Lähes joka toinen (44 %) tunsi äänestämänsä kuntavaaliehdokkaan henkilökohtaisesti. Parhaiten ehdokkaat tunnettiin alle 10 000 asukkaan kunnissa. Siellä myös äänestettiin muuta maata aktiivisemmin. Ero äänestysaktiivisuudessa 40 000 – 90 000 asukkaan kuntiin oli merkittävä, lähes yhdeksän prosenttiyksikköä.
Noin kaksi viidestä ei käyttänyt äänioikeuttaan kuntavaaleissa. Äänestämättä jättivät erityisesti 25–34-vuotiaat nuoret, joilla ei ole perusasteen jälkeistä ammatillista koulutusta. Heistä äänesti viime kuntavaaleissa vain yksi viidestä.
75 vuotta täyttäneistä lähes 90 prosenttia pitää äänestämistä velvollisuutena. Alle 25-vuotiaista nuorista harvempi kuin joka toinen (49 %) on samaa mieltä. Tämä selittää osaltaan heidän matalampaa äänestysaktiivisuutta.
Kysynnän ja tarjonnan ristiriita
Kuntavaaliviestinnässä on iso kysynnän ja tarjonnan ristiriita. Valitsijat ovat selvästi kiinnostuneempia paikallisista ja alueellisista asioista kuin valtakunnallisista asioista. Puolet vastaajista katsoi kuitenkin valtakunnallisten asioiden painottuneen viestinnässä paikallisten aiheiden kustannuksella.
Kuntapalveluista äänestäjät halusivat vaikuttaa äänellään eniten terveydenhuoltoon, vanhustenhuoltoon ja koulutukseen. Valtakunnallisista asiakysymyksistä tärkeimpiä olivat vuoden 2017 vaaleissa Sote-uudistus sekä työllisyys ja valtion taloudellinen tilanne.
Tulevissa maakuntavaaleissa oman kunnan ehdokkaan saanti maakuntavaltuustoon saattaa nousta varsinkin pienissä kunnissa äänestysperusteeksi, joka voi olla ristiriidassa valitsijan olemassa olevien puolue- ja ehdokaskiinnikkeiden sekä kanssa.
Kuntavaalitutkimus 2017 on ensimmäinen laaja tutkimus suomalaisten äänestämisestä ja äänestysperusteista kuntavaaleissa. Tutkimus perustuu rekisteriaineistoihin ja yli 1 700 vastaajan valtakunnalliseen kyselyyn, jonka toteutti Kantar TNS pian kuntavaalien jälkeen. Kuntavaaleissa äänestäminen tarjoaa runsaasti vertailumahdollisuuksia maakuntavaaleissa äänestämiselle.
Kuntavaalitutkimus 2017 luettavissa kokonaisuudessaan tästä.
Lisätietoja: YTT, dosentti Sami Borg, p. 050-3450811, sami.borg@uta.fi, Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulu, politiikan tutkimus
Kommentit