Eniten huolissaan ollaan terveyspalveluista. Kaksi viidestä arvioi niiden saatavuuden (40 %) ja laadun (38 %) heikkenevän. Joka kolmas (33 %) uskoo, että muutoksia ei tapahdu ja joka kymmenes uskoo palvelujen parantumiseen nykyisestä. Joka kuudes (16 %) ei osaa arvioida asiaa.
Sosiaalipalvelujen osalta reilu kolmannes uskoo niiden saatavuuden, saavutettavuuden (36 %) ja laadun (35 %) heikkenevän. Joka kolmas (33 %) suomalainen arvioi sekä laadun että saatavuuden pysyvän nykytasolla. Joka kymmenes uskoo molempien paranemiseen. Viidennes vastaajista ei osaa ottaa kantaa kummankaan asian osalta kumpaankaan suuntaan.
Pelastuspalvelujen osalta arviot ovat muita hieman myönteisemmät. Reilut kaksi viidestä (42 %) uskoo palvelujen saavutettavuuden ja laadun säilyvän nykyisellään. Joka kymmenes arvioi niiden paranevan. Heikennyksiin molempien osalta uskoo vajaa kolmannes (29 %). Joka viides ei osaa arvioida.
Taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa ollaan jokseenkin vakuuttuneita, että terveyspalvelujen saatavuus ja laatu heikkenevät nykyisestä. Näkemykset ovat pessimistissävytteisiä myös kysyttäessä sosiaalipalvelujen kehityksestä kotikunnassa. Muutoin pessimistisiä ovat erityisesti yrittäjät ja työttömät. Naiset ovat kaikissa arvioissaan miehiä kriittisempiä.
SDP:n ja vihreiden kannattajat suhtautuvat keskimäärää optimistisemmin. Kuitenkin heistäkin korkeimmillaan vain vajaa neljännes arvioi minkään palvelun saatavuuden tai laadun parantuvan. Keskustan ja vasemmistoliiton kannattajat suhtautuvat palvelujen kehitykseen hieman varauksellisemmin. Perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajat suhtautuvat sote-uudistuksen seurauksiin selvästi keskimäärää pessimistisemmin.
Lue koko tutkimusosio täältä.
Kommentit