Kolme neljästä ajattelee, että oikeudenhoito (76 %), veroviranomaiset (75 %) ja poliisi (75 %) syyllistyvät korruptioon harvoin. Enemmistö arvioi myös rahoituslaitosten (60 %) sekä virkamiesten valtion (54 %) ja kotikunnan (52 %) hallinnossa toimivan puhtoisesti.
Selvä enemmistö suomalaisista (66 %) arvioi korruptiota esiintyvän yleensä maassamme vain harvoin. Neljännes (25 %) uskoo korruption olevan erittäin tai melko yleistä.
Kaksi kolmesta (68 %) uskoo korruption olevan erittäin tai melko yleistä, kun tuetaan puolueita ja ehdokkaita vaaleissa. Enemmistö arvioi korruption olevan ainakin melko tavallista, kun tehdään julkisia hankintoja (56 %), virkanimityksiä (55 %) tai valmistellaan maan ja alueiden käyttöä (54 %). Lähes joka toinen (45 %) uskoo korruption olevan enemmän tai vähemmän läsnä lupakäsittelyssä. Käytännössä samansuuruinen joukko (42 %) arvioi, ettei lupien hoitoon sisälly vallan väärinkäyttöä omaksi eduksi.
Suomalaisista lähes neljä viidestä (78 %) ilmoittaa, että hyvä veli -verkostoihin kuuluvien suosiminen julkisessa päätöksenteossa on erittäin tai ainakin melko yleistä. Kaksi kolmesta (68 %) uskoo, että päätöksenteossa suositaan yleisesti sukulaisia tai lähiystäviä. Enemmistö (63 %) myös katsoo, että liialliset sidonnaisuudet julkisten päättäjien ja elinkeinoelämän väillä ovat varsin tavanomainen ilmiö maassamme.
Suoranaisten lahjusten ottamisen tai antamisen uskotaan olevan erittäin tai melko harvinaista maassamme (59 %). Alle kolmannes (30 %) uskoo lahjonnan olevan yleinen ilmiö julkisessa päätöksenteossa. Perussuomalaisten kannattajat, heikommin koulutetut, työntekijät ja työväenluokkaiset ovat keskimäärää vakuuttuneempia siitä, että korruptio on ainakin melko yleinen ongelma maassamme.
Koko tutkimus luettavissa tästä.
Tutkimuksen toteutus: KAKS- Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy.
Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 1.–5.12.2019. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 098. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400570087
Kommentit