uutiset / 11.09.2017

Polemiikki-lehdessä: Kunnat toivovat yliopistoilta buustia talouskehitykseen

Yliopistoilla tehtävän tutkimuksen taloudellinen potentiaali korostuu voimakkaasti, kun asiaa kysytään yliopistojen sijaintikuntien edustajilta.

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Kuntien näkökulmasta kaikki huippututkimus ei ole samanarvoista, vaan yliopistot halutaan osaksi laajaa innovaatiojärjestelmää.

Tällaisiin tuloksiin on päätynyt professori Sami Moision tutkimusryhmä KAKSin tukemassa hankkeessa “Kunnan ja yliopiston monikasvoinen suhde.” Tutkimusryhmässä oli mukana Meri Norola, Mikko Kohvakka ja Perttu Vartiainen.

Tutkimuksen tavoite oli tarkastella sinänsä paljon tutkittua yliopistojen ja yhteiskunnan suhdetta maantieteellisten sidosten ja vuorovaikutuksen muotojen näkökulmasta.

Yliopistojen alueellinen vaikuttavuus nousi alue- ja korkeakoulupoliittiseksi teemaksi jo 1990-luvulla, jolloin alettiin puhua yliopistojen “kolmannesta tehtävästä” ja siihen liittyen aluevaikuttavuudesta.

Tuoreessa tutkimuksessa tarkastellaan tuota suhdetta nimenomaan kuntien vinkkelistä. Tutkimusaineisto perustuu kaupungin ja yliopiston suhteita käsittelevään dokumenttiaineistoon sekä haastatteluihin.

Tutkimuksessa olivat mukana  Jyväskylän, Oulun ja Vaasan kaupungit yliopistoineen.

Ekonomisoituminen näkyy kaikessa

Tutkimuksen johtopäätöksistä tutkimusryhmän johtaja Sami Moisio toteaa yksiselitteisesti, että kuntatoimijoiden mielessä yliopistotoiminta “ekonomisoituu” tai peräti ”läpitaloudellistuu”, mikä väistämättä vaikuttaa myös yliopistojen painotuksiin.

– Aineistossa on vahvasti esillä yliopiston taloudellis-välineellinen merkitys. Kunnissa ajatellaan, että yliopistoissa on sellaista potentiaalia, jota yritykset voivat hyödyntää. Näin kunnissa toivotaan yliopistoja kiinteämmäksi osaksi yritysten toimintaa ja paikallista tai alueellista innovaatiojärjestelmää. Oletus on, että eritoten yrityslinkin kautta myös sijaintipaikkakunnat hyötyvät yliopistoista.

Kuntatoimijat näkevät, että yliopistojen eri tutkimus- ja koulutusalat ovat erilaisia mitä tulee niiden kykyyn tehdä yritysyhteistyötä tai muutoin osallistua talouden kasvupyrkimykseen.

Esimerkkinä Moisio mainitsee Oulua koskevassa haastatteluaineistossa esille nousevan kysymyksen: “vaikka sä tekisit kuinka ison filologisen tutkimuksen, niin poikisiko se bisneskasvua Ouluun”?

Yliopistojen ekonomisoituminen tarkoittaa käytännössä sitä, että eri tieteenalojen välille muodostuu hierarkioita.

Tässä ravintoketjussa korkeimmalla ovat työpaikkoja ja lisäarvoa oletettavasti luovat insinööritieteet. Niitä tukevat kauppatieteet tulevat seuraavana, mutta talouspotentiaalinsa suhteen ne arvotetaan jo selvästi teknillisten alojen alapuolelle.

Alimmaksi jäävät humanistiset tutkimus- ja koulutusalat. Kasvatustieteillä ja kielitieteillä koetaan olevan rooli lähinnä paikallisessa kehittämisessä.

– Humanistisilla tieteillä voi olla sivistyksellinen merkitys, mutta hierarkiassa ne jäävät muiden taakse.  Kaikki huippututkimus ei tässä mielessä ole kuntien näkökulmasta samanarvoista, Moisio sanoo.

Oppiaineiden hierarkisoituminen voi johtaa myös yliopistojen eriytymiseen.

Moision mukaan esimerkiksi Vaasassa on selvää painetta kulkea monitieteisestä “oikeasta yliopistosta” eräänlaisen erikoiskorkeakoulun suuntaan.

Vaasassa kaupunkitoimijat tukivat vahvasti ylipiston profiloitumista pienen ja hiljan perustetun teknillisen tiedekunnan kautta uskoen sen tukevan parhaiten aluetalouden kasvua.

Jyväskylässä puolestaan harmiteltiin sitä, että kaupungin yrityksiä ei voida “tukea” paikallisella yliopistotason insinöörikoulutuksella.

Lisääntyvää yritysyhteistyötä

Uusi yliopistolaki on synnyttänyt tiukempia sidoksia yliopistojen ja kuntien välille. Sami Moision tutkimusryhmän haastattelemat kuntatoimijat ovat olleet tyytyväisiä tähän muutokseen. He kuitenkin kokivat jossain määrin, että yliopistot ovat lisänneet vuorovaikutusta kuntatoimijodien sekä yritysten kanssa osin pakotettuina ja budjettiongelmien seurauksena.

–  Jatkossa yleinen talouskehitys ja se, mitä mikäkin hallitus painottaa, tulee vaikuttamaan entistä enemmän yliopistojen kehitykseen, Moisio toteaa.

Edessä on todennäköisesti syvenevän ekonomisoitumisen aika, koska valtiotason strategioissa kansakunnan tulevaisuus on niin voimakkaasti sidottu tietointensiivisen osaamis- ja innovaatiotalouden kehittämiseen.

Tämä pyrkimys korostaa voimakkaasti yliopistojen paikallista ja valtakunnallista merkitystä.

– Yritysyhteistyö tulee varmasti olemaan suuressa roolissa, Moisio sanoo.

Hänen mukaansa Helsingin yliopisto vuosisataisine perinteineen on mahdollisesti ainoa maamme yliopisto, jolla on mahdollisuus pysyä aidosti monitieteisenä yliopistona, joka kestää ekonomisoitumisen paineen.

– Itse toivoisin myös muille suomalaisille yliopistoille samanlaista autonomista asemaa.

Yliopistokaupungit vahvoilla kaupunkien eriytyessä

Yliopistoilla on toki kaupungeille suurta taloudellista merkitystä muutenkin kuin yritysyhteistyön tai innovaatiojärjestelmän näkökulmasta.

Kuntatoimijat näkevät yliopiston taloudellisen arvon myös paikallisen kehittämisen näkökulmasta. Yliopistoja käytetään esimerkiksi houkuttimena kaupunkimarkkinoinnissa, onhan yliopistoissa kuntien näkökulmasta suuri kansainvälistymispotentiaali. Ne voivat houkutella kotimaisia ja ulkomaisia osaajia muuttamaan kaupunkeihin.

– Kaupunginisät järkeilevät, että jo keskipitkällä aikavälillä Suomen mittakaavassa keskisuurten kaupunkien kehitys tulee voimakkaasti eriytymään ja silloin ”oikeat yliopistokaupungit” ovat vahvemmilla, Sami Moisio toteaa.

– Tämä korostaa sitä varsin yleisesti esitettyä näkökulmaa, että pääosin julkisella rahoituksella toimivat yliopistot antavat sijaintikaupungeilleen voimakkaan taloudellisen kilpailuedun, hän jatkaa.

Toisaalta: tästäkään näkökulmasta yliopistojen perinteinen sivistysihanne ei tutkimusaineistossa juuri ollut esillä.

Harvat haastatteluissa nousseet maininnat yliopiston roolista sivistys- ja kulttuuritoimijana keskittyivät nekin taloudellisen arvonlisän luomiseen.

Yliopistotoimijoiden – erityisesti opiskelijoiden – harjoittama kulttuuritoiminta koettiin symbolitalouden elementiksi. Näin opiskelijoiden katukuvaan tuoma väri ja energia liitettiin nekin sijaintipaikan taloudelliseen kehittämiseen.

Henkilökohtaisilla suhteilla myös merkitystä 

Sami Moisio myöntää, että moni tutkimukseen haastateltu kunta- ja kaupunkivaikuttaja on työssään talousasioiden kanssa tekemisissä. Heidän yliopistoihin lataamansa odotukset ovat kuitenkin merkittävä yhteiskunnallinen ilmiö.

Kunnat ovat omien arvioidensa mukaan investoineet yliopistoon merkittäviä summia, jolloin yliopistolta voi odottaa tietynlaista responsiivisuutta.

Tutkimusaineistosta tulee esille myös se, että maakuntakaupungeissa ylipiston ja kaupungin vuorovaikutuksen sisällön nähdään riippuvan paljon keskeisten henkilöiden – kuten kaupunginjohtajien ja yliopiston rehtoreiden – toimikausista ja persoonista.

Mitä ammattimaisempaa ja “yritysmäisempää” yliopiston johtaminen on, sitä suurempi merkitys tällä ilmiöllä on.

Kuntien ja yliopistojen vuorovaikutuksen näkökulmasta lisääntyvä managerikeskeisyys voi kääntää sosiaalisen pääoman sisäänpäin ja rajoittaa tiedonkulkua, mikä puolestaan vähentää esimerkiksi luottamushenkilöiden osallistumista tähän vuorovaikutukseen.

Näin tutkimus tehtiin:

Tutkimuksessa olivat mukana  Jyväskylän, Oulun ja Vaasan kaupungit yliopistoineen. Valinta perustuu siihen, että kaupungit ovat Suomen kontekstissa keskisuuria ja kaikki saivat yliopistonsa 1960-luvulla.

Nämä yliopistot ovat monialaisia, mutta eri kokoisia ja niiden oppiainevalikoima ja perustamishistoria poikkeavat toisistaan.

Tutkimusryhmä kävi läpi kaupunkien ja yliopistojen strategia-asiakirjat kymmenen viime vuoden ajalta sekä Vaasassa ja Oulussa myös kaupungin kehitysyhtiön valmistelemat kehitysstrategiat.

Haastatteluosuuteen poimittiin keskeisiä kaupunkitoimijoita kaupungin johdosta, virkamiehistöstä ja elinkeinoelämästä. Sen jälkeen järjestettiin keskustelumuotoisia haastattelutilaisuuksia yliopistoväelle.

Yhteensä 35 haastattelun tavoite oli selvittää yliopistojen paikallista ja alueellista tehtävää.

#kunnat #tutkimus #yliopistot

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.