Puoluekanta heijastuu arvioissa maan hallituksen pätevyydestä. Enemmistö hallituspuolueiden kannattajista (59 %) arvioi hallituksen kyvyn hyväksi. Vain viidennes oli epäuskoinen. Oppositiopuolueiden kannattajista enemmistö (70 %) ilmoitti, että hallituksen kyky hoitaa maan asioita on erittäin tai melko huono.
Luottamus maan hallituksen kykyihin oli heikko oppositiopuolueiden ja perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Vajaa viikko ennen perussuomalaisten mullistavaa puoluekokousta enemmistö (52 %) puolueen kannattajista arvioi hallituksen kyvyn hoitaa maan asioita heikoiksi.
Noin viikko ennen hallituskriisiä väestö ei ollut vakuuttunut siitä, että hallitus pysyy toimintakykyisenä seuraaviin eduskuntavaaleihin saakka. Neljännes (26 %) arvioi hallituksen hajoavan ennen aikojaan. Kaksi viidestä (42 %) uskoi hallituksen toimivan vaalikauden loppuun saakka. Huomattava osa (31 %) ei kuitenkaan osannut ottaa kantaa lainkaan.
Reilu viidennes uskoo opposition kykyyn haastaa hallitusta
Vain reilu viidennes (22%) uskoi opposition pätevyyden haastaa hallitusta erittäin tai melko hyväksi. Kaksi viidestä (43 %) epäili opposition taitoja. Suhtautuminen oppositioon ei kuitenkaan muuttunut viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana.
Vain alle puolet (42 %) oppositiopuolueiden kannattajista luotti opposition kykyyn tarjota vaihtoehtoja maan hallitukselle. Suurimman oppositiopuolueen SDP:n kannattajista kaksi viidestä (42 %) uskoi opposition kykyihin. Vihreiden kannattajista oppositioon luotti myös kaksi viidestä (42 %) ja vasemmistoliiton tukijoista enemmistö (55 %).
Mielipiteet muuttuivat vuoden 2016 kesästä. Epätietoisuus lisääntyi tuntuvasti (16 à 31 %). Muutos selittyy sillä, että kyselyn aikana julkisuudessa pohdiskeltiin mahdollisella hallituskriisillä, mikäli perussuomalaiset valitsevat Halla-ahon puheenjohtajaksi.
Kolmannes (32 %) uskoi, että päätökset parantuisivat, jos oppositiopuolueet tai osa niistä olisi mukana hallituksessa. Hieman suurempi joukko (35 %) tyrmäsi ajatuksen. Kolmannes (33 %) ei kyennyt ottamaan kantaa. Epätietoisuus lisääntyi kesästä 2016 (18 % à 33 %).
Puoluekanta selitti suhtautumista. Hallituspuolueiden kannattajat torjuivat sen, että päätökset paranisivat. Oppositiopuolueiden kannattajat puolestaan uskoivat, että päätökset olisivat nykyisiä parempia.
Väite ”nykyisen hallituksen päättäjiä syyllistetään suotta päätöksistä, joita he tiukoissa tilanteissa ja ristiriitaisten odotusten vallitessa joutuvat tekemään jakaa kansaa. Yli kolmannes (37 %) ymmärtää päättäjien reunaehtojen raakuuden. Lähes joka toinen (47 %) ei anna armoa ja torjuu väittämän. Päättäjiä ymmärtävien ihmisten määrä vähentyi kesästä 2016 (46 % à 37 %).
Hallitus saa parhaat arvosanat turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa, heikoimmat sote-asioissa
Tutkimuksen osana selvitettiin mielipiteitä hallituksen onnistumisesta kaikkiaan 11 eri asiassa. Keskimäärin kansalaisista noin neljännes on tyytyväinen maan hallituksen toimiin eri asioissa ja lähes kaksi viidestä tyytymätön. Reilu neljännes arvioi hallituksen onnistuneen eri asioissa jollakin tavoin, vaikkakin kompuroiden.
Hallituksen uskotaan onnistuneen parhaiten turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Enemmän kuin kaksi viidestä (44 %) antoi hallitukselle erittäin tai melko hyvän arvosanan turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Vain viidennes (20 %) ajatteli hallituksen epäonnistuneen.
Hallituksen toimia maan talouden hoidossa kiitteli vajaa kolmannes (31 %) väestöstä. Tätä suurempi joukko (38 %) antoi hallitukselle kuitenkin huonoja arvosanoja.
Enemmistö kansalaisista arvioi maan hallituksen onnistuneen heikosti kahdessa asiassa. Nämä ovat sosiaali- ja terveydenhuolto (55 %) sekä koulutukseen ja sivistykseen liittyvät asiat (54 %). Ainoastaan kuudesosa (17 %) kiitteli maan hallituksen toimia sote-asioissa.
Mielipiteet hallituksen toiminnasta muuttuvat viime vuoden kesästä. Hallitus sai aiempaa enemmän hyviä arvosanoja maan talouskehityksestä (17 % à 31 %) ja työllisyyden hoidosta (9 % à 19 %). Aiempaa enemmän tyytymättömyyttä kohdentui sote-asioihin (47 % à 55 %) sekä maahanmuuttoon (36 % à 45 %).
Tutkimuksen taulukot luettavissa tästä.
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy (aiemmin TNS Gallup Oy). Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 2.-7.6 2017. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.044. Vastaajat edustavat maamme 18 – 75 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087.
Kommentit