uutiset / 05.01.2021

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret kertovat: yhteiskunta auttaa meitä väärin

Tyytyväisyys elämään on työn ja koulutuksen ulkopuolisilla nuorilla heikkoa. Erityisen heikkoa se on työttömyyden pitkittyessä tai jos nuori kokee kuuluvansa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin. Yhteiskunta ei kuuntele nuoria ja siksi auttaa heitä väärin.

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Tällä uutisella 14.1.2021 mennessä yli 3 000 klikkausta!!!

Nuorisotutkimusverkoston toteuttamassa tutkimuksessa kysyttiin työn ja koulutuksen ulkopuolella olevilta nuorilta millaiset asiat ovat vaikuttaneet heidän elämänkulkuunsa, ja minkä tai keiden he olisivat toivoneet toimineen eri tavalla. Nuoria tavoitettiin kertomaan kokemuksistaan tutkijoiden ja etsivien nuorisotyöntekijöiden yhteistyönä.

Haastatelluista nuorista suuri osa ajattelee yhteiskunnan sisäpuolelle kuuluvan vain niiden, jotka ovat jo työelämässä. Ne ovat ulkopuolella, joilla on vaikeuksia odotusten täyttämisessä. Tämäntyyppinen ajattelumalli edistää yhteiskunnan eriarvoistumista ja tekee hyvän elämän tavoittelun entistä vaikeammaksi niille, jotka eivät etene sen mukaisesti mitä ovat suunnitelleet tai mitä heille on tarjottu.

Kysymällä nuorilta elämään tyytyväisyydestä yhteiskunta pystyisi paremmin löytämään ne nuoret, jotka tarvitsevat enemmän tukea saavuttaakseen sellaisen elämän tason, jota voi kuvata hyväksi elämäksi.

Kaikkia nuoria ei ole pystytty yhteiskunnan taholta auttamaan oikealla tavalla, koska ohjaustilanteita on määritellyt liikaa nuorten ohjaaminen koulutukseen ja työhön, vaikka tukea olisi tarvittu enemmän esimerkiksi oikeanlaisten terveyspalvelujen löytämiseen. Nuorten mukaan heitä itseään ei ole riittävästi kuultu tilanteen määrittelyssä.

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten haastattelut nostavat esille palvelujen laatuongelmat ja nuorten vähäisen kuulemisen palvelutarpeiden määrittelyssä. Näistä syistä oikeantyyppisen avun löytymiseen on mennyt jopa vuosia. Nuorista lähes kaikkien voi kuitenkin tulkita edelleen uskovan yhteiskunnan kykyyn kehittyä. Toimivat palvelut eivät tosin yksin riitä – ympärilleen nuori tarvitsee sellaisia ihmisiä ja yhteisöjä, joiden kokevat arvostavan heitä sellaisina kuin he ovat.

”Palvelujärjestelmän toiminnan vaikuttavuutta olisikin tärkeää arvioida myös nuoren elämänkaaren näkökulmasta, ei pelkästään yksittäisen palvelun tasolla ja pelkästään lyhyen aikavälin vaikutuksina”, tutkimuksessa todetaan.

Kuulummeko yhteiskuntaan? Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten käsityksiä tulevaisuudesta, demokratiasta ja julkisista palveluista tutkimus ilmestyy KAKSin julkaisusarjassa. Kunnallisalan kehittämissäätiön lisäksi tutkimusta rahoittivat Valtioneuvoston kanslia ja Lounais-Suomen aluehallintovirasto.

Lisätietoja: Anu Gretschel, Erikoistutkija, FT, anu.gretschel@nuorisotutkimus.fi, p. 040 516 9189, Sami Myllyniemi, Tilastotutkija, VTM, sami.myllyniemi@nuorisotutkimus.fi, p. 040 715 1721

 

Anu Gretschel ja Sami Myllyniemi Polemiikin 2/2020 haastattelussa (s. 38)

 

Anu Gretschel Polemiikin 3/2018 haastattelussa:

Nuorisotutkija Anu Gretschel: Hyvä elämä kuuluu kaikille

#koulutus #nuoret #nuoriso #tutkimus #tutkimushanke #työ #yhteiskunta

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.