Artikkelit

Miten saada eri-ikäiset ihmiset kohtaamaan, oppimaan toisiltaan ja jakamaan oman kotiseudun tarinoita? Tätä kysymystä pohtiessaan Suomen Kulttuurirahasto ja Suomen Kotiseutuliitto kehittivät vuonna 2017 toimintamallin, joka sai nimekseen Mestarit ja kisällit. Lähdimme liikkeelle siitä, ettäettavaa ja opittavaa. Jokainen voi olla sekä mestari että kisälli, kertoo Kotiseutuliiton järjestöpäällikkö Marika Punamäki. Ensimmäiset pilottiryhmät syntyivät vuonna 2018 Sodankylässä ja…

Tämän lehden kantava teema on kulttuuri. Kulttuuri ei ole erillinen osa yhteiskuntaa, vaan elävä osa sitä. Kuulen usein näkemyksiä, joissa kulttuurin suurkuluttajina nähdään lähinnä keski-ikäiset naiset. Ja näin onkin, kun tarkastellaan kulttuuripalveluita tai vaikkapa kirjallisuutta. Kuntien kannalta kyse on myös kulttuurilaitosten tukemista ja korkeakulttuuria laajemmasta kysymyksestä. Kulttuuri näkyy monin tavoin ihmisten arjessa – siinä, miten…

Oulu2026 on mittakaavaltaan riihanke. Mukana on kuntia Pohjois-Pohjanmaalta, Kainuusta, Meri-Lapista ja yksi kunta jopa Pohjois-Savosta: Pielavesi. Eikä kyse ole pelkästään kulttuuritarjonnan kasvattamisesta, vaan koko alueen vetovoiman, luovan talouden ja yhteisöllisyyden vahvistamisesta. Valituksi tuleminen ja kuntien mukaan saaminen ei tapahtunut yhdessä yössä – eikä sadassakaan. Takana on pitkäjänteinen työsarka, ja jo hakuvaiheessa Oulussa tehtiin kotiläksyt huolellisesti.…

Peruskoulujen oppimisen tuen uudistus on OAJ:n mukaan merkittävä parannus nykytilaan, mutta paljon riippuu siitä, miten lakia sovelletaan kunnissa. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistus esi- ja perusopetuksessa on tämän hallituskauden merkittävin koulutuspoliittinen satsaus. Uudistuksen on määrä astua voimaan pääosin jo elokuussa, ja sen tarkoituksena on saada nuorten oppimistulosten suunta kääntymään. Miksi uudistus tarvittiin, mikä muuttuu ja…

Jälkikäteen on helppo kuvata elämää ja uraa johdonmukaisena, suunnitelmallisena etenemisenä pisteestä toiseen. Todellisuus on kuitenkin useimmiten yhdistelmä sattumaa, sinnikkyyttä ja ripaus suunnitelmallisuutta. Näin on käynyt omalla kohdallanikin – etenkin suhteessa kouluttautumiseen. Harva olisi etukäteen nähnyt minussa, rasavillissä ikiliikkujassa, tulevaa hallintotieteen tohtoria. Onneksi olen elänyt yhteiskunnassa, joka on sietänyt harhailuani ja haahuiluani. Olen nimittäin päätynyt työhön,…

Kun Kuntaliiton toimitusjohtaja ja tutkimuspäällikkö pääsevät puhumaan vaaleista, kirkastuu tiedon merkitys. Päättäjien on pystyttävä älykkääseen päätöksentekoon oikean tilannekuvan pohjalta. Ja me äänestäjät – me tarvitsemme yhä lisää tietoa siitä, missä kaikessa kunta on arjessamme mukana. En tarvitse mitään kunnan palveluita. Minulla ei ole pieniä lapsia, joten en käytä kunnan palveluita. Tämän tapaisia vastauksia on kertynyt…

Emilia Kujalan missiona on vähentää mielenterveyden ongelmiin liittyvää stigmaa ja antaa sanat sille, mitä moni kokee, mutta harva ottaa puheeksi. Psykoterapeutti ja sosiaalipsykologi Emilia Kujala on huomannut, että mielenterveyskeskustelussa toistuu yksi suuri harha: kun ihminen uupuu tai masentuu, syytä etsitään ensisijaisesti hänen omista valinnoistaan, ominaisuuksistaan tai selviytymiskeinoistaan, vaikka todellinen ongelma on usein myös ympäristössä ja…

Ystävänpäivän aattona sadat ihmiset kokoontuivat Finlandia-talon kongressisiipeen pohtimaan hyvinvointiyhteiskunnan seuraavaa lukua. Miina Sillanpään säätiön, Itlan ja KAKSin yhteistyössä järjestämä tilaisuus oli upea, juhlallinenkin, mutta seminaarin jälkihehkussa minua on ennen kaikkea pohdituttanut ajatus arjesta ja tavallisuudesta. Elämme outoa aikaa, jossa kaikkien on oltava parhaita versioita itsestään ja mieluusti jonkinlaisia supertähtiä. Tavallisuus kuvataan tilana, josta on ponnistettu…