teksti: Maria Markus kuva: Merja Ojala
– Tekoäly ei vaikuta vain siihen, miten työtä tehdään. Se vaikuttaa myös ihmisten keskinäiseen toimintaan, vuorovaikutukseen ja siihen, miten työyhteisöt toimivat, Tampereen yliopiston viestinnän professori ja Kunnallisalan kehittämissäätiön tieteellisen neuvottelukunnan jäsen Pekka Isotalus sanoo.
Hän johtaa elokuun alussa alkanutta, vuoden mittaista tutkimushanketta Muutos, mahdollisuudet ja haasteet: tekoäly kuntien viestintätyössä, jossa selvitetään, miten tekoäly muuttaa kuntaviestijöiden työtä ja millaisia mahdollisuuksia ja haasteita muutokseen liittyy.
Isotalukselle aihe on luonteva jatko aiemmalle tutkimukselle. Hän on tarkastellut pitkään teknologian ja median vaikutuksia ihmisten väliseen vuorovaikutukseen sekä kouluttanut viestinnän asiantuntijoita, joista monet työskentelevät kunnissa.
– Ennen kysyttiin työkaverilta, miten jokin asia tehdään. Nyt kysytään suoraan tekoälyltä.
– Nyt tekoäly on tullut aivan uudenlaisena teknologiana mukaan ihmisten vuorovaikutukseen. Siksi sen vaikutuksia on tärkeää tutkia.
Ajatus uudesta tutkimuksesta syntyi Tampereen kaupungin viestintäyksikössä tehdyn tapaustutkimuksen pohjalta. Jo tuon tutkimuksen alkuvaiheessa kävi ilmi, että tekoäly herättää työyhteisöissä paljon kysymyksiä, joihin ei ole valmiita vastauksia.
– Huomasimme nopeasti, että olimme todella ajankohtaisen ilmiön äärellä. Esiin nousi paljon sellaisia vaikutuksia, joita ei välttämättä tule heti ajatelleeksi.
Kun työkaverin sijaan kysytään tekoälyltä
Yksi havainto jäi Isotaluksen mieleen erityisen vahvasti.
– Ennen kysyttiin työkaverilta, miten jokin asia tehdään. Nyt kysytään suoraan tekoälyltä.
Muutos saattaa kuulostaa pieneltä, mutta Isotaluksen mukaan sillä voi olla vaikutuksia koko työyhteisön toimintaan. Jos osa tiedonvaihdosta siirtyy ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta tekoälylle, myös yhteistyö ja yhteinen oppiminen voivat muuttua.
– Tekoälyn käytöstä pitäisi keskustella työyhteisöissä aktiivisesti. On sovittava yhdessä, mihin sitä käytetään, missä sen rajat kulkevat ja millaisia periaatteita noudatetaan. Nämä eivät ole vain teknisiä kysymyksiä, vaan myös johtamiskysymyksiä.
Monissa kunnissa viestinnän ammattilaiset ovat tekoälyn käytön edelläkävijöitä. He eivät ainoastaan käytä uusia työkaluja itse, vaan myös neuvovat muita työntekijöitä, laativat käyttöohjeita ja pohtivat, miten teknologiaa voidaan hyödyntää vastuullisesti.
Kunnilla on erityinen vastuu
Kuntien viestinnässä tekoälyn käyttöön liittyy erityisiä vaatimuksia. Kunnan tehtävänä on välittää luotettavaa tietoa kuntalaisille, ylläpitää luottamusta ja rakentaa vuorovaikutusta asukkaiden kanssa.
– Luottamus voi karista nopeasti, jos tekoälyä käytetään huolimattomasti ja viestintään päätyy virheitä tai tekoälyn keksimiä asioita.
Isotalus antaa arkisen esimerkin.
– Eihän kunta voi esimerkiksi julkaista kuvia, jotka näyttävät amerikkalaiselta kaupungilta, jos niiden pitäisi kuvata paikallista ympäristöä.
Juuri siksi tekoälyn käyttöön liittyvistä periaatteista, vastuista ja pelisäännöistä pitäisi hänen mukaansa keskustella avoimesti. Julkisella sektorilla virheiden hinta voi olla korkea, sillä kyse on kansalaisten luottamuksesta.
Kaikki kunnat eivät etene samaa vauhtia
Kuntien välillä on suuria eroja siinä, kuinka pitkällä tekoälyn käyttöönotossa ollaan. Osa kunnista hyödyntää tekoälyä jo laajasti, kun taas osa vasta harkitsee sen käyttöönottoa.
Isotaluksen mukaan siksi juuri nyt on oikea hetki tarkastella muutosta.
– En usko, että tästä kehityksestä voi enää kieltäytyä. Jos tekoälyä ei opi käyttämään lainkaan, voi työelämässä jäädä jälkeen.
– Tekoäly tulee työelämään todella voimakkaasti, ja se vaikuttaa lähes kaikilla aloilla siihen, miten ihmiset työskentelevät ja tekevät yhteistyötä.
Vaikka tekoäly herättää huolia, Isotalus ei usko, että siitä voisi enää jättäytyä kokonaan pois.
– En usko, että tästä kehityksestä voi enää kieltäytyä. Jos tekoälyä ei opi käyttämään lainkaan, voi työelämässä jäädä jälkeen. Mutta siihen pitää suhtautua harkiten ja kriittisesti.
Hän käyttää tekoälyä itsekin työssään, erityisesti tekstien käsittelyssä. Samalla hän muistuttaa, että teknologian hyötyjen rinnalla on syytä keskustella myös sen ongelmista, kuten energiankulutuksesta, tietoturvasta ja työn muutoksesta.
Tietoa muutoksen tueksi
Tutkimuksessa kerätään kyselyaineisto kaikkien Suomen kuntien viestinnästä vastaavilta henkilöiltä. Tutkijat selvittävät muun muassa sitä, miten tekoälyä käytetään viestinnässä, miten se on muuttanut työtehtäviä, miten sen käytöstä ja vastuista on keskusteltu työyhteisöissä sekä millaisia koulutus- ja tukitarpeita sen käyttöön liittyy.
Tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla kunnat voivat tehdä parempia päätöksiä tekoälyn käytöstä ja johtamisesta.
– Haluamme auttaa työyhteisöjä käymään keskustelua tekoälystä ja löytämään toimivia käytäntöjä. Näin tekoälyn käyttöönottoa voidaan ohjata tietoon perustuen.
Isotaluksen mukaan tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi kuntien viestinnän kehittämisessä, tekoälyohjeistusten laatimisessa sekä viestintähenkilöstön koulutuksessa.
