Vähemmän keskeisiä ovat protesti, halu näpäyttää päättäjiä, vaihtelunhalu tai vaalikoneen tarjoama tulos. Myöskään ystävien suosituksilla ei tunnusteta olevan suurta merkitystä.
Puolue painaa äänestyspäätöksessä aiempaa enemmän
Reilu kolmannes (35 %) ilmoittaa, että puolue on paljon tai jonkin verran tärkeämpi kuin ehdokas. Reilu neljännes (27 %) painottaa ehdokasta. Kolmannes (33 %) arvioi, että puolue ja ehdokas ovat yhtä tärkeitä asioita valintatilanteessa. Puolueen painoarvo äänestyspäätöksessä on lisääntynyt neljän vuoden takaisesta (26 % -> 35 %).
Äänestämässä käymisestään varmat pitävät puoluetta selvästi tärkeämpänä ratkaisujensa kannalta kuin ehdokasta.
Kuntatyypillä on selvä vaikutus mielipiteisiin. Kaupungeissa puolueen merkitys vahvistuu merkittävästi, jopa yli kaksinkertaiseksi maaseutuun verrattuna.
Puoluetta tärkeämpänä pitäviä on enemmistö vihreiden (58 %) ja vasemmistoliiton (57 %) kannattajista. Keskustan kannattajien enemmistö (53 %) poikkeaa muista pitäessään puoluetta ja ehdokasta yhtä tärkeänä.
Nuorimpien, 18–30-vuotiaiden, keskuudessa ilmenee, ehkä yllätyksellisesti, muita enemmän puoluetta tärkeämpänä pitäviä. Keski-ikäisten, 41–50-vuotiaiden parissa on keskimäärää enemmän niitä, jotka pitävät ehdokasta tärkeämpänä kuin puoluetta.
Lue koko tutkimusosio.
Tutkimuksen toteutus. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 28.11–3.12 2020. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 049. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400 570 087.
Kommentit