Tilaisuuden avauspuheenvuorossa vaalitutkija Sami Borg esitti muutamia äänestysaktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä:
”Aluevaaleissakin koronatilanne tullee vaikuttamaan siten, että varmat äänestäjät antavat normaalioloihin verrattuna todennäköisemmin äänensä jo ennakkoon”, arvioi Borg.
Borgin mukaan ”ei ole kuitenkaan varmaa, että kohtuullisesti kiinnostusta herättänyt ennakkoäänestys enteilisi vaimeaa äänestysintoa varsinaisena vaalipäivänä. Näissä aluevaaleissa ennakkoäänimäärien ennustearvo lopullista äänestysprosenttia ajatellen on tavanomaista heikompi.”
Joitain indikaattoreita tulevasta äänestysprosentista ja vaalituloksista voi kuitenkin esittää:
”Aluevaalien äänestysprosentin ratkaisee suuressa määrin se, miten vaalikampanjan viimeiset päivät innostavat muita kuin ennakkoon äänestäneitä valitsijoita vaaliuurnille varsinaisena vaalipäivänä. Mitä korkeampi äänestysprosentti, sitä todennäköisemmin eri väestöryhmät tulevat tasapainoisesti edustetuiksi aluevaltuustoissa”, toteaa Borg.
Paloheimo näkee myös vaalikampanjan mahdollisena vaikuttajana
Puolueiden vaalikampanjan painopisteitä arvioidessaan professori (emeritus) Heikki Paloheimo katsoo, että esimerkiksi vasemmistoliitto ja SDP ovat voimakkaasti profiloituneet julkisen palvelutuotannon kannattajina. Tässä vastaparina on puolestaan kokoomus, joka on painottanut ennen muuta valinnanvapautta ja yksityistä palveluntuotantoa. Tällaisella jännitteellä voi Paloheimon mukaan olla vaikutusta myös vaalipäivänä toteutuvaan äänestysintoon:
”Tähän jaotteluun huipentuu jännitettä, joka on yleensä omiaan lisäämään näiden puolueiden kannatusta ja ehkä jopa äänestysaktiivisuutta.”
Paloheimon mukaan keskusta puolestaan profiloituu myös melko selkeästi näissä aluevaaleissa nimenomaan jo pitkään ajamansa maakuntahankkeen pohjalta. Nyt jonkinlainen maakuntapohjainen suorilla vaaleilla valittava järjestelmä on toteutumassa.
Miten käy pienten kuntien aluevaalien edustustossa?
Heikki Paloheimo pitää aluevaaleja demokraattisempana vaihtoehtona, kun verrataan esimerkiksi kuntavaaleihin. Lisäksi pienimmillä kunnilla on suhteessa paremmat mahdollisuudet saada edustusta aluevaltuustoihin.
”Tärkeää on havaita, että kunnallisvaaleihin verratessa aluevaaleissa ei millään puolueella ole samanlaista etusijaa. Poliittinen suhteellisuus toteutuu paremmin aluevaaleissa. Yliedustuksia ei pääse tapahtumaan niin, että selvästi 50 % pienemmällä äänimäärällä voi saada yli puolet paikoista”, arvioi Paloheimo.
”Kuntayhtymien valtuustoihin verrattuna hyvinvointialueet ovat demokraattisempi vaihtoehto, sillä puolueiden ja piirisihteereiden sijasta kansalaiset valitsevat, keitä aluevaltuustoihin tulee” Paloheimo jatkaa.
Täältä pääset lukemaan Sami Borgin pptx esityksen.
Tiivis ja hyvä analyysi. Entäs minkäikäiset todennäköisimmin nyt äänestää. Pelkääkö esim.vanhemmat koronaa. Entäs jos nuoret aktivoituisi?