/ 17.11.2017

Ammattikorkeat kaipaavat vaikuttavuustutkimusta

Tampereen ammattikorkeakoulun TAMK:n vararehtorin Marja Sutelan mielestä Suomessa tarvitaan tutkimusta ammattikorkeakouluista ja niiden vaikuttavuudesta. Niiden asema on jo oman lain takia erilainen kuin yliopistojen. Myös lobbareista ja brändin rakentamisesta on tarvetta.

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Ammattikorkeat jatkuvassa muutoksessa

Pari vuotta sitten ilmestyi kirja ammattikorkeakoululaista. Marja Sutela oli yksi kirjoittajista.

Meillä on oma laki yliopistoille ja toinen ammattikorkeakouluille. Ammattikorkeat ovat suuri ja itse asiassa nuorehko instituutio. 25 vuotta ovat merkinneet yhdessä valtakunnallista kehittymistä ja kehittämistä.

Ammattikorkeakoululain kokonaisuudistuksessa 2015 kaikki muuttuivat osakeyhtiöiksi. Liikakoulutuksesta piti luopua, Tampereellakin kuvataiteesta. Varoja piti ryhtyä pyydystämään mm. EU- ja Tekes-hankkeilla. Maassa on nyt 14 yliopistoa ja 23 ammattikorkeakoulua, joista TAMK on toiseksi suurin ja koko Pirkanmaan tapaan vetovoimainen ilman huolta opiskelijamääristä.

-Onko häin hajanainen järjestelmä pienen maan etu, Sutela kysyy.
-Kunnille, maakunnille, aluetaloudelle ja sen kehitykselle ammattikorkeakouluilla on suuri merkitys, hän tähdentää.

On kuitenkin hyvä kysymys, tarvitaanko 23 ammattikorkeakoulua. Tekemällä yhteistyötä ammattikorkeakoulut huolehtivat osaajien kouluttamisesta myös niille aloille, joita paikallinen ammattikorkeakoulu ei itse tarjoa. Esimerkiksi TAMK on kouluttanut röntgenhoitajia Jyväskylässä ja Seinäjoella. Kannattaa verkottua.

Tampereelta valmistuu eniten insinöörejä

Tampereen ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu yhdistyivät jo seitsemän vuotta sitten.

-Aiemmin olimme kadun kahta puolen itsenäisinä. Osaamiset täydensivät toisiaan ja olemme järkevästi pystyneet kehittämään tukitoimintojamme. Yhdessä meillä on laajempi opetus ja enemmän asiantuntijoita. Kaksi yliopistoakin heijastuvat toimintaamme, Marja Sutela kertoo.

Nyt tutkintoon johtavia opiskelijoita on TAMKissa yli 10 000 ja henkilöstöä noin 800. Eniten valmistuu insinöörejä, sitten sote-ihmisiä ja kolmanneksi liiketalouden osaajia.

Naapurissa sijaitsee Tampereen yliopistollinen sairaala Tays, joten päivittäin kulmilla liikkuu parikymmentätuhatta ihmistä. Teiskontien pääpaikan lisäksi media-alaa opiskellaan entisessä Ylen Tohlopissa eli Mediapoliksessa, musiikkia Pyynikintorin tuntumassa Tampereen musiikkiakatemiassa ja Keskustorin vierellä Finlaysonin alueella opiskelee tulevia yrittäjiä Proakatemiassa.

Maakunnassa toimipisteitä tarvitaan entistä vähemmän, sillä digitaalisuus on jo muuttanut tilannetta. Oman päivätyön ohella verkko-opinnot vaativat ryhmiä koolle vain parina päivänä kuukaudessa.

TAMKin omistus siirtyy ensi vuonna Tampereen korkeakoulusäätiölle, joka toimii vuoden 2019 alusta Tampereen uutena yliopistona. Säätiö pysyy pääomistajana Sastamalan koulutuskuntayhtymän ja parin pienosakkaan ohella.

-Ammattikorkeakoululla on nytkin autonomiansa, vaikka se on osa kaupunkikonsernia.

Tampere on nimennyt yhtiökokouksissa hallituksen, jatkossa sen nimeää säätiö. Laki määrää hallitukseen suurimpien koulutusalojen, henkilöstön ja opiskelijoiden edustajia.

Harva jos kukaan on tutkinut aihetta Sutelan jälkeen. Hänen mielestään korkeakoulutuksessa ja kuntatutkijana työskentelystä on ollut hyötyä nykytyöhönkin jo rakenteiden ymmärtämisen vuoksi.

Yleensä 12 vuotta ymmärretään elinkautiseksi. Tällaiseen eläkepaikka-ajatteluun Marja Sutela ei ole valmis, vaan kertoo odottavansa omalta työelämältään esimerkiksi kansainvälisiä korkeakouluhallinnon johtotehtäviä jatkossakin.

-Koen itseni johtajaksi, asioiden mahdollistajaksi. Ja väitöskirjan tekeminen kannattaa aina!

Marja Sutela

  • Tampereen ammattikorkeakoulun vararehtori
  • syntynyt Lumijoella 1967
  • väitellyt Joensuussa KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiöin tuella vuonna 2000 kunnallisesta kansanäänestyksestä (Suora kansanvalta kunnassa – oikeusvertaileva tutkimus kansanäänestyksestä kunnan asukkaiden itsehallinnon toteuttajana)
  • opiskellut Lapin ja Joensuun (nyk. Itä-Suomen yliopistossa)
  • työskennellyt tutkijana Lapin ja Tampereen yliopistoissa ennen Joensuuhun siirtymistä, jossa yliassistenttina ja hallinto-oikeuden professorina
  • Vaasan ja Itä-Suomen yliopistojen dosentti
  • Tampereen ammattikorkeakouluun 2005, vararehtoriksi TAMKin ja Piramkin yhdistyttyä 2010, vastuualue koulutus ja TKI- eli tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta
#ammattikorkeakoulut #opetus #vaikuttavuustutkimus

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.

Lisää aiheesta vaikuttavuustutkimus