Reilu neljännes (27 %) äänestäjistä ajattelee, että asiat hoituvat heidän kotikunnassaan hyvin ilman heidän ääntään kuntavaaleissa. Enemmistö (62 %) torjuu ajatuksen, että heidän ääntään ei tarvittaisi. Aiempaa useampi (18 % à 27 %) on taipuvainen ajattelemaan, että asiat hoituvat kotikunnassa, vaikka ei kävisi äänestämässä. Nuoret ajattelevat muita useammin, että ei ole tarvetta äänestää kuntavaaleissa, koska asiat hoituvat hyvin muutenkin.
Usko oman äänen merkitykseen kuntavaalin lopputuloksen kannalta voimistuu ikääntyneimpien suuntaan. Yli 60-vuotiaista neljä viidestä ajattelee, että hänen äänellään on merkitystä. Äänestämisestään epävarmat eivät usko äänellään olevan merkitystä vaalien lopputuloksen kannalta.
Kuntademokratian toimivuuteen suhtaudutaan periaatetasolla verraten myönteisesti. Useampi kuin joka toinen (64 %) yhtyy väitteeseen, jonka mukaan ”jokainen joka haluaa, pystyy kyllä vaikuttamaan kotikuntansa asioihin”. Eri mieltä on reilu neljännes (27 %). Saman mielisyyttä osoittava luku on korkeampi kuin edellisessä mittauksessa vuonna 2012 (51 % à 64 %).
Puolue helpompi löytää kuin ehdokas
Kaksi viidestä (39 %) äänestäjistä arvioi, että heidän on vaikea löytää itselleen sopiva ehdokas kuntavaaleissa. Enemmän kuin kaksi viidestä (43 %) väestöstä kiistää sen,
että ehdokasvalinta tuottaa tuskia. Etenkin nuoret, vähemmän koulutetut ja pienituloiset tuskailevat ehdokasvalinnan kanssa. Varsin moni (18 %) ei osaa vielä tässä vaiheessa ottaa kantaa ehdokasvalintaan.
Puolueen valinta kuntavaaleissa näyttäytyy tämän tutkimuksen lukujen valossa helpompana kuin ehdokkaan valinta. Noin kolmannes (32 %) yhtyy väittämään ”minun on vaikeata löytää sopivaa puoluetta kuntavaaleissa”. Enemmistö (59 %) kiistää väittämän ja pitää puoluevalintaa pikemminkin helppona. Nuoret, työntekijät, vähemmän koulutetut ja pienituloiset tuskailevat ehdokasvalinnan lisäksi myös puoluevalinnan kanssa.
Kuntien talous oli varsin keskeisessä asemassa äänestäjien ratkaisuissa. Enemmän kuin kaksi kolmesta (69 %) ilmoittaa, että ratkaisullaan halusi vaikuttaa ennen muuta siihen, että kunnan talous saataisiin kuntoon. Tämä kannanotto leimaa etenkin niitä, jotka tulevat varmasti äänestämään kuntavaaleissa.
Osalle väestöä kuntavaalit tarjoavat mahdollisuuden äänestämällä joko tukea maan hallitusta ja hallituspuolueita tai osoittaa epäluottamusta. Enemmistö (58 %) torjuu väittämän ”kuntavaali tarjoaa hyvän tilaisuuden osoittaa epäluottamusta maan hallitukselle”. Oppositiopuolueiden kannattajista kaksi viidestä (40 %) kokee äänestävänsä kuntavaaleissa maan hallitusta ja sen politiikkaan vastaan.
Ainoastaan neljännes (23 %) väestöstä aikoo kuntavaaleissa äänestämällä tukea maan nykyistä hallitusta. Tulos kielii siitä, että kuntavaaleissa yleispolitiikalla on merkitystä, mutta rajallisesti.
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy.
Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 26.–30.11 2016. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1046. Vastaajat edustavat maamme 18 – 75 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Antti Mykkänen, 0400-570087.
Tutkimus luettavissa: Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa
Asiallinen kirjoitus.