Tutkimus pureutuu poliitikkoihin ja virkamiehiin ja heidän kokemuksiinsa epäluottamuksesta. Tutkimuksen data kerätään Suomesta, Belgiasta ja Isosta-Britanniasta.
Mervi Kataisen motivaatio tutkia epäluottamusta juontaa sekä omasta kokemuksesta kuntapolitiikassa että hänen virkamiesvuosistaan Suomessa ja työskentelystään poliittisena avustajana EU-tasolla.
– Huomasin, että järjestelmän sisäistä epäluottamusta oli ja se vaikutti prosesseihin EU-tasollakin. Kun aloin tätä lähemmin tarkastella, havaitsin, että asiaa oli tutkittu yllättävän vähän toisin kuin vaikkapa poliitikkojen ja kansalaisten välistä epäluottamusta.
Kataisen tutkimuksen tavoite on selvittää poliittisen päätöksentekojärjestelmän sisäisen epäluottamuksen vaikutuksia päätöksentekoprosessiin.
Materiaalina ovat teemahaastattelut, joita Katainen tekee kolmessa maassa. Suomen haastattelut keskittyvät johtaviin poliitikkoihin ja virkamiehiin ja ne on jo pitkälti tehty. Myös Belgiassa osa haastatteluista on jo valmiina.
– Ison-Britannian ja Belgian suurin ero Suomeen on siinä, että siellä loikat virkamiehestä poliitikoksi ja takaisin ovat harvinaisempia kuin Suomessa. Meiltä sen sijaan löytyy henkilöitä, joille molemmat roolit ovat tuttuja.
Alkuvaiheessa ehkä kiinnostavin löydös on liittynyt siihen, että reaktiot aiheeseen ovat olleet kahtalaisia. Osa haastateltavista on sitä mieltä, että sisäistä epäluottamusta ilmiönä ei ole lainkaan, toiset kokevat sitä olevan varsin paljon.
– Kokemukset tuntuvat olevan hyvin erilaisia. Toki esimerkiksi poliitikot saattavat haastattelutilanteessa ajatella eri puolueiden välistä epäluottamusta, joka on eri ilmiö kuin tämä.
Eräs kysymys, joka Katainen epäluottamustutkimuksensa äärellä pohtii, liittyy asioiden monimutkaisuuteen.
– Esimerkiksi EU-tasolla ja kansallisella tasolla poliitikot ovat erittäin perehtyneitä – heillä on siihen resursseja ja mahdollisuuksia. Kuntatasolla tilanne on toinen. Asiat ovat monikerroksisia ja monimutkaisia ja päättäjät toimivat politiikassa vapaa-aikanaan. Tämä resurssien epätasa-arvo voi synnyttää epäluottamusta ja olla jopa ongelma demokratialle, kun ihmiset eivät hakeudu kuntapolitiikkaan.
Katainen on itsekin ehdolla ensi kevään eduskuntavaaleissa Kokoomuksen riveissä Uudellamaalla.
Miten käy väitöskirjan, jos eduskunta kutsuu?
– Realistisesti varmaan sen tekeminen vähintään hidastuu. Yritän kuitenkin tehdä työtä nyt nopeasti, kerätä datan ja jatkaa sivutoimisesti palastellen, jos pääsen läpi.
Kommentit