Polemiikki / 11.09.2018

Tätä tutkin: Miten tehdään liikuntapolitiikkaa?

Liikkumattomuus on suuri kansanterveysongelma, joka tulisi huomioida myös sote-uudistuksessa, tietää tutkija Anna Lee.

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Anna Lee Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta selvittää väitöstutkimuksessaan sitä, millaisia käsityksiä kuntapäättäjillä on liikuntapolitiikasta ja millainen kannatus liikunnalla on.

Lasten ja nuorten liikkumattomuudesta on tehty lukuisia tutkimuksia ja selvityksiä toimenpidemyriadeineen.

Tästä huolimatta vain kolmasosa suomalaislapsista ja -nuorista yltää liikuntasuosituksiin. Kunnat ovat avainasemassa lasten kannustamisessa liikkumaan.

Liikuntatieteiden maisteri Anna Lee pureutuu ongelmaan tutkimalla päätöksentekijöiden käsityksiä aiheesta sekä päätöksentekovaltaa. Tavoitteena on myös tarkastella edunvalvonnan tulevaisuuden suuntia.

Valtarakenteiden sekä eliittien mielipiteiden ymmärryksen kautta tutkimus pyrkii vahvistamaan lasten ja nuorten liikunnan asemaa kuntapoliittisessa päätöksenteossa.

– Olen kiinnostunut siitä jo muissa tutkimuksessa esiin tulleesta asiasta, että päätöksentekoa ohjaavat joskus muut seikat, esimerkiksi henkilökohtaiset mielipiteet ja suhteet jopa enemmän kuin tieto. Liikuntaan liittyviä päätöksiä tehdään tietämättä sen merkityksestä

Tutkimuksesta tekee ajankohtaisen myös sote-uudistus. Maakunta tulee olemaan vastuussa terveyttä edistävästä liikunnasta, mutta kunnat vastaavat asukkaiden liikuntapalvelujen tarjonnasta.

– Terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta kunnissa ja maakunnissa on nyt ratkaistava haaste. Sote tuo kuntien toimintaan muutoksia, rakenteet ja yhdyspinnat muuttuvat.

Anna Leen mukaan jo nyt liikuntapalvelujen saatavuus vaihtelee suuresti kunnittain. Kuntien autonomia tuo mukanaan sen, että lasten ja nuorten liikuntapalvelujen saatavuus voi olla kiinni yksittäisten päättäjien mielipiteistä.

Lisäksi Leen mukaan kunnissa on valtakuilu ylimpien ja alempien päätöksentekoelinten välillä, mitä tulee liikuntapolitiikkaan.

Leen tutkimusdata koostuu kyselytutkimuksista, joita hän on lähettänyt vuosina 2013 ja 2014 yli 280:n kunnan valtuustojen, hallituksien ja liikunnasta vastaavien lautakuntien puheenjohtajistolle sekä liikuntatoimien ylimmille virkamiehille. Tänä syksynä Lee tekee vielä uuden kyselyn saadakseen mukaan toisen valtuustokauden.

Kyselyissä Lee on selvittänyt muun muassa sitä, mitä lainsäädännön kohtia päätöksentekijät pitävät tärkeinä sekä heidän suhtautumistaan liikuntakulttuuriin sekä siihen, kuinka tärkeää eliittien mielestä liikunta on vaikkapa kuntatalouden näkökulmasta.

– Viime kädessä tutkimukseni voi antaa työkaluja rakenteiden ja päätöksentekoketjujen muuttamiseksi. Liikkumattomuuden terveyshaittoja ja niiden kustannuksia voidaan vähentää oikeilla päätöksillä, Lee summaa.

#kunnat #lapset #liikunta #liikuntapalvelut #liikuntapolitiikka #nuoret #suositukset #tutkimus #väitöskirja

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.