Kooltaan noin 390 hehtaarin alue kuuluu poronhoitoalueeseen, Käsivarren erämaa-alueeseen, Natura-alueeseen ja soidensuojelualueeseen. Kyseessä on ensimmäinen saamelaisalueelle myönnetty lupa nykyisen kaivoslain aikana.
Kaivoksettoman Enontekiön kunnanhallitus puolsi malminetsintälupaa vuonna 2014.
– Kaivoksista puhuttiin enemmän aikaisemmin, kun visioitiin junarataa Kilpisjärven kautta Norjaan. Viime aikoina asia ei ole juuri ollut esillä kuntapäättäjien keskuudessa, sanoo kunnanhallituksen toinen varapuheenjohtaja Birgitta Eira (vihr.), joka aikanaan jätti eriävän mielipiteen puoltavasta päätöksestä.
Johtti Sapmelaccat -saamelaisyhdistyksen edustajana valtuustoon valitun Näkkälän paliskunnan poroisännän Hannu Rannan mukaan kaivossuunnitelmista ei puhuta kansalaisille avoimesti.
– Kerrotaan, että tutkitaan maaperää, vaikka malmia haetaan. Jo olemassa olevan tutkimusaineiston pohjalta malminetsintälupa viittaa haluun aloittaa kaivostoimintaa Käsivarren alueella. Pidänkin kaivostoiminnan aloittamista todennäköisenä.
Useissa GTK:n ja TEM:n järjestämissä kaivosalan tilaisuuksissa mukana ollut Ranta on todennut kaivossuunnitelmista saatavan tiedon olevan ”kiven takana”.
– Tarkkaa tietoa saa vain, kun vaatimalla vaatii. Keskustelutilaisuuksien tarkoituksena näyttäisi olevan, että haetaan paikallisten asukkaiden hyväksyntää kaivostoiminnalle. Tästä asiasta olisi syytä käydä keskustelua eri elinkeinojen edustajien ja kuntalaisten kanssa. Poroelinkeinon edustajana koen kaivostoiminnan merkittävänä uhkana elinkeinomme tulevaisuuden kannalta.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Sari Keskitalo (kesk.) ei näe suoraa yhteyttä malminetsinnän ja kaivostoiminnan välillä.
– Kannatan malminetsintälupien myöntämistä, koska Enontekiöllä ei ole tehty maa- ja kallioperäkartoitusta siinä määrin kuin muualla Suomessa. Sinällään kannatan kaivosprosessien suunnittelua, mikäli sellaisia olisi tulossa, mutta tällä hetkellä asia ei ole ajankohtainen.
Myöskään valtuuston puheenjohtaja Seppo Alatörmänen (kesk.) ei vastusta malminetsintälupaa.
– Malminetsintälupa ei johda kaivostoimintaan, vaan kyseessä on mineraalivarojen kartoitus.
Hän pitää kaivostoiminnan sovittamista Enontekiön imagoon haasteellisena. Matkailusta ja alkutuotannosta elävän kunnan pinta-alasta on noin 80 prosenttia suojeltua aluetta.
– Kaivoksen perustaminen tulee esiin sitten erillisenä asiakokonaisuutena, mikäli mineraalivaroja on kartoituksen perusteella riittävästi.
Enontekiön kunnanjohtajana tänä vuonna aloittanut Jari Rantapelkonen sanoo, että kaivoksista ei ole keskusteltu hänen virassaoloaikanaan.
– Kannatan kuitenkin lämpimästi keskustelua aiheesta myös Enontekiöllä.
Kommentit