Lähes yhtä hyvän arvosanan saa oikeus saada opetusta ja päästä osalliseksi tiedosta (84 %). Myös oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin (83 % %) sekä sananvapautta (81 %) koskevat arviot erottuvat myönteisyydellään muista. Lähimmäksi em. neljän kärkeä sijoittuvat omaisuuden (72 %) ja yksityiselämän suoja (72 %).
Oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon sijoittuu listan hännille. Lähes kolme viidestä (58 %) katsoo sen toteutuvan jokseenkin riittävästi, mutta yli kolmannes (37 %) on eri mieltä. Reilu kolmannes (35 %) kyseenalaistaa myös ihmisten yhdenvertaisuuden lain edessä ja noin kolmannes (34 %) uskoo oikeuden sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon toteutuvan riittämättömästi.
Arviointien väestöryhmittäiset erot ovat kokonaisuutena melko vähäisiä. Naiset ovat miehiä hieman kriittisempiä taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutumista kohtaan.
Vasemmistoliiton (70 %) ja SDP:n (51 %) kannattajien enemmistö arvioi oikeuden sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon toteutuvan maassamme riittämättömästi. Valtaosa päähallituspuolueiden tukijoista (KOK 78 % ja KESK 75 %) on päinvastaista mieltä.
Selvimmin perusoikeuksien toteutumiseen ovat tyytymättömiä perussuomalaisten kannattajat. Heistä enemmistö kokee, että sananvapaus (60 %), omaisuuden suoja (58 %), yhdenvertaisuus lain edessä (56 %), oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen (52 %) toteutuvat jokseenkin tai täysin riittämättömästi.
Koko tutkimus luettavissa tästä.
Tutkimuksen toteutus. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 1.-6.2.2019. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 112. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087.
Perusoikeudet ovat perustavia oikeuksia ja kuuluvat kaikille. Niiden perusluonteeseen kuuluu, että ne eivät kuulu vain enemmistölle. Perusoikeudet kuuluvat myös kaikille erilaisille vähemmmistöille eikä niiden toteutumista kuulu mitata enemmistön mielipiteen perusteella. Perusoikeuksia voi verrata esimerkiksi perustaitoihin. Luku- ja kirjoitustaitoakaan ei kuulu mitata sen mukaan, että enemmistön osatessa lukea ja kirjoittaa olisivat asiat yhteiskunnassa hyvin.
Huomiotani kiinnitti, että ei kysytty oikeudesta harjoittaa uskontoa tai muusta uskonnonvapauteen liittyvästä asiasta. Ehkä tätä oikeutta ei pidetä tärkeänä?