On jo aika lopettaa kansalaisia syyllistävä keskustelu sosiaalietuuksien väärinkäytöksistä ja suunnata fokus etuuksien riittävään tasoon ja sosiaalityön resursseihin, painottaa SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n johtaja [b]Riitta Särkelä[/b].
Keskiviikkona 6. maaliskuuta Kelan julkistama tutkimus toimeentuloturvaetuuksista kertoi jälleen kerran, että etuuksien väärinkäytökset eivät ole ongelma. Sama tieto välittyy myös SOSTE:n Sosiaalibarometristä 2013, joka julkistetaan kokonaisuudessaan huhtikuussa.
Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö SOSTE teki kyselyn etuuksia myöntäville ja etuushakemuksia käsitteleville paikallistason asiantuntijoille: kuntien sosiaalijohtajille, Kelan toimistojen johtajille sekä työ- ja elinkeinotoimistojen johtajille. Sosiaaliturvaetuuksia paikallistasolla myöntävistä asiantuntijoista peräti 70 prosenttia katsoi, että sosiaalietuuksien väärinkäytökset ovat harvinaisia.
– Sosiaalietuuksien väärinkäytökset eivät nouse ongelmaksi, vaan ongelma on ensisijaisten etuuksien kuten eläkkeiden, työttömyysturvan, sairauspäivärahan, lasten kotihoidon tuen, lapsilisän ja opintotuen liian matala taso, Riitta Särkelä tiivistää.
Toinen ilmeinen ongelma on, että kansalaiset eivät usein tiedä olevansa oikeutettuja sosiaalietuuksiin, eivätkä etuuksien myöntäjät tiedota asiasta riittävän tehokkaasti.
– Kela on tehnyt hyvää työtä takuueläkkeestä tiedottaessaan, mutta moni kuntalainen ei edelleenkään tiedä olevansa oikeutettu esimerkiksi toimeentulotukeen.
[b]Toimeentulotuen perusosa Kelan vastuulle[/b]
Riitta Särkelä haluaa suunnata keskustelun jatkossa siihen, miten kansalaisten sosiaalietuudet saadaan riittävälle tasolle ja sosiaalityölle resurssit sellaiseen sosiaalityöhön, joka auttaa ihmiset jaloilleen.
– Nykyinen hallitus on tehnyt oikeansuuntaisia toimia, mutta etuudet laahaavat edelleen vakavasti jäljessä, jos tasoa verrataan palkkojen ja hintojen nousuun.
Yksi ilmeinen ongelma on Särkelän mukaan siinä, että toimeentulotuesta näyttää tulleen kasvavissa määrin pysyvä tukimuoto muiden etuuksien liian alhaisen tason vuoksi, vaikka tarkoitus on, että se olisi tilapäistä apua.
– Joka vuosi yhä useampi kansalainen joutuu turvautumaan toimeentulotukeen pitkäaikaisesti.
Nykyisellään kunnat myöntävät myös tuen perusosan, mikä kuormittaa kuntien sosiaalitoimen henkilöstöä.
– Henkilökohtaisesti katson, että toimeentulotuen perusosa pitäisi siirtää pikimmiten Kelan maksettavaksi. Silloin kansalaiset asuinkunnasta riippumatta olisivat yhdenvertaisessa asemassa ja kuntien sosiaalityön resurssit voitaisiin suunnata ammatilliseen sosiaalityöhön tukipaperien käsittelyn sijaan.
Riitta Särkelä muistuttaa, että sosiaalityöntekijöistä on vajausta ja heitä tarvitaan kipeästi lastensuojelu- ja aikuissosiaalityöhön.
– Sosiaalityö auttaa ihmisiä parhaimmillaan saamaan otteen elämästä ja siihen jää nyt liian vähän aikaa rakenteellisesta sosiaalityöstä puhumattakaan.
Särkelä toivoo, että jatkossa keskustelu kääntyisi niihin keinoihin, joilla sosiaalietuudet saadaan ajan tasalle ja toimeentulotuki olisi vain tilapäinen tukimuoto.
Kommentit