Suomen Pankin johtaja Olli Rehn tunnetaan talous-, raha-, EU-, yhteiskunta ja elinkeinopolitiikan moniottelijana. Heti kättelyssä pohdinta kääntyy tällä hetkellä aiheista vakavimpaan: ilmastonmuutokseen. Se koskee maailmanyhteisöä, Eurooppaa, Suomea – ja myös maakuntia ja kuntia.
– Suomen Pankki osallistuu ilmastonmuutoksen taloudellisten riskien ympärillä käytävään keskusteluun ja toimii aktiivisesti esimerkiksi keskuspankkien ja valvojien globaalissa Network for Greening the Financial System -verkostossa, Olli Rehn kertoo.
Suomen ilmasto- ja energiastrategia tähtää hiilineutraaliin energiatalouteen 2030-luvulla. Tuo vuosikymmen on yllättävän pian täällä ja viimeisimpien EU-raporttien valossa alkaa olla kiire päättää riittävistä keinoista.
– Ilmaston liiallinen lämpeneminen vaikuttaisi kotimaassa huomattavan negatiivisesti moniin eri sektoreihin ja heikentäisi maailmantaloutta. Maailmanyhteisön pitäisi kyetä tekemään enemmän ja nopeammin päätöksiä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Ilmastonmuutoksen torjunta kaikilla tasoilla on siis hyvää talouspolitiikkaa.
Rehn sanoo, että toimialat, joilla on iso merkitys ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä ja ilmastonmuutoksen vaikutusten kanssa elämisessä, ovat sellaisia, joihin kannattaa panostaa.
– Kiertotalouden tarvitsemat puhtaat teknologiat ja ekologisesti kestävä tuotanto ovat jo osin arkipäivää – ja etenkin tulevaisuuden musiikkia, joihin Suomessa kärkihankkeilla on pyritty saamaan vauhtia, Rehn summaa.
Mutta onko ilmastonmuutos vääjäämättä myös finanssikriisi?
– Ilmastonmuutos ei vääjäämättä johda finanssikriisiin, mutta voi se siihenkin johtaa. Rahoitusvakauden kannalta on kaksi erilaista riskiä: fyysiset vahingot ja siirtymäkausi Rehn selvittää.
Fyysiset vahingot ovat seurausta ilmastonmuutoksen aiheuttamista sään ääri-ilmiöistä, joiden maksajana on vahingonkärsijän lisäksi vakuutusyhtiöt vakuutettujen kohteiden osalta – ja esimerkiksi pankit vakuuttamattomien osalta, jos vahingonkärsijän velanhoitokyky heikkenee.
– Siirtymäriski liittyy siihen, että talouden siirtyessä kohti vähähiilistä tuotantoa, tulee hiili-intensiivisiin yrityksiin sitoutunut arvo häviämään näiden yritysten liiketoiminnan tullessa vaikeammaksi esimerkiksi ilmastopolitiikan, teknologisen kehityksen tai asiakaspreferenssien seurauksena.
Rehn painottaa, että mikäli ilmastopolitiikkaa tehdään määrätietoisesti, ennakoitavasti ja vaikuttavasti, molempien riskien todennäköisyys pienenee.
Merkkejä talouskasvun vaimenemisesta
Olli Rehnin mukaan viime vuosina kansainvälinen talouskehitys on ollut kohtalaisen vahvaa – ja kansainvälisen finanssikriisin vaikutukset alkavat vähitellen olla takana päin. Vuonna 2018 saatiin kuitenkin merkkejä kasvun vaimenemisesta ympäri maailmaa, myös Euroopassa.
– Suomen talous on vaikeiden vuosien jälkeen kasvanut nyt kolmisen vuotta. Työllisyys ja julkisen talouden tila on kohentunut. Talouden perustekijät ovat nyt kasvun kannalta hyvässä kunnossa, mutta poliittiset epävarmuudet eri puolilla maailmaa varjostavat muutoin myönteistä kehitystä.
Miten ilmastonmuutoksen, talouden ja maailmanpolitiikan epävarmuuden isoa yhtälöä tulisi sitten ratkaista?
– Pidemmällä aikavälillä keskeinen trendi maailmantaloudessa on ollut Kiinan kaltaisten talouksien nopea vaurastuminen ja sitä edesauttanut globalisaatio. Yhdessä teknologisen kehityksen kanssa nämä trendit ovat tuottaneet valtavasti taloudellista hyvinvointia, ja suuri joukko ihmisiä on noussut köyhyydestä keskiluokkaan tai ainakin ratkaisevasti parempiin olosuhteisiin.
Samalla nämä trendit ovat kuitenkin merkinneet tuntuvia muutoksia perinteisten teollisuusmaiden talouksien rakenteissa.
– Yrityksiä ja työpaikkoja on kadonnut. Uusia työpaikkoja on tullut tilalle, mutta ei välttämättä samoille henkilöille, jotka ovat menettäneet työpaikkansa.
Suomen kansallista eheyttä Rehnin mukaan tukee se, että meillä on toimivat turvaverkot.
– Julkisessa taloudessa on tärkeää rakentaa puskureita pahan päivän varalle. Koska Suomi on pieni rahaliiton jäsenmaa, meidän tulee pitää huoli siitä, että emme menetä kustannuskilpailukykyä samaan tapaan kuin takavuosina. Rahoitusjärjestelmän tulee olla vakaalla pohjalla, Rehn painottaa.
Puhe ”rahoitusjärjestelmän vakaudesta ja kustannuskilpailukyvystä” kuulostaa äkkiseltään ”talouspappien” vakisaarnalta, johon kansalaiset ovat jo turtuneet, mutta Rehnillä on kokemusta juuri tästä asiasta. Nimittäin: Kreikka opettaa.
– Kokemukset osoittavat, että sellaiset yhteiskunnat pärjäävät, joissa on hyvin toimivat instituutiot: luotettava oikeusvaltio, toimiva demokratia, tehokas julkinen hallinto, vähän korruptiota, hyvä koulutusjärjestelmä, laadukas infrastruktuuri ja otolliset olosuhteet innovoida. Tärkeää on myös kansallinen yhtenäisyys: se, että ihmiset elävät samassa todellisuudessa, eivät omissa kuplissaan, eikä ketään syrjitä tai jätetä oman onnensa nojaan.
Rehnin mukaan viimeisten kymmenen vuoden kokemukset Kreikassa ja muualla euroalueen kriisimaissa kertovat karua kieltään myös siitä, kuinka tärkeää on pitää huoli rahoitusjärjestelmän vakaudesta.
– Jos pankit ja muut rahoituslaitokset ajautuvat ongelmiin, seuraukset talouskasvulle ja työllisyydelle ovat vakavat – ja inhimilliset kustannukset kovin rankat. Julkisen vallan tehtävä on vahtia, että rahoitusjärjestelmä pysyy vakaalla pohjalla eikä riskejä oteta liikaa.
Kreikan kriisi alleviivaa myös sitä, kuinka tärkeä on talouden kyky uusiutua.
– Kun vanhoja yrityksiä ja työpaikkoja katoaa, on niiden tilalle synnyttävä uusia. Kasvavien yritysten toimintaedellytysten tulee olla kunnossa, asuntoja täytyy voida rakentaa sinne, missä niitä tarvitaan – ja ihmisillä täytyy olla mahdollisuus kouluttautua tarpeen mukaan uudelleen, Rehn listaa.
Rehn sanoo, että näiden vaatimusten toteuttamisen ei pitäisi olla ylivoimaista, mutta se vaatii yhteiskunnalta kykyä jatkuvaan uudistumiseen. Hän muistuttaa myös digitalisaation muuttavan työelämää ja työmarkkinoita.
– Teknologia on kehittynyt kautta aikojen, ja sitä on pelätty yhtä pitkään. Koneoppiminen, ohjelmistorobotiikka ja tekoäly ovat lyömässä läpi kaikilla yhteiskunnan sektoreilla, myös finanssialalla.
Mitä mieltä Olli Rehn on stadin slangista ja saimaannorpista? Lue lisää aiheesta Polemiikista 4/2018.
Kommentit