Suomalaisten enemmistö ei odota yhdenkään kysytyn alueellisen kokonaisuuden kehittyvän 20–30 vuoden tähtäimellä parempaan suuntaan. Neljännes suomalaisista luottaa siihen, että Suomi, oma maakunta ja asuinkunta kehittyvät myönteisesti. Kokonaisuudessaan usko on suurinta lähimpänä olevien alueiden kehitykseen.
Nuorten keskuudessa keskimäärää enemmän luottamusta oman kotikunnan kehitykseen
Miehillä on optimistisempi näkemys kaikkien alueellisten kokonaisuuksien kehityksestä kuin naisilla. Nuorimpien, 18–30-vuotiaiden keskuudessa, on keskimäärää enemmän epätietoisia, ei osata ottaa kantaa. Oman kotikunnan kehitykseen nuoret, 18–30-vuotiaat, kuitenkin suhtautuvat jonkin verran keskimäärää useammin myönteisesti (37 %).
Hallituspuolueiden (SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP) kannattajat ovat vähemmän synkkiä kuin oppositiopuolueiden tukijat. Ääripäitä puoluekantaisessa tarkastelussa edustavat perussuomalaisten sekä kokoomuksen ja vihreiden kannattajat. Kokoomuksen ja vihreiden kannattajien mielenmaisema on jonkin verran keskimäärää vähemmän lohduton. Näiden puolueiden kannattajat asuvat keskimäärää useammin kaupungeissa, joiden kehitys arvioidaan muita alueita myönteisemmäksi. Perussuomalaisten tukijat ovat vakuuttuneimpia siitä, että kehitys on koko maailmassa ja myös kotimaassa kaikilta osin menossa turmiolliseen suuntaan.
Koko tutkimus luettavissa tästä.
Tutkimuksen toteutus: KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimuksessa vastaajille esitettiin viisi alueellista kokonaisuutta ja kysyttiin, millaiseksi arvioi niiden kehityksen seuraavan 20–30 vuoden aikana. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 1.–5.12.2019. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 098. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087.
Kommentit