?
Kun tarkastellaan vain erittäin mielellään ehdokkaaksi lähtevien määrää (n. 200 000), ollaan lähempänä todellista tilannetta. SDP:llä olisi nykykannatukseen ja puoluetta kannattavien vastauksiin perustuen noin 43 000 erittäin mielellään maakuntavaaliehdokkaaksi lähtevää. Keskustalla vastaava luku on 31 400, kokoomuksella 27 000, perussuomalaisilla 23 000, vasemmistoliitolla 17 000, vihreillä 14 000, kristillisdemokraateilla 6 000, RKP:llä 2 000 ja muilla ml. siniset, 9 500. Loput mielellään ehdokkaaksi lähtevät ovat muita vastanneita (n. 23 000). Luvut ovat suuntaa antavia ja kuvaavat mahdollista halukkuutta tällä hetkellä, eivät suoraan todellista ehdokastilannetta.
Kuntavaaliehdokkaaksi erittäin mielellään voisi lähteä noin 250 000 (6 % 18–79-vuotiaista) ja vähintään melko mielellään noin 860 000 (21 %). Kuntavaaleihin ehdokkaaksi kiinnostusta on kysytty viimeksi vuonna 2011. Erittäin tai melko mielellään ehdokkaaksi suostuvien määrä on noussut selvästi (14 % -> 21 %).
Maakunnalliset lautakunnat kiinnostavat joka neljättä ja kunnalliset joka kolmatta kansalaista
Joka neljäs (27 %) suomalainen on kiinnostunut pyydettäessä maakunnallisen toimielimen, kuten lautakunnan, jäsenyydestä. Suurinta kiinnostus on perussuomalaisten kannattajissa (40 %) ja ryhmässä muut (35 %), joihin siniset kuuluvat. Vähäisintä, mutta ei vähäistä kiinnostus on RKP:n (21 %) ja vihreiden (24 %) kannattajissa. Muiden puolueiden kannattajista keskimäärin joka kolmas on kiinnostunut maakunnallisen toimielimen työhön osallistumisesta.
Eniten halukkuutta kohdentuu kunnallisten lautakuntien jäsenyyksiin. Niissä toimimista pitää periaatteessa mieluisana kolmannes (32 %) kansalaisista. Kunnalliseen lautakuntatyöhönkin suurinta kiinnostus on perussuomalaisten (43 %) ja ryhmän muut (44 %), sisältäen siniset, keskuudessa. RKP:n (26 %) ja vihreiden (29 %) kiinnostus on muita hieman vähäisempää. Muiden puolueiden kannattajista reilu kolmannes (35-38 %) on kiinnostunut kuntien lautakuntapaikoista.
Koko tutkimusosio luettavissa tästä.
Tutkimuksen toteutus
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa toukokuussa 2018. Haastatteluja tehtiin 6 193. Vastaajat edustavat maamme 18 – 79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on noin yksi prosenttiyksikkö suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 040 057 0087.
Kommentit