Polemiikki / 28.11.2017

Tampere3 yhdistää yliopiston, teknillisen yliopiston ja ammattikorkeakoulun vuoden 2019 alusta

Tampereen ammattikorkeakoulun TAMK:n vararehtorin Marja Sutelan mielestä Suomessa tarvitaan tutkimusta ammattikorkeakouluista ja niiden vaikuttavuudesta. Sutelan elämän kuntalista alkoi Lumijoelta, johti julkisoikeuden opintoihin ja tutkimiseen yliopistoissa Rovaniemellä, Joensuussa ja Tampereella, jossa ammattikorkeakoulun johtaminen on jatkunut. Sutela on myös Vaasan ja Itä-Suomen yliopistojen dosentti.

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Väitöksensä Marja Sutela teki kunnallisesta kansanäänestyksestä KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tuella.
– Ammattikorkeakoulut ovat kunnille tärkeitä, säätiön tutkimusasiamies Veli Pelkonen kertoo.

Ei ihme, sillä kunnat ja kuntayhtymät ovat olleet ammattikorkeakoulujen omistajia. Yliopistot ovat tulossa ammattikorkeakoulujen pääosakkaiksi Tampereella, Lappeenrannassa, Lahdessa ja Lapissa. Tampere3 yhdistää yliopiston, teknillisen yliopiston ja ammattikorkeakoulun vuoden 2019 alusta.

Tampere3 muodostaa yli 40 000 ihmisen yhteisön

Toiminnallisen yhteistyön kautta opiskelijalle tarjotaan enemmän valittavaa ja siirtymisen mahdollisuuksia. Tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatioiden hankkeista jo puolet tehdään yliopistojen kanssa. Rakennustekniikan koulutus alkaa toimia pilottina konkreettisessa opetusyhteistyössä. Lähivuodet ovat brändin luontia, sillä korkeakoulujen on muodostettava houkutteleva yhteisö.

Tampereen korkeakouluyhteisö muodostuu Tampereen uudesta yliopistosta ja Tampereen ammattikorkeakoulusta.  Sen suunnittelu on näihin asti vienyt lähes puolet myös Marja Sutelan työajasta. Ammattikorkeakoulu on erillinen oikeushenkilö. Strategisesti johdetusta kolmen kokonaisuudesta on kuitenkin kyse. Opiskelijoita on 35 000 ja henkilöstöä viitisentuhatta. Korkeakouluyhteisöön muodostetaan yhteisiä tukipalveluja, esimerkiksi kirjasto palvelee kaikkia.

Sutela tietää, että amk-tieto kulkee hyvin kuntiin jo yhtiöiden hallitusten kautta. TAMKin hallitukseen kuuluu mm. kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäseniä. Sen sijaan eduskuntaa on vaikeampi lähestyä, sen päättäjät ovat useimmiten lukio-yliopisto-linjalla opiskelleita, eivät niinkään tietoisia ammattikorkeakoulujen roolista. Lobbareita tarvittaisiin.

Yliopistoihin verrattuna ammattikorkeakouluilla on oma profiilinsa työelämän tuntijana ja kehittäjänä.

–  Tarvitaan aikaa ennen kuin kaikki voivat kokea hyötyvänsä. Sanelu ei toimi, vaan osallistaminen, Sutela sanoo.
–  Kaikkiaan Tampere 3 on huikea mahdollisuus. Vuoden lisäaika on saatu ja käytetty, viisautta ja malttia kysytään samalla kun on jo tehty visiotyötä lähivuosikymmenelle.

Opiskelijamääriltään talot ovat suunnilleen samankokoisia, mutta yliopistojen rahoitus on tukevampaa. Tuntuviksi voi tosin nimetä myös viime vuosien koulutusleikkauksia TAMK:lle, jonka rahoitus laskee peräti 24 prosentilla vuosien 2012–19 aikana.

– Lasku on ollut todella merkittävää. Olemme ehkä vähän huonoja pitämään meteliä itsestämme, Sutela sanoo ammattikorkeakoulujen roolista.
– Ääni pitäisi saada kuulumaan ja sitä varten tarvitaan tutkimustietoa.

Houkuttavuus opiskelijan silmissä on korkeakouluille yhä tärkeämpää.  Myynnin ja yrittäjyyden opinnot ovat kiinnostaneet Tampereen kahden yliopiston opiskelijoita, kun Tampere3:n ristiinopiskelupalvelu avattiin vuosi sitten.

On mahdollista luoda oma polku ja uusia opintokokonaisuuksia ammateista, joita emme vielä tunne.

– Väitökseni kansanäänestystematiikkaan en ole palannut. Kansanäänestys toimii sitä paremmin mitä tarkemmin se on säädelty. Siksi ei pitäisi hakea vain kyllä tai ei -vastauksia, jolloin tuloksesta helposti muodostuu sitova vaikutukseltaan. Alkuaan neuvoa antavasta menetelmästä voikin tulla arvaamaton.

#ammattikorkeakoulut #tampere3

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.