Reilu kaksi kolmesta (71 %) ilmoitti ettei ajatus ehdolle asettumisesta edes käynyt heillä mielessä. Havainto korostaa puolueiden taholta tulevan aktiivisen suostuttelun tärkeyttä, sillä vastaavasti 37 prosenttia ehdolle asettuvista ilmoitti, että heidän päätökseensä asettua ehdolle vaikutti erittäin tai melko paljon se, että heitä pyydettiin mukaan.
Tärkeitä syitä olla asettumatta ehdolle olivat tukiryhmän puute sekä se, että politiikan uskottiin vievän liikaa aikaa. Monen motivaatiota laski myös ajatus, ettei kuitenkaan tulisi valituksi tai jos tulisi, kuntapoliitikkona toimiminen olisi epäkiitollista.
Vaalihäirinnästä on viime vuosien aikana alettu puhua entistä enemmän. Kolmannes kyselyyn vastanneista kertoi, että ehdokkaisiin kohdistuvat solvaukset ja häiriköinti vaikuttavat merkittävästi heidän päätökseensä olla asettumatta ehdolle vuoden 2021 kuntavaaleissa.
Yhtä suuri osuus oli sitä mieltä, ettei mikään puolue tunnu läheiseltä tai että politiikka ei ylipäätään kiinnosta heitä. Kolmannes vastaajista myös uskoi, etteivät he kuitenkaan pystyisi vaikuttamaan asioihin. Viidennes vastaajista kertoi, että heidän lähipiirinsä suhtautuisi kielteisesti heidän ehdokkuuteensa.
Lue koko tutkimusosio.
Tutkimuksen toteutus. Tutkimus toteutettiin osana KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamaa tutkimushanketta Tulevaisuuden kuntapäättäjät – Tutkimus kuntavaalien ehdokasrekrytoinnista. (ks. hankkeen kotisivut). Tutkimusaineiston keruun toteutti Kantar TNS Oy ja se on koottu Gallup Kanavalla 2.–6.3.2021. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 050. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400 570 087
Kommentit