Ilmapuntari 2014: Mitä hallitukselta odotetaan? Mitkä puolueet tulevaan hallitukseen?

Suomalaisten mielestä sosiaali- ja terveyspalveluiden hoidon saannin turvaaminen tulee olla maan hallituksen painopistealue vastaisuudessa. Samalla tulee estää sosiaaliturvan väärinkäyttöä ja hillitä valtion velkaantumista. Suomen tulisi painokkaammin ajaa omaa etua EU:ssa ja talousvaikeuksissa olevien maiden tukemiseen tulisi suhtautua aiempaa varauksellisemmin.

KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden 2014 Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten odotuksia maan nykyiseltä ja tulevalta hallitukselta. Tässä yhteenvedossa tarkastellaan tiivistetysti keskeisiä tutkimuksen tuloksia. Tiivistelmä kokonaisuudessaan liitteenä.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden hoidon saannin turvaaminen on tärkeistä tavoitteista tärkein

Politiikan tavoitteisiin kohdistuvia odotuksia selvitettiin kysymyssarjalla, jonka näkökulma oli sidottu minihallitusneuvotteluihin ja niiden seurauksena syntyvän uuden hallituksen toimintaan ja myös seuraavaan hallitukseen. Vastaajilta kysyttiin, miten erilaisten asioiden tulisi vastaisuudessa painottua hallituksen toiminnassa verrattuna maassamme viime vuosina harjoitettuun hallituspolitiikkaan.

Kansalaisten tavoitteet asettuvat tasaisesti laskevaan järjestykseen. Ylivertaista ykkösasiaa ei ole, vaan odotukset hajaantuvat moniin erilaisiin asioihin. Kokonaisuutena kansalaisten toivelista on mittava. Hyvinvointipalvelut tulisi turvata ja samanaikaisesti hillitä velkaantumista.

Yleiskuva odotuksista saadaan tarkastelemalla listan kärkeä ja tyveä. Kaikkein tärkeimmäksi koetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden hoidon saannin turvaaminen (65 % haluaa painottuvan nykyistä enemmän). Suuren painon saavat myös sosiaaliturvan väärinkäytön estäminen (63 %), koulutuksen voimavarojen turvaaminen (59 %), kuntien talouden ja palveluiden turvaaminen (59 %), valtion velkaantumisen hillitseminen (59 %) sekä rikollisuuden torjunta (58 %). Tärkeiden asioiden joukkoon kuuluu myös Suomen oman edun ajaminen ja päätösvallan lisääminen EU:ssa (57 %).

Listan tyveen asettuvat talousvaikeuksiin joutuneiden EU-maiden tukeminen ja talouden elvyttäminen lainanottoa lisäämällä. Asioiksi, joiden haluttaisiin painottuvan vastaisuudessa nykyistä vähemmän, ovat em. lisäksi, ulkomaalaisten maahanmuuton edistäminen, taiteen ja muun kulttuurin tukeminen, verojen korottaminen, kahdenväliset Venäjä –suhteet, työurien pidentäminen, kuntien määrän vähentäminen sekä maamme Nato-jäsenyys .

Kokoomuksen ja vasemmistoliiton kannattajat poikkeavat muista

Verrattaessa eri puolueiden kannattajien odotuksia toisiinsa muotoutuvat toivelistat erilaisiksi. Muutamien tavoitteiden osalta vallitsee kuitenkin melko pitkälle menevä yksimielisyys. Näitä ovat mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden hoidon saannin, koulutuksen voimavarojen ja energian saannin turvaaminen, rikollisuuden torjunta ja velkaantumisen hillitseminen.

Puolueiden kannattajien odotukset ovat toisistaan poikkeavia, kun tarkastellaan eroja väestön keskimääräiseen suhtautumiseen. Kokoomuksen kannattajat poikkeavat näkyvästi muusta joukosta. Suurimmat irtiotot väestön keskiarvosta koskevat julkisten palvelujen tuotantotapojen uudistamista (mm. ulkoistaminen) ja Nato-jäsenyyttä. Samalla tuloerojen kaventaminen jää keskimääräistä vähemmän korostetuksi tavoitteeksi.

Sosialidemokraattien äänestäjien profiili poikkeaa varsin vähän väestön keskimäärästä. Suhteellisesti korostunein asia on kuntien määrän vähentäminen. Työelämä nousee esille toisin päin, innottomuutta ilmenee etenkin työmarkkinoiden joustavuuden lisäämisessä.

Perussuomalaisten profiili ei tuota yllätyksiä. Keskimääräistä vahvemmin ajettujen asioiden joukko jää Suomen oman edun ajaminen ja päätösvallan lisääminen EU:ssa. Ulkomaalaisten maahanmuuton edistäminen, talousvaikeuksiin joutuneiden EU-maiden tukeminen sekä taiteen ja muun kulttuurin tukeminen maistuvat pahalta.

Keskustan kannattajien erot koko väestöön jäävät melko pieniksi. Profiili poikkeaa varsin vähän väestön keskiarvosta. Suhteellisesti voimakkaimmin tähdennetty asia on maaseudun ja haja-asutusalueiden ongelmien helpottaminen. Hieman keskimääräistä pienemmän painoarvon ryhmältä saavat kuntien lukumäärän vähentäminen sekä luonnon ja ympäristön suojeleminen.

Vasemmistoliiton profiili poikkeaa selvästi väestön keskimäärästä. Se on lähes käänteiskuva kokoomuksen profiilista. Suhteellisesti tavoiteltavinta on kulttuurin tukeminen, tuloerojen kaventaminen ja talouden elvyttäminen lainanotolla. Julkisten menojen vähentäminen, sosiaaliturvan vastikkeellisuuden lisääminen ja Nato-jäsenyys ovat asioita, joihin suhtaudutaan kielteisesti.

Vasemmistoliiton tapaan vihreiden profiili on poikkeava. Ympäristönsuojelun ja kulttuurin tukemisen ja maahanmuuton edistämisen tulisi saada enemmän painoarvoa. Keskimääräistä vähemmän ryhmä painottaa Suomen oman edun ajamista EU:ssa ja maanpuolustuskyvystä huolehtimista.

Enemmistö haluaa keskustan hallitukseen

Näkemyksiä maamme puolueista kartoitettiin tutkimuksessa kysymyksenasettelulla, jossa vastaajien tuli nimetä kaikki ne puolueet, joiden tulisi olla maan hallituksessa.

Yleissilmäys tuloksiin kertoo että puolueet profiloituvat kansalaisten arvioissa verraten selvästi. Edelleen huomataan, että keskusta, kokoomus ja SDP keräävät pääosan maininnoista siten, että muihin puolueisiin kohdistuvat odotukset jäävät varsin alhaisiksi.

Keskusta asettuu tällä mittarilla halutuimmaksi hallituspuolueeksi (55 %). Yli puolet Kokoomuksen, perussuomalaisten, SDP:n ja muiden kannattajista näkisi keskustan hallituksessa. Keskustan perässä seuraavina hallitussuosikkeina tulevat TASASkokoomus (46 %) ja SDP (44 %). Tosin vain keskustan piirissä yli puolet (57 %) näkisi kokoomuksen hallituksessa. Vastaavasti SDP:n näkisi hallituksessa yli puolet vasemmistoliiton (67 %) ja vihreiden (52 %) kannattajista. Neljästä suurimmasta puolueesta perussuomalaiset jäävät selvästi kolmen edellä mainitun taakse. Alle kolmannes (30 %) väestöstä haluaisi perussuomalaiset maan hallitukseen. Yhdenkään puoleen kannattajien enemmistö ei toivo perussuomalaisia hallitukseen.

Kokoomuksen ja keskustan kannattajat hamuavat porvaripohjaa

Eri puolueiden kannattajilla on toisistaan poikkeavia toiveita hallitusvastuun kantajista. On selvää, että kannatetun puolueen toivotaan olevan maan hallituksessa. Keskeisin mielenkiinto kohdentuu siten siihen, mitä muita puolueita eri puolueiden kannattajat toivovat hallitukseen oman puolueen ohella.

Suosituimmat puolueet maan hallitukseen kokoomuksen kannattajien keskuudessa:

– Kokoomus 98 %
– Keskusta 69 %
– RKP 48 %

Suosituimmat puolueet maan hallitukseen SDP:n kannattajien keskuudessa:

– SDP 92 %
– Keskusta 56 %
– Vasemmistoliitto 53 %

Suosituimmat puolueet maan hallitukseen perussuomalaisten kannattajien keskuudessa:

– Perussuomalaiset 94 %
– Keskusta 59 %
– Kokoomus 32 %

Suosituimmat puolueet maan hallitukseen keskustan kannattajien keskuudessa:

– Keskusta 89 %
– Kokoomus 57 %
– Perussuomalaiset 40 %

Suosituimmat puolueet maan hallitukseen vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa:

– Vasemmistoliitto 91 %
– SDP 67 %
– Vihreät 62 %

Suosituimmat puolueet maan hallitukseen vihreiden kannattajien keskuudessa:

– Vihreät 82 %
– SDP 52 %
– Kokoomus 40 %

Tuloksista voisi tehdä johtopäätöksen, jonka mukaan kokoomuksen ja keskustan tukijoiden näkymissä häämöttää porvarihallitus. Perussuomalaiset tähyävät keskustan suuntaan, mutta pitävät auki sekä porvarihallitusta että punamultaa. SDP:n kannattajat toivovat punamultahallitusta ja vasemmistoliiton tukijat punavihreää. Vihreiden kannattajille mieluisin olisi nykyisen kaltainen hallituspohja.

Perussuomalaisten, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat näkevät kokoomuksen mielummin hallituksessa kuin kokoomuksen kannattajat em. puolueet. Kaikista jyrkin suhtautuminen kokoomuksen kannattajilla on vasemmistoliittoon, vain yksi prosentti ottaisi sen hallitukseen. SDP:n hallitustaipaleen näkevät vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat myönteisempänä kuin muut. Kaikkien viiden suurimman puolueen kannattajat toivovat mielummin keskustan hallitukseen kuin mitä keskustan kannattajat näkevät ao. puolueiden hallitusvastuun.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla kesäkuussa 2014. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 100. Vastaajat edustavat maamme 18–75 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuunottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy.

Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087