Korjattu aiempaa uutista (5.6.2018 klo 14:05): Lahden oikea sijaluku ”Kuntalaisen hinta” -rankingissa on 279, ei 69.
Näin sanoo HT Eero Laesterä esitellessään KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiölle tehtyä selvitystä ”Ihmisen hinta Suomen kunnille – kuinka paljon kuntalainen maksaa eri ikäkausina?”
Selvityksen perusteella pystytään arvioimaan esimerkiksi se, mille ikäryhmille tuotetut palvelut ovat ikäryhmien tuloihin nähden kalliit tai mihin ikäryhmiin kannattaisi panostaa kuntamarkkinoinnissa.
Keskimäärin kuntien kumulatiiviset tulot kääntyvät plussalle vasta 58-vuotiailla, ja taas miinukselle kuntalaisen täyttäessä 79 vuotta. Ennen 40:ttä ikävuotta kuntalaiset kääntyvät kunnan talouden kannalta positiivisiksi 10 kunnassa, ennen 50:ttä ikävuotta 70 kunnassa, ennen 60:ttä ikävuotta 170 kunnassa ja ennen 70:ttä ikävuotta 243 kunnassa.
On kuntia, joissa varhaislapsuus on kunnalle jopa ”tuottavaa” toimintaa. Tällaisia ovat erityisesti kunnat, joissa suurta lapsimäärää hoidetaan kotona, mutta kunta saa valtionosuuden ikäryhmän mukaan järjestelmäperusteisesti. Vasta perusopetus muuttaa kokonaistilanteen normaaliin tapaan negatiiviseksi.
Seuraavat piirteet voivat edesauttaa kunnan asukkaistaan saamaa talouden plusmerkkiä: suuri asukasluku ja -tiheys, asukasluvun kasvu, korkea tulotaso, kunnan suuri pinta-ala, suuri työpaikkaomavaraisuus, sekä suuri vieraskielisten ja saamelaisten osuus. Heikentäviä tekijöitä voivat olla korkea ikä, alhainen koulutustaso, korkea työttömyysaste ja korkea sairastavuuskerroin.
Yllättäjä tulee tässä: Alajärvi on kaikissa ikäryhmissä tasapainoinen kunta ja nousee näin ”Kuntalaisen hinta” –rankingin kärkeen. Sillä on tarkastelun edullisin palvelurakenne. Seuraavina ovat Pyhäntä, Kannonkoski ja Taivalkoski. Haastavin tilanne on Pukkilassa, jossa on kallein palvelurakenne, sekä Pyhäjärvellä, Kurikassa ja Kyyjärvellä, jotka sijoittuvat kokonaisarviossa kuntalistan häntäpäähän.
Suurista kaupungeista parhaiten pärjää Espoo sijaluvulla 54, perässään Oulu (77). Helsinki on sijaluvulla 94 ja Kuopio 126. Häntäpäässä ovat Hämeenlinna (215), Kouvola (224), Turku (247) ja Lahti (279).
Kun ikäryhmittäinen tarkastelu ulotetaan nollasta 84 vuoteen saakka, vain 54 kuntaa päätyy kokonaisuutena plussalle, kärjessä Alajärvi (52 776 €/kuntalainen). Yli 80 prosenttia kunnista päätyy kumulatiivisesti laskien miinukselle, selvimmin Pukkila (-124 722€/kuntalainen).
IHMISEN HINTA SUOMEN KUNNILLE – KUINKA PALJON KUNTALAINEN MAKSAA ERI IKÄKAUSINA? HT EERO LAESTERÄ, KTM TUOMAS HANHELA. Esitys nähtävissä tästä.
KUNTALAISEN HINTA –RANKING: KUNTALAISEN NETTOKANNATTAVUUS KUNNITTAIN JA MAAKUNNITTAIN. Excel-taulukko nähtävissä tästä.
KUNTATAULUT (PDF): 0–84-VUOTIAIDEN NETTOTUOTTO IKÄRYHMITTÄIN JA KUNNITTAIN. PDF-tiedostot nähtävissä tästä.
Selvityksen toteutus
HT Eero Laesterän ja KTM Tuomas Hanhelan KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiölle tekemä selvitys kertoo, millainen talousyhtälö kunnassa muodostuu kuntalaisen tuomista tulovirroista ja menovirroista. Huomioon otetaan kuntalaisen koko ”elinkaari”, kaikki ikäryhmät tulo- ja menovirtoineen aina valtionosuuksista verotuloihin, sen kaikkine verolajeineen.
Palveluihin käytettävät menot pitäisi kattaa kuntalaisen mukanaan tuomalla tulovirralla – valtionosuuksilla, verotuloilla ja maksutuloilla. Selvitys osoittaa, kuinka kunnan asukkaiden ikärakenne, palvelutarpeet ja tulotaso vaikuttavat kunnan tulo- ja menovirtaan eri ikäryhmittäin sekä kokonaisuutena. Aineisto on tehty vuoden 2016 tilastotietojen perusteella.
Lisätietoja: HT Eero Laesterä, 040 073 5772.
Tilastofriikkinä totean, että mielenkiintoisia ovat tilastoja, mutta tuohon excel-muotoiseen rankinglistaan toivoisin pienen muutoksen: kiinnittäkää ylhäällä olevat otsikot ettei tarvitsisi koko ajan laavata ylös-alas etsien tietoa, mikä olikaan tietyn sarakkeen otsikko. Voisin tietysti ladata taulukon koneelle ja tehdä kiinityksen itseäni varten mutta se voisi olla taulukossa jo valmiina.