Puolesta- ja vastaan-osuudet pysyvät likimain vakiona, riippumatta sukupuolesta, iästä ja koulutuksesta. Kaksoiskuntalaisuus saa keskimäärää enemmän kannatusta yrittäjien (63 %) ja opiskelijoiden (61 %) keskuudessa. Alueittain tarkastellen tukea annetaan eniten pääkaupunkiseudulla (53 %) ja Uudellamaalla (54 %).
Innokkaimpia kaksoiskuntalaisuudesta ovat keskustan (64 %) ja vihreiden (58 %) kannattajat. Myös SDP:n, perussuomalaisten kannattajien enemmistö liputtaa kaksoiskuntalaisuudelle. Nihkeimpiä ovat kokoomuslaiset, joista yhtä suuri osa kannattaa (44 %) ja vastustaa (45 %) kaksoiskuntalaisuutta.
Tärkeintä on oikeus käyttää palveluita – äänioikeus kahdessa kunnassa ei kiinnosta
Tärkeintä kaksoiskuntalaiselle on oikeus käyttää paikallisia palveluja kahdessa kunnassa nykyistä joustavammin (75 % pitää melko tai erittäin tärkeänä). Lähes yhtä tärkeäksi koetaan oikeus saada tietoa kunnan hallinnosta (73 %). Muut tärkeiksi koetut ovat mahdollisuudet valittaa päätöksistä ja osallistua palveluiden kehittämiseen (62 %), sekä oikeus tehdä aloitteita kunnalle sen toimintaa koskevissa asioissa (60 %). Joka toinen (50 %) kokisi tärkeäksi myös mahdollisuuden jakaa kunnallisvero kahden kunnan kesken.
Oikeutta asettua ehdolle kuntavaaleissa ja toimia muissa luottamuselimissä arvostaa reilu kolmannes (37 %) väestöstä. Vielä vähemmän kiinnostaa äänioikeus kahdessa kunnassa (29 %). Tärkeintä äänioikeus olisi opiskelijoille (45 %).
Tutkimuksen taulukot luettavissa tästä.
Tutkimuksen toteutus
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy (aiemmin TNS Gallup Oy). Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 2.-7.6 2017. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.044. Vastaajat edustavat maamme 18 – 75 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087.
Kommentit