Vain reilu kaksi viidesosaa ilmoittaa olevansa kiinnostunut aluevaaleista (44 %). Lähes joka toinen (46 %) ilmoittaa, että aluevaalit eivät kiinnosta.
Kaksi kolmesta (68 %) katsoo, että samojen ihmisten ei pidä olla päättämässä valtakunnan, alueiden (maakuntien) ja kuntien asioista. Vain vajaa viidennes (18 %) tohtii olla eri mieltä. Reilu kolmannes (36 %) katsoo, että ehdokkuuden rajaaminen eri vaaleissa olisi epädemokraattista. Kaksi viidestä (41 %) torjuu epädemokraattisuusväittämän. Suomalaisten suhtautuminen ei ole muuttunut vuodesta 2018.
Suurempi osa vastaajista uskoo aluevaltuuston rooliin vaikutuskanavana ja päätöksentekijänä, kuin epäilee sitä. Usko on selvästi vahvistunut epäuskoon nähden vuodesta 2018.
Reilu kolmannes (34 %) tyrmää väitteen, että, aluevaltuustoilla ei ole todellista päätösvaltaa. Väitteeseen yhtyy vajaa kolmannes (31 %).
Yli kolmannes (36 %) arvioi, että aluevaltuusto (maakuntavaltuusto) tulee olemaan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien toimiva väylä. Epäuskoisia on vajaa kolmannes (31 %).
Vain kolmannes (34 %) uskoo, että aluevaltuusto (maakuntavaltuusto) kykenee toimimaan vastuuntuntoisesti koko maakunnan edun huomioon ottaen. Tätä hieman suurempi osa on epäuskoinen (37 %). Enemmän kuin neljännes (29 %) ei pysty ottamaan kantaa.
Suomalaisista kaksi viidestä (42 %) arvioi, että aluevaltuusto (maakuntavaltuusto) ajaa lähinnä suurten kaupunkien asiaa ja etuja. Vuonna 2018 näin ajatteli joka toinen (49 %). Kantaa ottamattomien on lisääntynyt reilun kolmen vuoden aikana (23 % –> 29 %).
Lue koko tutkimusosio.
Tutkimuksen taustatiedot. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 11.–15.9.2021. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1000. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400 570 087.
Kommentit