uutiset / 11.04.2019

Manninen ja Tölli: Helsingin kannettava vastuunsa muun maan tuesta

Helsingin on kannettava vastuunsa muualta maasta saamastaan tuesta, kirjoittavat entiset ministerit Hannes Manninen ja Tapani Tölli tuoreessa KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön Julkaisussa ”Helsinki vs. muu maa – vastakkainasettelusta vuorovaikutukseen”.

Jaa artikkeli Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Helsingin vahva asema ja kasvu perustuvat pääkaupunkiasemaan, joka syntyi historiamme suurimmalla alueellistamisella, kun keisari Aleksanteri I määräsi vuonna 1812 pääkaupungin siirrettäväksi 11 000 asukkaan Turusta pieneen 3 500 asukkaan Helsinkiin.

Helsingin seudulla on vähintään 50 – 60 000 työpaikkaa, joiden olemassaolo perustuu muun maan toimintoihin. Näistä yksin valtion työpaikkoja on n. 24 000. Valtion luvuissa ei ole yliopistojen henkilöstöä, joka Helsingin seudulla on 7 000 henkeä, eikä valtio-omisteisia erillisyhtiöitä kuten esimerkiksi YLE, KELA tai Veikkaus. Ne mukaan lukien tilastot muuttuisivat vielä paljon Helsinki-keskeisemmiksi.

Pääkaupunkiasemasta ja maamme liikenneverkon rakenteesta johtuen valtion keskushallinnon ohella myös yksityisten yritysten pääkonttorit ja yritysten keskitetyt tehtävät hoidetaan pääkaupunkiseudulla. Sama koskee kaikkia valtakunnallisia järjestöjä, yhdistyksiä, säätiöitä ja muita yhteisöjä. Esimerkiksi tukkukauppojen 43 000 työntekijän työpanoksesta puolet perustuu muiden kuin Uudenmaan kulutukseen.

Kansantaloutemme ja erityisesti vientimme perusta nojaa maakuntiin. Teollisuustuotannosta Uudenmaan osuus vain 25 % kun asukkaita on 30 %. Maakuntien yrityksistä pääkaupunkiseutu ottaakin lähes poikkeuksetta ”papin kymmenyksensä”. Perustellusti maakuntien myönteinen kehitys heijastuu vahvemmin Helsinkiin kuin päinvastoin.

Keskusteluissa väitetään usein, että pääkaupunkiseudun ihmiset elättävät muuta maata. Tällöin unohdetaan, että alueita ei veroteta, vaan ihmisiä. Tosiasia on, että pääkaupunkiseudun asukas maksaa saman suuruisesta tulosta vähemmän veroa kuin esimerkiksi lappilainen.

Suomesta on rakennettu pääkaupunkikeskeinen maa. Maantieteemme ja vähäisen asukaslukumme vuoksi sitä voi pitää pääosin perusteltuna, mutta siitä syystä pääkaupungin on kannettava vastuuta myös koko maan kehityksestä. Kaikki edellä kuvattu on vankka peruste alueellisille tulonsiirroille mm. verotulotasaukselle. Se on korvaus pääkaupungin erityisasemasta

Julkaisu luettavissa tästä.

Lisätietoja: Hannes Manninen 050 511 3070 ja Tapani Tölli 050 511 3180

#pääkaupunkiseutu #suomi #yritykset

Kommentit

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.