Melko pessimistisiä ovat näkemykset myös maahanmuuttajien määrää (45 %), asukkaiden koulutusmahdollisuuksia (42 %), liikenneyhteyksiä (42%) sekä yleensä asukkaiden elintasoa ja toimeentuloa koskien (38 %).
Enemmänkin optimisisiksi näkemykset kääntyvät, kun vastaajat arvioivat kauppapalveluja ja kulutusmahdollisuuksia (46 %) sekä harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia (38 %). Aika moni odottaa parempaa tulevaisuutta työllisyystilanteen (37 %) osalta. (Koko tutkimus luettavissa: Kansa maakuntien tulevaisuudesta )
Jos tarkastellaan väestön näkemyksiä elinolojen kehityksestä omassa maakunnassa, niin pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla nähdään kehityksen kulkevan keskimäärää useammin parempaan suuntaan. Maaseutumaisissa kunnissa sekä Itä- ja Pohjois-Suomessa varsin moni arvioi elinolojen huonontuvan.
Edellisen kerran arvioita oman maakunnan kehityksestä selvitettiin vuoden 2012 tutkimuksessa. Näkemykset eivät ole juurikaan muuttuneet aiemmasta. Tosin aiempaa hieman suurempi osa väestöstä uskoo koulutusmahdollisuuksien maakunnassa huonontuvan, mutta luonnon ja ympäristön tilan kohentuvan. Sosiaali- ja terveyspalveluihin ei kohdennu aivan yhtä suuressa määrin epäuskoa kuin vuonna 2012.
Näkemyksiä oman maakunnan kehityksestä selvitettiin tutkimuksessa siten, että vastaajille esitettiin lista asioita ja kysyttiin, millaiseksi arvioi oman maakunnan kehityksen seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Maakuntaidentiteetin tulisi vastaisuudessa nojautua hyviin palveluihin, luontoon ja taloudelliseen hyvinvointiin
Maakunnallisen identiteetin tulisi vastaisuudessa nojautua hyviin peruspalveluihin (34 % vastanneista), luontoon, maisemaan ja rakennuksiin (34 %), oman maakunnan perinteisiin (34 %) sekä taloudelliseen hyvinvointiin (33%)
Menestyminen huippu-urheilussa (1 %), oman maakunnan vahva media (2 %) ja asukkaiden menestys tieteissä ja taiteissa (1 %)eivät ole maakunnallisen identiteetin keskeisiä rakennusaineita.
Naiset ja miehet rakentaisivat oman maakunnan identiteetin osaksi erilaiselle perustalle. Naiset arvostavat miehiä useammin hyviä palveluita, luontoa, maisemia ja rakennuksia. Miehet puolestaan panostaisivat naisia useammin yritysten menestymiseen.
Kuntatyypin mukaiset erot ovat yllättävänkin pieniä, lähinnä aste-eroja erilaisissa kunnissa asuvien kesken. Kaupunkimaisissa ympäristöissä korostuu hieman keskimäärää useammin kansainvälisyys, maaseutumaisissa kunnissa puolestaan kotiseutuhenki ja maakuntahenki.
Tutkimuksessa vastaajat arvioivat sitä, mihin tekijöihin oman maakunnan identiteetin pitäisi tulevaisuudessa perustua. Tehtävänä oli valita korkeintaan kolme tärkeintä, yksitoista tekijää sisältäneeltä listalta.
Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy.Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 18.-24.3 2016. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.008. Vastaajat edustavat maamme 18 – 75 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen 0400-570087
Koko tutkimus katsottavissa pdf-tiedostona: Kansa maakuntien tulevaisuudesta
Kommentit