uutiset / 21.04.2016

Tuore tutkimus perusoikeuksien toteutumisesta syrjäkunnissa

Toteutuvatko perustuslaissa yhtäläisesti kaikille taatut perusoikeudet myös harvaanasutun maaseudun syrjäkylillä?

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Kunnallisalan kehittämissäätiön uusin tutkimusjulkaisu pureutuu syrjäkuntien sivistyksellisiin ja sosiaalisiin perusoikeuksiin. Kriisikuntakriteerit ovat puutteellisia ja sote-uudistus tarpeen.

Pieni syntyvyys ja alhainen työllisyys ovat vaaran merkkejä

Kriisikuntien tunnistamiseen pelkästään taloudelliset mittarit eivät riitä. Pieni syntyvyys ja työikäisen väestön alhainen työllisyysaste ovat tärkeitä kriteerejä määritellä kriisikunta ja aloittaa kuntajakoselvitys.

Tämän osoittaa Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistojen tutkijoiden toteuttama KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimus “Sivistykselliset ja sosiaaliset perusoikeudet syrjäkunnissa”. Tutkimuksessa on selvitetty monipuolisesti oikeustieteen, tilastoanalyysien ja haastattelututkimuksen keinoin perustuslaissa turvattujen sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista harvaanasutun maaseudun erityisolosuhteissa.

Kunnan syrjäisyys tai heikko taloustilanne eivät välttämättä tuota perusoikeusongelmia

Tutkimus purkaa luutuneita ajatustottumuksia ja myyttejä harvaan asutusta maaseudusta ja niiden kunnista. Palveluiden tuottamisongelmat eivät suoraan liity pitkiin etäisyyksiin tai keskity Lappiin ja Kainuuseen. ”Länsi-Suomessa valtatieverkon katvealueilla ihmisten sivistyksellisten ja sosiaalisten perusoikeuksien toteutuminen voi kangerrella Lappia enemmän”, toteaa monessa syrjäkunnassa tutkimushankkeen aikana käynyt ja niissä muun muassa lukuisia virkamiehiä ja kunnallispoliitikkoja haastatellut julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen Tampereen yliopistosta.

Kunnan syrjäisyys tai heikko taloudellinen asema eivät sellaisenaan automaattisesti johda ongelmiin sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisessa. Ennakkoluulottoman ja viisaan päätöksenteon, yhteisöllisyyttä vahvistavan kumppanuusajattelun ja hyvien toimintamallien avulla perusoikeudet voidaan turvata yllättävän hyvin syrjäkunnissa. ”Julkisen vallan ja viime kädessä valtion tulee aktiivisesti taata perusoikeuksien toteutuminen koko maassa kunnan kokoon katsomatta”, korostavat tutkimusta johtaneet oikeustieteen professori Juha Lavapuro Turun yliopistosta ja valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta.

Nykyinen sote-malli ruokkii eriarvoisuutta

Tutkimuksen mukaan nykyinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistapa on tullut tiensä päähän. Vaikka kuntakeskeinen malli ei ole vielä sinänsä johtanut merkittäviin perusoikeusloukkauksiin, se ei kuitenkaan enää kykene hillitsemään sosiaalisten oikeuksien toteutumisen eriarvoistumiskehitystä. Tältä osin tutkimustulokset tukevat sote-uudistuksen tavoitetta siirtää sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja koordinointi nykyisiä huomattavasti laajemmille yksiköille.

Sivistyksellisten oikeuksien toteutuminen vaatii riittävän laajan väestöpohjan

Sivistyksellisten oikeuksien turvaamiseen liittyy tutkimuksen perusteella samansuuntaisia ongelmia. Kunnan syrjäisyys heikentää merkittävästi varsinkin ammatillisen koulutuksen saatavuutta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tapaan sivistyspalveluiden järjestämisvastuun tulisi osoittaa väestöpohjaltaan riittävän suurelle toimijalle. Nykytilanne vain kasvattaa sivistyksellisten oikeuksien yhdenvertaisen toteutumisen kannalta haitallista osaoptimointia ja sivistyspalveluiden toteuttamiseen osoitettujen taloudellisten voimavarojen tehotonta käyttöä.

Lisätietoja:

Juha Lavapuro, oikeustieteen professori, Turun yliopisto,
040-7755190, juha.lavapuro@utu.fi
Tuomas Ojanen, valtiosääntöoikeuden professori, Helsingin yliopisto,
040-5617055, tuomas.ojanen@helsinki.fi
Pauli Rautiainen, julkisoikeuden apulaisprofessori,
Tampereen yliopisto, 040-7707282, pauli.rautiainen@staff.uta.fi

#perusoikeus #sivistys #sote #syrjäkunta #tutkimus #uudistaminen

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.