Kansanedustajia ei mielellään ehdokkaiksi
Lähes kaksi kolmesta (64 %) katsoo, että maakuntavaltuutettu ei mielellään olisi kansanedustaja. Vain vajaa viidennes (18 %) näki kansanedustajat mielellään myös maakuntavaltuustoissa.
Maakuntavaltuutetun ei välttämättä edellytetä olevan samaa sukupuolta (42 %) kuin äänestäjä, olevan henkilökohtaisesti tuttu (32 %) tai edes tunnettu henkilö maakunnassa (46 %). Hyvän valtuutetun odotetaan kykenevän yhteistyöhön. Oman tiensä kulkija (43 %) ja kaiken vastustaminen ei ole kovinkaan kaivattu ominaisuus.
Keskustan kannattajien listalla kärkipäähän kipuaa ”on omasta kotikunnasta tai- kaupungista”. Keskimäärää enemmän keskustan tukijat suosivat myös päättäjää, joka on kansanedustaja, henkilökohtaisesti tuttu tai muuten maakunnassa tunnettu.
Kokoomuksen kannattajakunta korostaa keskimääräistä enemmän hyvää koulutusta, laajoja suhdeverkostoja ja oikeaa puoluetaustaa. Kokoomuksen tukijat odottavat ehdokkaan olevan myös suhteellisen tunnettu henkilö.
SDP:n kannattajien profiili on lähellä kansan keskiarvoa. Hieman keskimäärää kaivatumpi on henkilö, joka on aloitteellinen ja esiintymiskykyinen. Vihreiden kannattajille hyvän maakunnallisen päätöksentekijän tärkeä laadun tae on korkea koulutus ja ehdokas on kunnan-/kaupunginvaltuutettu.
Vasemmistoliiton kannattajat vaativat hyvältä maakuntavaltuutetulta keskimäärää useammin oikeaa puoluetaustaa. Myös sote-uudistuksesta olisi hyvä olla samaa mieltä äänestäjän kanssa. Ehdokkaan tulee olla oman tiensä kulkija.
Perussuomalaisten tukijoiden mielestä maakuntavaltuutetun tulisi olla ”oman tiensä kulkija, tehdä ratkaisut päättäjistä piittaamatta”. Keskimäärää enemmän painoarvoa saa myös henkilö, jonka mielletään saavuttaneen kannuksensa kunnan- tai kaupunginvaltuutettuna.
Koko tutkimusosio luettavissa tästä.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 2.-7.6 2018. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.004. Vastaajat edustavat maamme 18 – 79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 040 057 0087.
Kommentit