uutiset / 13.07.2017

Noin 2500 valtuutettua lähdössä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin – Vasemmistoliitossa suurin, Keskustassa vähäisin kiinnostus

Noin 2500 valtuutettua eli 28 prosenttia (7 % varmasti ja 21 % todennäköisesti) kaupunkien ja kuntien valtuutetuista asettunee ehdolle maakuntavaaleissa, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön valtuutetuille tekemässä kyselyssä. Vajaa kolmannes (31 %) ei varmasti asetu ja 28 prosenttia ei todennäköisesti asetu ehdolle. 15 prosenttia vastanneista ei osannut vielä sanoa kantaansa.

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Maakuntavaalit tultaneen järjestämään lokakuussa 2018. Valtuutettuja valittaneen vähintään n. 1200. Kyselyä tehtäessä touko-kesäkuun vaihteessa 2017 oletus oli, että maakuntavaalit olisivat tammikuussa 2018. Valtuutetuilta kysyttiin, aikovatko he lähteä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin. Valtuutetut ovat todennäköisin ja suurin ehdokasryhmä.

Ensimmäisen kauden valtuutetuista joka neljäs (24 %) lähtee varmasti tai todennäköisesti ehdolle. 3-4 kautta valtuustossa istuneista ehdolle olisi lähdössä joka kolmas (33 %).

Nihkeimmin ehdokkuuteen suhtautuvat kansa/keskikoulun käyneet (22 %) ja innokkaimmin akateemisen koulutuksen (32 %) saaneet. Miehet (30 %) ovat hieman naisia (26 %) kiinnostuneempia ehdokkuudesta.

Vasemmistoliiton valtuutetut kiinnostuneimpia – keskustalaiset nihkeimpiä ehdokkuuteen

Ylivertaisesti kiinnostuneimpia maakuntavaltuustoon pyrkimisestä ovat vasemmistoliiton valtuutetut. Heistä peräti lähes puolet (48 % varmasti tai todennäköisesti) olisi lähdössä ehdolle ja vain 40 prosenttia ei ole ehdokkuudesta kiinnostunut. Nihkeästi ehdokkuuteen suhtautuvat keskustan valtuutetut, heistä vain joka viides (21 %) on kiinnostunut ehdokkuudesta, ja peräti kaksi kolmesta (71 %) jo tässä vaiheessa arvioi, että ei lähde ehdolle.

Muiden puolueiden valtuutettujen osuus kiinnostuneista maakuntavaaliehdokkuuteen on seuraava: Kristillisdemokraatit (37 %), perussuomalaiset (32 %), kokoomus (31 %), SDP (28 %) ja vihreät (25 %) ja RKP (17 %).

Kainuussa suurin into – Uudellamaalla vähäisin

Maakunnittain tarkastellen suurin kiinnostus ehdokkuuteen on Kainuussa, jossa puolet (49 %) valtuutetuista on lähdössä ehdolle. Kainuu on ainoa maakunta, jossa maakuntahallintoa on kokeiltu, joten se on lähtökohdiltaan tuttu valtuutetuille ja moni heistä on ollut jo ehdolla ja myös maakuntavaltuutettuna.

Kainuun jälkeen suurin kiinnostus ehdokkuuteen valtuutetuilla on Kymenlaaksossa (40 %), Satakunnassa (37 %), Päijät-Hämeessä (35 %), Keski-Pohjanmaalla (33 %), Pohjois-Savossa (33 %), ja Kanta-Hämeessä (31 %).

Vähäisintä kiinnostus ehdokkuuteen on Uudellamaalla (19 % varmasti tai todennäköisesti ei asetu), Pohjanmaalla (20 %), Varsinais-Suomessa (21 %) ja Lapissa (22 %). Näistä maakunnista Varsinais-Suomessa (70 %), Uudellamaalla (68 %) ja Lapissa (66 %) on suurin niiden valtuutettujen määrä, jotka jo nyt arvioivat, että eivät lähde ehdokkaaksi.

Kolmessa maakunnassa niiden valtuutettujen määrä, jotka vielä eivät osaa sanoa kantaansa ehdokkuuteen, on vähintään viidennes. Maakunnat ovat Pohjanmaa (24 % ei osaa sanoa), Päijät-Häme (24 %) ja Etelä-Savo (20 %).

Valtuutettujen vahva enemmistö: omasta kunnasta saadaan maakuntavaltuutettu

Lähes kolme neljästä valtuutetusta (72 %) uskoo, että oma kunta tulee saamaan vähintään yhden maakuntavaltuutetun ensi vuonna valittavaan maakuntavaltuustoon. Vajaa neljännes (23 %) valtuutetuista ei siihen usko. Iällä, sukupuolella tai valtuustokausien määrällä ei ole vaikutusta uskoon edustuksesta.

Vahvinta usko oman kunnan edustukseen tulevissa maakuntavaltuustoissa on kristillisdemokraattien (85 %), vasemmistoliiton (81 %) ja vihreiden (80 %) valtuutetuilla. Epäilevimpiä ovat RKP:n (58 %) valtuutetut, mutta heistä viidennes (21 %) ei osaa asiaan vielä sanoa. Keskustan valtuutetuista kolme neljästä (75 %), kokoomuksen (71 %), SDP:n 70 %) ja perussuomalaisten (68 %) uskoo oman kunnan edustukseen tulevassa maakuntavaltuustossa.

Vastauksiin vaikuttanee maakunnan kuntien määrä. Mitä vähemmän maakunnassa, kuten Kainuussa, on kuntia, sitä todennäköisemmin voi arvioida oman kunnan saavan maakuntavaltuustopaikan.

Tutkimuksen taulukot luettavissa tästä.

KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö teki sähköpostitse kyselytutkimuksen keväällä valituille kaupunkien ja kuntien valtuutetuille. Kysely lähetettiin 7902 valtuutetulle 24.5-12.6.2017. Kyselyyn vastasi 1745 valtuutettua. Vastausprosentti on 22. Vastanneet ovat edustava joukko suhteutettuna valtuutettujen kokonaismäärään maakunnittain ja puolueittain. RKP:n valtuutetuilla on pieni aliedustus. Kysely tehtiin suomenkielisenä. Tutkimuksen virhemarginaali on kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087.

#maakuntavaalit #vaalit #valtuutetut

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.