teksti: Maria Markus kuva: Merja Ojala
Kirjoittaessaan jo kymmenettä tietokirjaansa filosofi Lauri Järvilehto tekee jotain, joka olisi tuntunut vielä muutama vuosi sitten erikoiselta. Hän syöttää tekstiään useille tekoälyjärjestelmille ja vertailee niiden huomioita. Tarkoitus ei ole antaa tekoälyn kirjoittaa hänen puolestaan, vaan hyödyntää tekoälyä lukijana, joka voi havaita epäselvyyksiä, puuttuvia näkökulmia tai mahdollisia virheitä. Lopulta hän tarkistaa alkuperäislähteet itse, sillä lopullinen arvio kuuluu aina edelleen ihmiselle.
Juuri siinä piilee hänen mielestään tekoälyajan tärkein kysymys.
– Tekoäly voi lisätä ihmisten kyvykkyyttä valtavasti, mutta sillä on myös tyhmentävä vaikutus. Molemmat kehityssuunnat ovat käynnissä samaan aikaan.
Hän vertaa tilannetta sosiaalisen median alkuvuosiin. Verkostoituminen, tiedon jakaminen ja yhteydenpito helpottuivat ennennäkemättömällä tavalla. Samalla syntyivät riippuvuus, informaatiotulva, polarisaation syveneminen ja uudenlaiset hyvinvointiongelmat.
Tekoälyssä hän näkee saman kaksijakoisuuden.
Ihmisen tärkein taito
Yksi asia on hänen mielestään kuitenkin varma: tulevaisuuden tärkeimpiä taitoja eivät ole pelkästään tekniset taidot.
– Medialukutaito, kriittinen ajattelu ja arviointikyky korostuvat. Tekoälyllä voi tuottaa lähes mitä tahansa sisältöä, mutta se ei pysty kertomaan, mikä on aidosti merkityksellistä, koskettavaa tai tärkeää.
Kun sisältöä voidaan tuottaa lähes rajattomasti, ihmisen tehtäväksi jää arvioida, mikä siitä on arvokasta.
Sama koskee tiedon luotettavuutta. Tekoälyn avulla voidaan tuottaa yhä enemmän harhaanjohtavaa sisältöä, mutta sitä voidaan käyttää myös tiedon tarkistamisen apuna. Ratkaisevaa on se, miten työkalua käytetään.
Tekoälyn arvo ratkaistaan arjessa
Teknologian tulevaisuuden ennustamiseen Järvilehto suhtautuu varovasti. Vielä muutama vuosi sitten moni uskoi itseajavien autojen olevan aivan nurkan takana. Sen sijaan läpimurto tapahtuikin kielimalleissa.
– Ainoa asia, jonka uskaltaa ennustaa, on se, että teknologisia läpimurtoja tapahtuu. Se, missä ne tapahtuvat, on paljon vaikeampi kysymys.
Sama epävarmuus koskee kuntia ja julkisia organisaatioita. Hänen mukaansa tekoälyn suurin potentiaali ei synny yksittäisistä ohjelmista vaan siitä, miten teknologia kytketään ihmisten työhön.
Organisaatiot hankkivat järjestelmiä, mutta eivät mieti, mitä ongelmaa ne ratkaisevat.
Liian usein keskustelu alkaa työkalusta.
– Ensin pitäisi miettiä tavoitteet. Vasta sen jälkeen työkalut ja tekniikka. Useimmiten tehdään vielä aivan päinvastoin.
Tekoälyn käyttöönotossa on hänen mukaansa sama ongelma kuin monissa aiemmissa digitalisaatiohankkeissa. Organisaatiot hankkivat järjestelmiä, mutta eivät mieti, mitä ongelmaa ne ratkaisevat.
Parhaimmillaan tekoäly voi vapauttaa aikaa rutiineista ja auttaa ihmisiä käsittelemään valtavia tietomääriä. Esimerkiksi kuntapäättäjät joutuvat perehtymään teknisiin ja juridisiin aineistoihin, joiden läpikäyminen vie paljon aikaa. Hyvin rakennettu tekoälyjärjestelmä voisi nostaa olennaiset asiat esiin huomattavasti nykyistä tehokkaammin.
Tekoälyä ei tarvitse pelätä
Myös tekoälyn hyödyntämisessä koulutuksessa hän näkee enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Niinpä tekoälyn kieltäminen olisi hänen mukaansa iso virhe.
– Nuorten pitäisi oppia käyttämään näitä työkaluja oikein. Muuten vaarana on, että työelämässä pärjäävät ne, jotka ovat opetelleet käyttämään tekoälyä omin päin, ja muut jäävät jälkeen.
Hänen näkemyksensä tulevaisuudesta on varovaisen optimistinen.
Teknologian kehitys on nopeaa, mutta ihmiset hyödyntävät vasta pientä osaa sen mahdollisuuksista. Samalla on ratkaistava, mihin tekoälyn vapauttama aika käytetään. Toivon, ettei sitä käytetä vain lisätehokkuuteen ja kiireeseen. Nyt voisi olla mahdollisuus lisätä syvempää ajattelua, oppimista ja ymmärrystä.
LAURI JÄRVILEHTO
Tekee: Filosofi, tietokirjailija, puhuja, yrittäjä ja muusikko. Aalto-yliopiston teknologiayrittäjyyden työelämäprofessori viime vuoden loppuun saakka, nyt johtaa soveltavan filosofian ohjelmaa.
Koulutus: Filosofian tohtori
Uusin julkaisu: Myrskyhevonen (Tammi 2026)
Harrastuksia: Crossfit, lukeminen, lautapelit, vinyylilevyjen kuuntelu ja fiktion kirjoittaminen
