Lähes yhtä vahvan tuen saa kunnan henkisen ilmapiirin tukeminen (84 %), yhteisöllisyyden ylläpitäminen kunnassa (82 %) sekä demokratia-alustana toimiminen (82 %). Koko tutkimus ladattavissa alhaalla.
Jonkinlaisena yllätyksenä voi ehkä pitää sitä, että palvelujen tuottamista ei vastaisuudessa nähdä aivan kaikkein keskeisimpänä tehtäväalueena. Kolme neljästä (75 %) näkee sen tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Selitystä tähän voi hakea siitä, että maakuntaitsehallintoalue- ja sote-uudistuksen myötä kunnan palvelutehtävät vähenevät oleellisesti.
Väestöryhmittäiset ja puolueiden kannattajien väliset erot ovat vähäisiä. Enemmistö kaikissa väestöryhmissä pitää eri tehtäväalueita vähintäänkin melko tärkeinä. Tämän voi olettaa helpottavan pohdintaa tulevaisuuden kuntien roolista.
Tarvitaanko kuntia tulevaisuudessa ja jos tarvitaan, mitkä ovat kunnat tehtävät? Tätä asiaa sivuttiin tutkimuksessa tiedustelemalla kansalaisilta, kuinka tärkeäksi he kokevat tulevaisuudessa erilaisten asioiden edistämisen maamme kunnissa. Kaikkiaan he arvioivat viiden eri tehtäväalueen merkitystä.
Tutkimuksen toteutus: KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 3.-9.6 2016. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.035. Vastaajat edustavat maamme 18 – 75 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Antti Mykkänen, 0400-570087
Koko tiedote ja kuviot luettavissa: Kunnan tärkeimmät tehtävät kokonaisuus
Kommentit